Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Jovain

    Lienee kuitenkin selvää, että korjuu on kustannuskriisissä, sanoisin että jopa syvemmässäkin kriisissä, sillä avainasemassa olevat maa- ja metsätaloustuottajat eivät voi tässä nykyisessä tilanteessa auttaa. Menettelyä on pidettävä jopa raskauttavana, sillä toteutuuhan tämä nykyinen järjestely tuottajien elinkeinorakenteen sisällä.

    Teollisuus ei ota vastuuta korjuun kustannuksista, on ottanut vain järjestämisvastuun ja koska korjuun kustannukset vähennetään metsänomistajilta, teollisuudelle ei jää vastuuta myöskään lopputuotteen hinnasta. Ei ainakaan korjuun kustannusten osalta, jotka eivät ole rasittamassa lopputuotteen hintaa. Teollisuuden toivoisi ottavan  vastuuta muutenkin, sillä logistiikan kaikenpuolinen erinomaisuus ei riitä, sillä korjuun kustannusten miinustamisen jälkeenkin, teollisuuden pitäisi pystyä huolehtimaan kustannuksista.

    Kauppatavan muutos on perusteltua. Se on sitä myös näiden uusien tavoitteiden perusteella. Kustannuskriisi yhä syvempään kustannuskriisiin ei voi kuitenkaan olla perusteltua. Sen korjaamiseen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jossa maaseutuelinkeinojen tarjoamat mahdollisuudet on syytä ottaa huomioon.

     

    kuusessa ollaan

    Teollisuus ei ota vastuuta korjuun kustannuksista, on ottanut vain järjestämisvastuun ja koska korjuun kustannukset vähennetään metsänomistajilta, teollisuudelle ei jää vastuuta myöskään lopputuotteen hinnasta. Ei ainakaan korjuun kustannusten osalta, jotka eivät ole rasittamassa lopputuotteen hintaa. Teollisuuden toivoisi ottavan  vastuuta muutenkin, sillä logistiikan kaikenpuolinen erinomaisuus ei riitä, sillä korjuun kustannusten miinustamisen jälkeenkin, teollisuuden pitäisi pystyä huolehtimaan kustannuksista.

    Niin, suomalaisen korjuun tehostamisesta on vastannut suurelta osin Metsäteho, joka on metsäyhtiöiden avustama yhtiö. Se on kehittänyt korjuumenetelmiä tehokkaammin kuin mikään muu organisaatio tällä maapallolla. Ja se on närästänyt myös yrittäjiä, koska yritykset ovat voineet kertoa, miten toimintaa tehostetaan. Eli nyt Jovain haukkuu ihan väärää puuta.

    Korjuun kustannuskriisi yrittäjien puolella johtuu suurelta osin kaluston ylikapasiteetista, koneiden tehokkuus on noussut merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana, mutta yrittäjien ja koneiden määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa.

    Jovain

    Hyvä kysymys. En ole haukkunut koneyrittäjiä. Tietoisesti en siihen ole edes pyrkinyt. Ei tässä nyt niin hölmöjä olla, vaikka kaikenlaista esitetäänkin. Lähtökohtani ovat olleet metsänomistajien puolesta, mutta siitä lähtökohdasta, että näitä korjuuhommia riittää molemmille tasapuolisesti ja että se on myös koneyrittäjien etu. Näin uskon.

    Metsuri motokuski

    Ihan varmasti riittää korjuuhommia myös sille kuka niitä haluaa tehdä. Uskon että metsäteollisuus ei maksa siitä korjuuosuudesta yhtään enempää kuin metsäkoneyrittäjille. Jos joku samalla taksalla haluaa metsänsä hakata niin tuskimpa estettä on. Meillä ainakin kaikki sahafirmat sekä UPM ostaa tienvarresta kaiken puun mitä sinne toimitetaan.

    Jätkä

    Kyllä se on semmoista hommaa, että kun siihen alkaa oman peltotraktorinsa kanssa ja saa oikean tuntuman konekorjuuseen, niin jokainen järkevä irroittautuu siitä jos vaan pääsee irti.

    Jonkinlainen palkkakin pitää työstä saada.

    Ei kiirettä.

    Tais olla 67 tai 68 kun hillakilosta maksettiin 65 markkaa kotoa haettuna.Nyt 7-8 e myyjän toimipisteeseen toimitettuna.

    Korruptiotako vaiko yleinen kehityksen kulku?.

    Jovain

    Kysymys oli kauppatavan muutoksesta, ei hankinnasta, jota edelleen tarjoillaan. Hyvin tuntuu herroille hankinta sopivan, siitä vaan ei ole ratkaisuksi metsätalouden ongelmiin.

    Tuskinpa metsänomistajat ovat enempää vaatimassakaan, kuin mitä metsäkoneyrittäjille maksetaan. Olisivat tyytyväisiä siihen, jos pääsisivät haastamaan. Siinä vaan on se ongelma (este), että siellähän metsäkoneyrittäjät touhuatte meittin metsässä ilman, että siihen metsänomistajalla on juurikaan mitään sanomista. Puita on myytävä ja käytännössä toista vaihtoehtoa ei ole olemassa. Korkeintaan ne hankintapuut kerätään pois tien varsilta.

    Jätkä

    Tuossa peltotraktoriurakoinnissa on aina kyse aikataulutuksesta, eli Touhut pitäisi touhuta talvella, kun jäätynyt puu antaa mahdollisuuden tehdä puunkorjuu vähän pitkässä juoksussa. Maantiekuljetus edellyttää myös täysiä kuormia.

    Kun metsänomistaja haluaa kustantaa puunkorjuukustannukset, niin peltotraktoriurakoitsijalla pitää olla mahdollisuus odotella niitä rahoja ja varautua siihen, ettei niitä tulekaan.

    Jos seuraa noita yrittäjiä, niin peltotraktori tulee vaihtumaan nopeasti metsäkoneeseen ja ajot järjestymään alueurakoitsijan kautta.

    Kuitenkin jo nyt on aika, jolloin hakattua puuta ei voi jemmailla montakaan viikkoa, vaan se olisi saatava tehtaalle.

    Kannattaisi kuitenkin tutustua esim työtehoseuran tutkimuksiin (ei Lauri-Vaarin ”tutkimuksiin”), joista ehkä selviäisi, paljonko peltokoneilla puuta ajetaan normaalisavotalta. Ja paljonko pitäisi ajaa, että saisi touhun kannattavaksi pitkässäkin juoksussa. Maatalous – hakkuukone on vielä mitättömämpi tuotokseltaan ja sen työn jälki on kehnon puoleinen.

    Metsänomistaja voi ja saa tehdä valintaa koneurakoitsijan suhteen, tosin voi korjuuaika samalla siirtyä hieman, koska yksi kuljettaja / urakoitsija ei välttämättä ehdi koko suomen metsiä käsittelemään kireässä aikataulussa.

    Visakallo Visakallo

    Jovain: ”Puita on myytävä ja käytännössä toista vaihtoehtoa ei ole olemassa”.

    Jos me metsänomistajat vastaisimme itse puunkorjuusta, puita olisi myytävä vieläkin enemmän ja hinta sen kun vain laskisi. Puulla ei ole olemassa muuta hintaa kuin se alin mahdollinen, millä teollisuus saa tarvitsemansa määrän puita jalostettavakseen. Loput jää metsään.

    Jovain

    Kannattavuusongelmaan on se lääke, päästä osalliseksi puun korjuusta. Ei vastuulliseksi, vaan osalliseksi puunkorjuusta, metsäosaston alaisuudessa.

    Jätkä on se metsäkone keksitty metsänomistajankin käyttöön, on vaan olemassa se este pystykauppa, jolla metsäkoneiden metsänomistajakäyttö on estetty.

    Te vasemmistolaiset haluatte mieluummin haukkua metsänomistajia traktoreilla tai muulla siihen liittyvällä, ennemmin kuin olette valmiit sopimaan yhtään mistään. Pidätätte oikeuden itsellänne ja onhan tämä sellaista raukkamaista politiikkaa metsänomistajia kohtaan.

    Teillä vasemmistolaisilla on ihmeellisiä käsityksiä oikeudesta metsätalouden tuottoihin. Eihän kysymys ole metsänomistajien pyrkimyksestä korjuukustannusten kustantamiseen, muussa kuin teidän omissa tavoitteissanne. Perustuvat tällaiseen yhteisomistukseen, kollektiivitalouteen ja metsävarojen kansallistamiseen, omien tavoitteidenne mukaisesti. Näille tavoitteille nykyiset puukauppatavat ovat olleetkin erinomaisen hyvin toimiva toiminta-alusta.

     

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 687)