Lauri Vaara meinaa pistää puukaupat uuteen uskoon….
Sent on: 19.6.2013, 12:29
Eli kytkykauppa pystykauppana on hänen hampaissaan nyt sitten punnitaan onko se kilpailulain hengen mukaista.
Vai lähdemmekö irrottamaan yhtiöt jotka ostavat ja yhtiöt jotka tekevät toisistaan?
Joka tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, että yhtiöitä ei kiinnosta kuin heidän omat tavaralajit (sahatukit/tietyntyyppinen laadukas sellupuu), tulivat ne mistä vaan. Ja jotka voidaan ostaa naapurimaista, suomalaiselta välittäjältä tai muulta vastaavalta.
Muu puuaines sitten myydään muille toimijoille (erikoistukit, energiapuu, klapiraaka-aine)
Tuolla LV:n logiikalla taitaisi karjankasvattajan olla pakko teurastaa eläimensä itse. Sitten myydä fileet markettiin ja huonot osat makkaratehtaalle.
Ihme homma tuo LV:n sitkeys. Jos mikä, niin nykyinen puukauppasysteemi on metsänomistajan kannalta todella fiksu. Kaikki leimikon puut menevät kaupaksi kerralla. Ostaja sitten huolehtii jakelusta eri tuotantolaitoksille. Miten se normaalilta metsänomistajalta järkevästi sujuisi? Ja miten kuljetukset järkevästi? Miten nykyaikana pystyisi tuotantolaitoksen tarvitseman puun saamaan paikalle oikeanlaatuisena ja oikeaan aikaan, ellei hakkuu olisi loppukäyttäjän hallinnassa.
Kauppaprosessikin on tosi näppärä. Lähettää sähköpostia ostajille, että teepä tästä tarjous. Sitten soitto edullisimmalle ja sopimus tule usein postissa allekirjoitettaviksi. Säästyy ostajien ja myyjien aikaa, kun myyjät usein asuvat aivan eri puolilla Suomea kuin ostajat..
Kait tuo on jotenkin kikkailtavissa mutta tuskin ainakaan metsänomistajan edusta voidaan kauheasti haaveilla. Paitsi ehkä että suorittavat joutuvat hiukan enemmän ehkä seurustelemaan metsänomistajan kanssa. Ainakin paperisotaa. Yksi lappu lisää.
Homma muuttuu siten, että metsänomistaja myy puutavaran (joko pystyyyn tai pinolla tai terminaaliin toimitettuna) puunvälittäjälle, joka jakaa sen omiin kohteisiinsa. Aika harvalla on sellaisia metsäomiaisuuksia, joiden tuotolla käydään suoraa kauppaa metsäyhtiön kanssa. Homma muuttuu samanlaiseksi kuin maatalouspuolella, viljaa myydään parhaiten tarjoavalle ja tavarasta maksetaan laadun mukaan.
Tämä järjestemä muuten on laatupuuta kasvattavalle edullinen, osaava välittäjä maksaa laadusta paremmin, koska tietää sille hinnakkaan ostajan.
Tosiasia on se, että metsäpuolella tulee väkisin suuri mullistus, suurten yhtiöiden vallan vähentyessä.
Tuo puutavaran vaihtokauppa yhtiöiden kesken on jo tätä päivää. Niillä on ihan omat markkinat yhtiöiden kesken. Jos jollakin lajilla ei kauppa käy niin se myydään heti toiselle toimijalle jolla kauppoja on tiedossa. Sen vuoksi mekin hakataan pääasiassa tiettyjä yleismittoja, koska puutavara osoite selvisi vasta myöhemmin kun tavara oli laanissa.
Olen omalta kohdaltani kuitenkin halukas valitsemaan itse olenko muuttamassa myyntitaktiikkaa vai en. Ei sekään mielestäni ole reilua että yhden miehen valituksella myös systeemiin tällä hetkellä tyytyväiset pakotettaisiin luopumaan siitä ja taas pakotettaisiin aivan uuteen ja monitahoiseen kaupan vääntöön. Olen yhden ”luukun systeemiin ” toistaiseksi ollut tyytyväinen ja vaikka kauppatavat monella tapaa ovatkin ”hanskassa” en haluaisi aivan ylettömiin ”vehdata” yhden puukaupan kanssa. Ajatus hyvä mutta toivottavasti ei vie nykytyyliin tyytyväisiä pakkovalintoihin.
En pidä sitä muuna kuin diktatuurin morernisointina.
Kauppaprosessikin on tosi näppärä. Lähettää sähköpostia ostajille, että teepä tästä tarjous. Sitten soitto edullisimmalle ja sopimus tule usein postissa allekirjoitettaviksi. Säästyy ostajien ja myyjien aikaa, kun myyjät usein asuvat aivan eri puolilla Suomea kuin ostajat..
Lähetetty: 20.06.2013
Lähettäjä: Timppa
Voihan sitä tuollakin tavalla antaa itsensä holhouksen alaiseksi ?
Jos Laten suunnitelmat toteutuu niin yhtiöt ei ilmeisesti saa tarjota puunkorjuuta ns.paperilla erikseen laskutettuna vaan siinä on oikeasti tehtävä enemmän tai vähemmän kilpailutettu erillinen puunkorjuusopimus.
Rane vähän epäilee että nämä kuumat ketjut rupeaa viilenemään,puupinot seisoskelemaan pitempään ja tilitykset viipymään.Saattaapa jopa ilmaantua uusia välikäsiäkin.
Hommahan muuttuis käytännössä niin että puut ostettais pystystä hintaan X ja myyjän vastuuulle jäis puun kaadon ja kuljetuksen maksaminen. Työn maksaja yleensä valitsee myös tekijän. Pienemmissä leimikoissa työn hinta tuskin tulee putoamaan. Ainakin puuta myydessä jää epätietoisuus lopullisesta hinnasta. Aivan varmaa on myös, että laatuasiosta käydään vääntöä pinojen äärellä. Vain priimasta maksetaan ja tässä kohdin yhtiöitten helppo kiristää vaatimuksia. Sitten hyvää hyvyyttään ostavat ”huonon” tavaran, mutta halvemmalla.
Korjuun kilpailuttaminen tulee niin kalliiksi ja hankalaksi, että käytännössä siirrytään tuntiveloitukseen etenkin pienemmissä (alle 300m3)kohteissa. Lisäksi urakoihin tulee jos jonkinlaista lisätyötä ja hintaa.
Kesällä puun kiertoaika kannolta tehtaalle n.2-viikkoa, kenen vastuulle jää tavaran kierto.
Varmaa on että leimikosta saatava kokonaishinta ei ainakaan nouse kuin ihan poikkeus tapauksissa.
Metsätohtori Lauri Vaara on suurten metsäalan toisinajattelijoiden sarjaa toisen tohtorin Erkki Lähteen kanssa. Jälkimmäinen onnistui saamaan aikaan suuren muutoksen metsälakiin. Vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa, kun käytäntöjen muotoutuminen vie aikansa.
Olisi tietysti hyvä jos puukaupan hinnoittelun läpinäkyvyyttä voitaiisiin parantaa jollain keinolla. Eli jos myös puunkorjuun hinta tulisi esille, se lisäisi kustannustietoisuutta huimasti metsänomistajien keskuudessa. Esimerkiksi mikä on eri hinnoittelutekijöiden vaikutus, kuten metsäkuljetusmatka, korjuuaika, korjattavan puun keskikoko jne.
Olen kuitenkin varauksellisilla linjoilla ”vihreen koneen kuskin” kanssa. Nykyinen systeemi on kehittynyt sellaiseksi kuin se on, koska tavara pitää saada tuoreena tehtaalle juuri sopivina pätkinä. Periaatteessa olisi varmaan mahdollista tuo puusuman ohjailu eri ostajille myös mhy:n toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.