Keskustelut Metsänhoito Lannoitusviive harvennuksen jälkeen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
  • Lannoitusviive harvennuksen jälkeen

    Kuinka kauan harvennuksesta kannattaa odottaa ennen typpilannoitusta tuulituhojen välttämiseksi? Vaikuttaako puulaji tähän (kuusi/mänty)?

    Uusimmassa Metsälehdessä oli juttua 80ha JK-hakkuusta, jonka jälkeen oli tehty heti typpilannoitus. Jutun mukaan tuuli oli tehnyt alueesta selvää parin vuoden kuluttua ja lannoituksen kanssa olisi pitänyt odottaa ”puolenkymmentä” vuotta. Itse harjoitan jaksollista kasvatusta ja kyselen lähinnä siihen liittyen.

    Omaa kokemusta typpilannoituksesta ennen viime vuotta on yhden kuusikon lannoituksesta, jonka tein heti harvennuksen jälkeen ja tuulituhoja tuli hieman. Vaikea kuitenkin sanoa kuinka paljon johtui lannoituksesta.

    Viime vuonna yhdellä tilalla männikkö tuli lannoitettua jo ennen harvennusta, katsotaan miten käy. Ajatus on ollut odottaa ainakin yksi kasvukausi harvennuksen jälkeen mutta riittääkö se?

  • Panu

    En tiedä onko tätä tutkittu mutta vallalla oleva käsitys on se, että lannoitus lisää latvuksen kasvua ensin tai nopeammin kuin juuriston kasvua ja siksi altistaa tuulituhoille.

    Anton Chigurh

    Meillä on ollut tuulituhoja selkeästi vähemmän sellaisilla kuvioilla joita on lannoitettu ensimmäisen kerran ennen ensiharvennusta ja sitten jatkettu kasvun taannuttua (menee yleensä kymmenen vuotta) säännöllisesti kuuden vuoden välein.

    Puuki

    Mistäpä sen tietäisi varmaksi. Voisi olla  niinkin että kun lannokkeet jää pintamaahan eikä niitä upoteta ,niin ensin omansa lisäbuustista ehtii ottaa pintajuuret ennen pääjuuriston vahvistumista ja siksi puiden  latvukset  tuuheutuu ensin.   1. vuonna lannotuksen jälkeen lisääntyy ja vihertyy neulaset ja lehtipuilla lehdet.  2-3 vuoden päästä paksuuskasvu lisääntyy.

    Miksi lannottaa myös vesakon kasvua , jos tarkoitus ei ole e-puun kasvatus ?  Siksi kannattaa  lannotusta tehdä vasta joitakin vuosia harvennuksen jälkeen. Varsinkin jos on aihetta olettaa tuulituhojen lisääntyvän.

    Timppa

    Puut yrittävät saada valoa mahdollisimman paljotulee tilaa ja ne alkavat siis kasvattaa oksiaan, jolloin syntyy yhteyttäviä neulasia lisää.  Senhän me näemme aina harvennuksen jälkeen.  Kun neulasia on tarpeeksi, sitten pystytään vahvistamaan juuristoa.    Olen siis kyllä Panun kanssa samaa mieltä, että todennäköisesti latvus tosiaan kasvaa nopeammin.   Luulen  kuitenkin ettei kääntynyt kuusikko ennätä vielä parissa vuodessa reagoimaan..  Minusta lannoituksen syyttäminen Konneveden tapauksessa on perusteetonta.

    Puuhan ei kasva paksuutta tasaisesti.  Mittailin muutamaa n 30-senttistä männyn tyveä ja paksuus oli 30-33 cm riippuen miltä suunnalta mittasin.  Näkee, että harvennuksen jälkeen kasvu jollain puolella on kiihtynyt paljon enemmän kuin vastakkaisella.  Tulkitsin asian niin, että kiihtyneelle puolelle oli tullut harvennuksessa tilaa enenmmän kuin vastakkaiselle ja puu kassvattanut oksiaan etenkin siihen suuntaan.   Tällaisella epäsymmetrisellä kasvullakin saattaa olla jotain vaikutusta tuulituhoihin.

    Ola_Pallonivel

    Jos on ollut kuusilla boorin puutetta, vaikutuksen näkee latvoista vuoden sisään lannoituksesta.

    Pete

    Riukuuntuneen metsän typpilannoitus heti ensiharvenuksen jälkeen lisää tuulenkaatojen todennäköisyyttä. Näissä kannattaa odottaa 2-3 kasvukautta ennen lannoitusta. Ei kannata päästää metsää riukuuntumaan. Jos taimikonharvennus on tehty ajallaan ja riittävän harvaan asentoon (max 2000kpl/ha) 10 vuotta ennen ensiharvennusta, niin valtapuusto on hyvässä kunnossa. Tällaisen kuvion lannoitus vaikka heti alaharvennuksena tehdyn ensiharvennuksen jälkeen ei ole iso riski.

    Yläharvennus lisää aina tuulenkaatoja, lannoituksella tai ilman, kun lisävaltapuiden tuuliolosuhde muuttuu hyvinkin reippaasti. Jos lisävaltapuut, eli nykyiset valtapuut, pysyvät pystyssä, niin lannoitukset voinee aloittaa 4-5 vuoden kuluttua harvennuksesta.

    Varsinkin mt:n karumman laidan varttuneita kuusitaimikoita (+ reheviä boorinpuuteoirehtivia)  olen lannoittanut Metsän NP:llä kun vieressä on muutenkin lannoitusta. Ja hyvin tuloksin. Metsän NP:ssä on booria 0,3%, eli 600kg = 1,8kg booria/ha joka on riittävä määrä pahempaankin puutokseen.

    Nostokoukku

    Muutaman kymmenen vuotta olen seurannut lannoitettuja kuvioita. Muutama havainto keskusteluun: Lannoitus kannattaa tehdä ensiharvennuskohteille kaksi vuotta hakkuun jälkeen. Ensimmäisenä kiihtyy neulasten kasvu. Tuulituhoja merkittävämpi riski on lumituhot. Kasvaneeseen neulasmassaan kertyy tuplamäärä lunta ja rytinä alkaa käydä. Keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tulee tykkytalvi, jolloin menetetään lannoituksen kasvunlisäys lisääntyneenä tuhoina. Yli 200 m merenpinnasta olevien kohteiden lannoitus on tämän vuoksi riski.

    Pete

    Lumituhojen riski on todellinen yli 200m merenpinnasta, hyvä huomio. Kasvattaminen taimikosta lähtien mh-suosituksiakin harvemmassa asennossa voi auttaa jonkun verran? Huonolla tuurilla ei auta mikään?

    Ola_Pallonivel

    Yksi männikkö lannoitettiin harvennuksen jälkeen, joka odottaa päätehakkuuta. Ajatuksena nopeuttaa kasvua ja laittaa aukoksi osana toista kuviota.

    Mitään vaikutusta kasvuun en silmämääräisesti huomannut, en tehnyt mittauksia. Liekkö lensi kopteri naapuriin, en tiedä.

    Nostokoukku

    Ei se lannoituskaan aina tehoa, joillakin kohteilla olen tehnyt saman havainnon varsinkin varttuneemmilla kohteilla. Jos on varaa sitoa pääomaa pitkäksi aikaa, niin ensiharvennuksen jälkeen kannattaa aloittaja. Tulokseen pääseminen edellyttää kuitenkin vähintään yhtä jatkolannoitusta. Taimikon kasvattaminen harvana tulevaa lannoittamista ajatellen on kannattamatonta. Liika harvuus aiheuttaa suurempaa kasvutappiota kuin ylitiheys. Lisäksi lannoitettavalla kohteella tulee olla tietyt kriteerit kunnossa, esim. Riittävä puusto ja puuston hyvä laatu. Susipuita ei kannata lannoittaa.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)