Keskustelut Metsänomistus Laskevan syntyvyyden vaikutukset metsätalouteen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Laskevan syntyvyyden vaikutukset metsätalouteen

    Lueskelin hesarin juttua syntyvyyden alenemisen vaikutuksista lukio-opetukseen. Juttu ennusti tosi rajua nuorison määrän vähentymistä lyhyehköllä 20 vuoden ajanjaksolla varsinkin kaupunkiseutujen ulkopuolelle. Siitä aasinsiltana tuli mieleen, että vaikutus tulee olemaan raju myös metsätaloudessa. Kun jo nykynuorisosta valtaosa on kaupunkilaisia, niin mitenköhän parin vuosikymmenen päästä? Niillä, jotka tuolloin todennäköisesti käyttävät isännän ääntä metsissä, ei ehkä ole mitään sidettä maaseutuun.

    Työvoimaa metsiin saa haalittua rahalla ulkomailta, mutta omistajuutta ja sitoutumista on vaikeampi ostaa eikä metsiä voi siirtää. Tämä olisi nostettava nyt metsäpolitiikan keskiöön. Joku ne metsät tuolloinkin omistaa, mutta ei ehkä nykymuodossa hajautuneena yksityisomistuksena.

    Asia on tärkeä nimenomaan metsätaloudessa pitkän tuotantoajan takia. Ilman sitoutunutta omistajuutta ja riittävää metsänhoidon tulevaisuus ei ole hyvä. Laskeva syntyvyys ja kaupungistuminen yhdistettynä trendinomaisesti laskevaan puun reaalihintaan on metsätaloudelle paljon suurempi uhka kuin palstan pelkäämä punavihreä hallitus tai FSC konsanaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niin, onko omistusrakenteen uhka vai mahdollisuus, sitäkin voi pohtia. Joka tapauksessa: työvoiman saanti voi tulla ongelmaksi ja infran eli tiestön rapautuminen kun kylissä ei ole enää vakinaista asutusta.

    derHorst

    Katselin juttua tarkemmin. Keskellä Suomea väestökadon kärkipäässä esimerkkinä kunnat Sysmä-Padasjoki-Kuhmoinen: vuonna 2040 ennustettu olevan noin 120 kpl lukioikäisiä nuoria. Siis kolmessa pinta-alaltaan isossa kunnassa yhteensä! Tuosta joukosta pitäisi löytää ainakin osa tulevaisuuden kuljettajista, toimihenkilöistä ja mitä niitä ammatteja sitten onkaan. Osa noistakin haluaa kaupunkiin ja osa on väistämättä sen verran fiksua porukka, että lähtee opiskelemaan – ja jää todennäköisesti sille tielleen. Taitaa 2040-luvulla paikallinen lehti (verkkojulkaisu) tehdä ison jutun, jos alueelta löytyy hankintahakkaaja!

    Mutta jos vakavammin ajatellaan noita esimerkin kuntia, niin metsätilojahan noissa täytyy olla tuhansia tai kymmeniä tuhansia. Tuolla syntyvyydellä omistajuus karkaa väistämättä aika kauas. Jos omistuksiin ei ole siteitä, niin eipä niitä ihan viimeisen päälle tule hoidettuakaan tai sitten niistä halutaan eroon. Isoja vaikutuksia varmasti. Hyviä vai huonoja, jää tosiaan nähtäväksi ken tuolloin elää.

    Hyöteikkö Hyöteikkö

    Guten Tag der Horst! Otit todellakin tärkeän ja yllättävänkin aiheen keskusteltavaksi. Ihan oikeasti. Mutta ennen kuin annan asiantuntevan lausuntoni tästä ogelmasta. niin katson parhaaksi nukkua vielä yön yli ennen kuin annan lausuntoni.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Vähemmän perintöriitoja, jos jakajia on vähemmän. Täällä paljon etämetsänomistajia, joista yllätävän harva metsänhoidollisesti poikkeaa paikallisista. Yhtiöiden ja MHY:n palveluja käyttävät, useimiten perineet , harva on ostotilallinen. Valtaosa hoitaa tai hoidattaa jopa paikallisia paremmin. Myös uskon, että ne joita metsä ei kiinosta, todennäköisesti  harkitsevat maiden myyntiä. Yleensä uusiomistaja, joka tilan hankkii, on aktiivisempi metsänomistaja.

    Kumikettu

    Kyliin tulee kyllä vakituista asutusta hurjien ilmojen alta paljonkin. Kykenevätkö järjestymään niin, että tiet ja metsät pidetään kunnossa?

    Visakallo Visakallo

    Ikäluokkien pieneneminen ja kaupungistuminen on selvästi näkynyt myös omalla kohdallani. Vuosikymmenten mittaan työllistin yhteensä lähes kolmekymmentä nuorta istutuksilla ja raivauksilla, eikä heidän löytäminen ollut edes vaikeaa. Vähitellen ajat muuttuivat, viimeiset suomalaiset työntekijät olivat kaksi Ressun lukiolaista pääkaupunkiseudulta. Viimeksi raivautöissä olleet olivat latvialaisia.

    derHorst

    Asiaa pitää tosiaan katsoa pitkällä aikavälillä. Jos ei ole työvoimaa syrjäseudulla, niin sitä ei ole mhy:llä tai firmoillakaan. Jos omistajat vieraantuvat, kuka ne metsät hoitaa hoitaa?? Tämä näkyy jo nyt koillis-suomessa, mutta pahin on edessä. Tuo vaikuttaa sitten koko metsäsektoriin.

    Virkamies

    Virkamies tykkää tilastoista.  Monet maakuntaliitot julkaisevat tilasto-osiossa väestötilastoja. Kannattaa tutustua.  Voitte miettiä esim. Ilomantsin tai Puumalan tilannetta tulevaisuudessa.

    Tulevaisuudessa ei tarvitse miettiä lukion oppilaiden määrää. Oppilaita ei  ole 10 oppilasta/ikäluokka.  Lukioden määrä supistuu 2030-luvun alkupuolella reilusti. Lukiot löytyvät samoista kunnista kuin 1960-luvun alussa.

    Visakallo Visakallo

    Siinä mielessä on toki hyväkin, että koulutettavat ikäluokat pienenevät, koska virkamiehiäkään ei jatkossa enää tarvita.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Noihin ennustettuihin vuosilukuihin on vielä pitkä matka, ei pidä aina olettaa että nykyinen kehitys vain jatkuu ja voimmistuu. Toki on selvää että maaseudulla ja maakuntien keskuskaupungeissa asuu silloin vähemmän väkeä kuin nyt. Niin voimakasta muutosta ei varmaan voi tulla etteikö näin kävisi.

    Suomen asutuksessa on ennenkin tapahtunut muutoksia, nyt olisi aika sille että tyhjät alueet alkaisivat imeä väkeä kaupungeista. Mahdollista on myöskin se että valtio tai EU alkaisi tukea maalle muuttoa. Tälläisillä toimenpiteillähän aikanaan ohjattiin koko maan asuttamista, uudistilat saivat verovapauden.

    Työvoimapulaan saattaa tulla yllättäviäkin käänteitä. Ei ole mitenkään poissuljettua etteikö kaupunkien nuoriso löytäisi itseänsä esim. moton puikoista. Onhan tästä ennakkotapauskin. Meidän palstallamme on naismetsuri, hän oli helsinkiläinen kotirouva, joka elänmuutoksessa mietti mitä jatkossa tekisi. Joku ehdotti että ryhdy metsuriksi ja loppu onkin historiaa.

    Metsänomistus tosiaankin muuttuu, mutta onko se muutos metsätaloudelle positiivista vai negatiivista, sen, silloin elävät, tulevat näkemään.

    Kekkonenhan sanoi että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji.

    Nykypäivänä ollaan kovin herkkiä luottamaan trendeihin. Ei kuitenkaan huomata sitä että trendi on vain käyrän hetkellistä suuntaa osoittava asia. Entäs sitten kun tämä hetkessä elävä trendi muuttuu?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)