Keskustelut Metsänhoito Lannoitusviive harvennuksen jälkeen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
  • Lannoitusviive harvennuksen jälkeen

    Kuinka kauan harvennuksesta kannattaa odottaa ennen typpilannoitusta tuulituhojen välttämiseksi? Vaikuttaako puulaji tähän (kuusi/mänty)?

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttua 80ha JK-hakkuusta, jonka jälkeen oli tehty heti typpilannoitus. Jutun mukaan tuuli oli tehnyt alueesta selvää parin vuoden kuluttua ja lannoituksen kanssa olisi pitänyt odottaa ”puolenkymmentä” vuotta. Itse harjoitan jaksollista kasvatusta ja kyselen lähinnä siihen liittyen.

    Omaa kokemusta typpilannoituksesta ennen viime vuotta on yhden kuusikon lannoituksesta, jonka tein heti harvennuksen jälkeen ja tuulituhoja tuli hieman. Vaikea kuitenkin sanoa kuinka paljon johtui lannoituksesta.

    Viime vuonna yhdellä tilalla männikkö tuli lannoitettua jo ennen harvennusta, katsotaan miten käy. Ajatus on ollut odottaa ainakin yksi kasvukausi harvennuksen jälkeen mutta riittääkö se?

  • Panu Panu

    Olisiko lähdettä tälle? Olen nähnyt erittelyn ”typen määrä puun eri osissa” ja sen mukaan oksissa oli eniten. Valitettavasti ei nyt ole tätä lähdettä käsillä.

    Edit: kirjoititkin ”Tärkeä” ja se kyllä pitänee paikkansa.

    Jätkä

    Käytännössä on lehtivihreä se taikasana, jonka varassa puutkin elävät ja kasvavat. Mitä tummemman vihreää kasvin lehdissä /neulasissa on, sitä enemmän siinä tapahtuu yhteyttämistä, johon kasvu perustuu.

    Kun hakkuutähteet ovat ruskistuneet ja oksista kuoret alkavat irrota, on aikalailla sama, vaikka ne viedään pois. Klorofylli on niistä jo hävinnyt ja mennyt kiertoon.

    Periaatteessa kaikki vihreä kasvillisuus on täynnä Klorofylliä, jonka koostumus on hyvin lähellä esim ihmisen verta. Väriero johtuu siitä, että toisessa on matallia , jota kutsutaan raudaksi, toisessa jotain sen tyyppistä kuin Magnesiumia.

    Kysymys: Kummassa on rautaa? Vihreässä vai punaisessa?

    Kalle Kehveli

    ”Eikö Jätkä ole kuullut, että on myös siniverisiä aatelisia”… Jotka myrkyttivät itsensä. Mitenhän se liittyy klorofylliin?

    Panu Panu

    Kuten aina, keskustelu siirtyy pikkuhiljaa viihdeosastolle. Mutta ihan hyvää tietoa tässä on tullut ja johtopäätöksenä tässä vaiheessa voisin pidentää tämänhetkistä yhden kasvukauden odotusaikaa vähintään kahteen.

    Kalle Kehveli

    Jep, ja kannattaa seurata lannoitteiden hintojakin. Nykyvuosina hinnat vaihdelleet rajusti.

    Panu Panu

    Nyt taitaa olla todella kalliita. Ehkä itse käsipelillä levitän järkevän kokoisen alan tänä vuonna.

    Puurtaja

    Kannattaako noita kovin lannottaa vielä ensharvennuksen jäläkeen, kuitupuuta vielä suuri osa. 15v ennen päätehakkuuta, metän parhaat puut ja arvokkain osa hyötyy eikä sijotettu pääoma oo kovin pitkään kiinni.

    Rukopiikki

    Omien havaintojen mukaan ensiharvennuksen jälkeen on ehkä paras aika lannoittaa. Silloin nuorilla puilla on vielä kasvukykyä ja ne reagoivat lannoitukseen voimakkaasti. Tässä vaiheessa lannoitus lisää ja nopeuttaa vielä pituuskasvuakin ja puustosta tulee pitempää mitä paikan luontaisen boniteetin mukaan muuten tulisi. Vihreä latvus kasvaa kokoa ja niin edelleen.

    Panu Panu

    Lannoitus ennen päätehakkuuta saattaa olla kannattavin. Mutta aiemminkin sillä vauhditetaan kuidun muuttumista tukiksi ja tukkien järeytymistä. Jos lannoitus hiilikompensaatioineen maksaa 250€/ha (viime vuoden luvut) niin se ei ole iso lisäys sijoitettuun pääomaan ja lisäkasvun pitäisi parantaa sijoitetun pääoman tuotto%:a.

    oksapuu

    Lannoitteiden hinnat on nyt tapissa ja saatavuuskin katkolla…

    Tuhkaa jos on sopivasti saatavilla niin sitä voi suolle levittää. Palataan asiaan jos hinnat joskus nykyisestä laskee.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)