Laskevan syntyvyyden vaikutukset metsätalouteen

Tämä aihe sisältää 29 vastausta, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 2 kuukautta sitten Perassic Park toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)

1 2 3

Laskevan syntyvyyden vaikutukset metsätalouteen

Sent on: 11.1.2020, 14:32
Merkitty: lukio metsäpolitiikka

Lueskelin hesarin juttua syntyvyyden alenemisen vaikutuksista lukio-opetukseen. Juttu ennusti tosi rajua nuorison määrän vähentymistä lyhyehköllä 20 vuoden ajanjaksolla varsinkin kaupunkiseutujen ulkopuolelle. Siitä aasinsiltana tuli mieleen, että vaikutus tulee olemaan raju myös metsätaloudessa. Kun jo nykynuorisosta valtaosa on kaupunkilaisia, niin mitenköhän parin vuosikymmenen päästä? Niillä, jotka tuolloin todennäköisesti käyttävät isännän ääntä metsissä, ei ehkä ole mitään sidettä maaseutuun.

Työvoimaa metsiin saa haalittua rahalla ulkomailta, mutta omistajuutta ja sitoutumista on vaikeampi ostaa eikä metsiä voi siirtää. Tämä olisi nostettava nyt metsäpolitiikan keskiöön. Joku ne metsät tuolloinkin omistaa, mutta ei ehkä nykymuodossa hajautuneena yksityisomistuksena.

Asia on tärkeä nimenomaan metsätaloudessa pitkän tuotantoajan takia. Ilman sitoutunutta omistajuutta ja riittävää metsänhoidon tulevaisuus ei ole hyvä. Laskeva syntyvyys ja kaupungistuminen yhdistettynä trendinomaisesti laskevaan puun reaalihintaan on metsätaloudelle paljon suurempi uhka kuin palstan pelkäämä punavihreä hallitus tai FSC konsanaan.

Tekijä
derHorst

Theme Metsänomistus

Svedu Petteri 11.1.2020, 23:03

Yksi ongelma on hirvet ja peurat. Väki vähenee maaseudulla, joten kuka ampuu haittaeläimiä?

ROKS 11.1.2020, 23:45

Toivon, että markkinat järjestävät asiat tavalla tai toisella kohdilleen. Metsätilat päätyvät aktiivisille omistajille, olivat ne sitten yksityishenkilöitä tai yhteisöjä. Hirvikantaa tullaan supistamaan tavalla tai toisella valtion toimesta tai tukemana (rahallisesti ja/tai lainsäädännöllä), kunhan poliittiset päättäjät viimein havahtuvat siihen, että kestämätön hirvikanta syö talouden yhtä (merkittävää) tukipilaria. Miten sitten metsänhoito järjestetään harvaan asutuilla väkiluvultaan pienillä alueilla? Tullaan varmasti kokeilemaan uusia metsänhoito- ja kasvatus tapoja, joilla voitaisiin minimoida metsänhoitotöitä. Teknologia kehittyy mikä osaltaan tulee kampittamaan tulevaisuuden haasteita. Mistä tietää, mitä esim. Ponsse Oyj:llä on tarjota metsänhoitoon vuonna 2030? Mitä tulee tieverkostoon, niin korjataanhan sitä puuta lapissakin pitkien etäisyyksien päästä asutuksesta tai päällystetyistä valtion teistä. Tiet tulee olla siinä kunnossa, mikä vastaa tienkäytön tarvetta, eli jos kaupungistuminen jatkuu ja väki vähenee maaseudulta, niin ei ole perusteltua panostaa näiden alueiden tieverkostoonkaan, kuin sen verran, että tukkirekalla pääsee ajamaan vähintään 60 kmh/ (hieman kärjistettynä). Mikä itseisarvo on pitää koko maa asutuna? Ja tätä pitäisi vielä verorahoin tukea peijjooni sentään. Älkään nyt aina olko niin pessimistisiä.

Visakallo 12.1.2020, 07:37

Kyllähän huonompaakin tietä vielä pääsee tukkiautolla jotenkuten, mutta rapistuvat sillat ne suurimmat ongelmat aiheuttaa. 30 tonnin ja sitä pienenpiäkin painorajoituksia tulee koko ajan lisää. Aja siinä siten puita pitkiä matkoja pieniä kökkösiä kerrallaan.

Korpituvan Taneli 12.1.2020, 07:42

Svedu Petteri: ”Yksi ongelma on hirvet ja peurat. Väki vähenee maaseudulla, joten kuka ampuu haittaeläimiä?”

Hirviongelma, nyt ja tulevaisuudessa on kirjoituspöydällä tehty ja siellä myös korjattavissa oleva ongelma. Kunhan on vapaa lupa ampua, niin tulevaisuuden kaupunkilaisistakin löytyy kyllä metsästäjiä, vaikka ei metsureita ja motokuskeja löytyisikään.

Terveisin: Korpituvan Taneli

jees h-valta 12.1.2020, 07:46

Ja valitettavasti joillain metsästäjillä on aivan eri käsitys haittaeläimistäkin. Kun metsästäjä kuulee jossain nähdyn ilveksen jäljet on nopeasti valmis jahtiin. Puhumattakaan noista heidän mielestään vielä pahemmista haittaeläimistä joihin ei missään nimessä kuulu hirvet, peurat tahi kauriit.

Apli 12.1.2020, 08:11

Teollisuus ja tuotanto tulee sopeutumaan maassa kun työvoimapula kasvaa, se siirtyy osittain sinne missä on työvoimaa… Suomessa ja maailmalla kun paperin kysyntä laskee niin olisi ihme ellei tänäkin vuonna tulisi suomessa paperikoneiden pysäytyksiä, oma veikkaus 2-3 konetta menee kiinni/vaihtunee kartonkiin.. Metsätalouteen syntyvyyden lasku ei ensimmäisenä kosketa, jo nyt menee päiväkoteja kiinni, kätilöitä vaihdetaan muihin hommiin, sitten kouluja kiinni jne jne.. Maahanmuuttoa tulisi lisätä mutta se on hankala homma se. Koko maata ei pystytä millään pitämään asuttuna sen haaveen voi varmasti jokainen unohtaa..

Jovain 12.1.2020, 09:32

En usko ollenkaan maalta muuttoon, suunta voi olla myös päinvastainen. Maaseutu elinvoimaiseksi, sen eteen kannattaa tehdä töitä. Etätyömahdollisuus, asumisympäristö, vapaa-ajan vietto, liikenneyhteydet jne. palvelevat maaseutua. Niillä ei ratkaista maaseudun tulevaisuutta, suunta on kuitenkin oikea. Tarvitaan myös työpaikkoja ja yritystoimintaa maaseudulle. Oliko tuossa jossain selvitys, jonka mukaan 80 % työpaikoista on maaseudulla ja 80 % ihmisistä on kaupungeissa.

Mitä tulee metsätalouteen, näkisin mieluummin niin päin, että metsänomistajat voisivat asua maaseudulla, missä metsätkin ovat ja että voisivat saada osan metsätalouden töistä ja tuotoista haltuunsa. Päin vastoin kuin tällä hetkellä, jossa suuntaus on kaupunkeihin ja etämetsän omistamiseen. Eittämättä sivuelinkeinoksi ja metsätalouden tuottojen osalta jääminen marginaaliseen osuuteen.

Toivottavasti puolivuosisatainen taitekohta maalta muutolle on päättymässä. Alkoi 60-70 luvulla maasta muuttona ja on jatkunut tähän päivään asti. Kuuluu elinkeinorakenteen muutoksiin, mutta saavuttaa myös huolestuttavat mittasuhteet.

Olen pitänyt tätä poliittisena oikeutta työhön järjestelynä, jossa teollisuus ja metsässä tehtävät työt on ohjattu ja ohjataan metsänomistajien ulottumattomiin. Näin metsätaloutta elinkeinorakenteena ohjataan ja nähdään sitten myös traumaattisina muutoksina yhteiskunnassa.

r.ritva 12.1.2020, 09:49

Rauhouitutaan vain.Se mikä menee ylös tulee myös alas ja päinvastoin.Viisas sanoo.Eli tuo sityistyminen voi kääntyä päinvastaiseksi.

Hetken vielä tämä härpäkeväki katselee vaikkapa metsiä virtuaalilaseilla mutta huomaa sen tylsistävyyden vaikutukset.Jäsenet kaipaa kunnon järkevää tekemistä,liikkumista.Makoilun aika on ohi.Enkä tarkoita sillä,etteikö kaikenmoiset digi,digi buumit rasita ihmistä sisältä päin.

Alkaa aidon elämän aika Onneksi näitä tekijöitä on vielä ja tiedän,että uudet haluavatkin tehdä.Ei tarvitse kuntosalien seiniä mennä kalliilla tuijottamaan.

derHorst 12.1.2020, 11:38

Uskon kyllä, että markkinat hoitavat tuon asian tavalla tai toisella. Eli metsätalous sopeutuu tulevaan, mutta lopputulos voi olla yllättävä ja kivuliaskin. Aika näyttää.

Jos ajatellaan, että elämme 2040-luvulla normaalissa korkoympäristössä (ei nollakoroissa) ja syrjäseuduilla on pulaa metsäalan työvoimasta ja omistus on liki täysin kaupunkilaistunut, niin onhan tilanne aika erilainen kuin tänä päivänä. Metsätalous voi näyttää houkuttelevuudeltaan aika erilaiselta sijoituskohteelta tuossa skenaariossa.

Tulevaisuuden metsänomistajuutta pitäisi osata katsoa ehkä nyt (pää)kaupunkiseudulle peruskouluaan käyvän silmin. Hänellä ei ehkä kaikki metsäalan ”lainalaisuudet” näyttäydy samalla tavalla kuin agraariympäristössä kasvaneella tämän päivä eläkeläisellä. Tulevaisuuden metsänomistajaan pystyy vaikuttamaan ja häntä pystyy valmentamaan, mutta arvomaailma voi olla ihan toinen, eikä se muutu helposti. Tässä olisi se metsäpolitiikan sauma ja hetki on nyt eikä vasta 20 vuoden päästä.

Jovain 12.1.2020, 22:54

Ei metsien omistus ole kaupungistunut vielä. Metsät ovat edelleen maaseudulla ja niin ovat metsänomistajatkin. Metsiä tuleekin kehittää maaseutulähtökohdista käsin, siitä saavat puustia myös kaupunkilaismetsänomistajat. Ei metsänomistaminen tarkoita vielä sitä, että metsäomaisuus olisi siirtymässä kaupunkilaisille tai yhteisöille, mitä sitten ovatkin. Vaan metsät ovat edelleen maaseudun hallussa, jos vaikka uhkat ja paineet laajempaankin omistaja vaihdokseen ovat olemassa. Poliittinen ohjaus myös siitä syystä on paikallaan, eli kehittää metsätaloutta maaseudun ja metsänomistajan lähtökohdista käsin, ettei metsänomistus ja siihen kuuluvat työt valu metsänomistajan ulottumattomiin.