Keskustelut Puukauppa Latvaläpimitan alentamisen tausta

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
  • Latvaläpimitan alentamisen tausta

    Merkitty: 

    MT nro 93 jutussa Mtk:n Mikko Tiirolan mielestä kuidun mitan alentaminen palvelee metsäyhtiöitä ja on seurausta itätuontipuun loppumisesta ja energiapuun kysynnästä. Varoittaa, että ” kokonaistaloudellisesti pieniläpimittaisen puun myyminen  puunjalostukseen ei välttämättä ole aina kannattavaa”…” Teollisuus varmistaa omaa puuhuoltoaan …”

    Nyt mehtäukko ei kyllä ymmärrä noin ristiriitaisia tulkintoja? Eikö kotimaisen puunjalostajan valtavat investoinnit kotimaisen puun käyttöön merkitse mitään? Tiirola kehottaa siihen nähden hyödyntämään myhistyksen ”asiantuntijaa” tarjousten vertailussa..!

    Prof.Pentti Hakkilan mukaan 1996: ”Kun kuitupuun vähimmäisläpimitta 1990-luvulla nostettiin 6:sta 7:ään ja kuusella 8:aan cm:iin, hyvinkin 2 milj. m3 potentiaalista kuitupuuta tuli samalla rajatuksi vuosittain metsäteollisuuden raaka-ainekäytön ulkopuolelle.” Elikkä näillä hakkuumäärillä satakunta miljoonaa lisää puunmyyjille eikä toukille?!

  • Jätkä

    Miten suoriutuva on suoriutunut tähän päivään asti tuollaisen työmoraalin kanssa?

    Minkälaista silppua tuleekaan tuhrattua puustossa, jonka käyttöosan pituus olisi 12 – 14 metriä?

    Kannattaisi ehkä kokeilla sellaista puutavarakuormainta, jossa on kouran kääntömahdollisuus. Nykyään on jopa sellaisiakin kourankääntäjiä, joilla voi nippua kääntää rajattomasti. Niillä aikaansa seuraavat kuskit tekevän kuormia, jotka on nostettu koko mitaltaan samaan korkeuteen.

    On myös turha lievittää omaatuntoa valheella, että runkopuun jättäminen metsään lisää valtavasti ravinteita kasvavien puiden käyttöön. Kyllä se kasvuvoima on lähinnä oksissa ja neulasissa ja on nopeasti käytettävissä.

    sikari

    Se onkin meidän kaikkien etu, että kaukokuljetus toimii. Muustahan varsinkaan metsästä viis.

    Metsuri motokuski

    Minulla on ollut hieman toisenlainen lähestymistapa noihin kuidun katkontaan kuin suorittavalla. Minua ei ole vähäkään kiinnostanut mikä on kaukokuljetukselle sopivammat mitat ja jääkö kuorman painot vajaaksi tai ei. Se on lähinnä kuljetuksen ongelma. Minun ongelma on taas puun tarkka talteenotto annetuille mitoille ja että puu kelpaa teollisuudelle. Minusta ollaan hieman väärällä tiellä jos motokuski pohtii isännän metsässä sitä kuinka joku puuauto saa kuormattua täydet painot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaukokuljetus on kuitenkin osa puunhankinnan kokonaishintaa. Vajaat kuormat lisäävät kustannusta ja se on pystykaupan kantohinnasta pois. Olisiko pelkän kolmoskuidun / energiapuun kokonaiskustannus ostajalle kuinka paljon edullisempi? Kuinka paljon se lisäisi hukkapuun määrää? Lopputulos myyjän kannalta saattaisi olla melko lailla sama molemmissa, määrämitassa ja vapaassa mitassa?

    Metsuri motokuski

    Kumpiko sinulle Anneli on tärkeämpi oman metsäsi hakkuussa ? Puuauton täydet painot vai puun tarkka talteenotto. Yleensä jos lyhyitä mittoja rajoitetaan ko syistä niin vääjäämättä latvaminimit kasvaa. Sehän on pelkkää matikkaa jota tuossa jätkäkin kirjoitteli.

    mehtäukko

    Joskus täytyy paksut kuitukolmoset olla erillään pinon päässä, joskus parru samoin päin pinossaan, lyhyet sorvit omassa pinossa…Työ-ohje on tuota rataa. Katkonnassa on ohje ja apti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Enskasta saa niin vähän rahaa että tärkeintä on hyvä työn laatu. Toiseksi tärkeintä voisi olla kokonaiskatorahatulo. Jos poistettavien puiden pituus sopii hyvin kolmosille niin kyllä sekin kelpaisi.

    Metsuri motokuski

    Eli puuauton painot eivät sittenkään ole listan kärjessä, vaikka edellä kirjoitit.

    Rane

    Yksikään firma ei ole tehnyt puukauppasopimuksia lupaamalla että emme ota puuta tarkkaan talteen mutta se ei juurikaan vaikuta loppusummaan.Vaikuttaa että ehkä pitäisi?

    Jalmari Kolu

    No jos keskiverto enskaa jossa puuston keskitilavuus on luokkaa 50-70 litraa/runko, niin ajattelisin niin että hyöty kolmoseksi katkomalla on minimaalinen tai sitä ei tule ollenkaan.  Katkontakertoja 1-2 enempi runkoa kohden ja ajokoneen pienemmät kuormat. Toki taas autossa hyöty kääntyy toisin päin, mutta se on taas kuljetuksen ja käyttöpaikan ongelma. Taas esim. yli 200 litraisessa hieskoivikossa jossa jokainen runko on mutkainen kuin pässin sarvi hyötyä alkaa kertyä luokkaa 5-10% luokassa.

    Mutta muistetaan että raaka-aineen käyttävä tehdas ratkaisee katkonnan rangaksi tai kuiduksi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)