› Keskustelut › Tekniikka › Laurin talot

Esillä 9 vastausta, 81 - 89 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9

  • Laurin talot

    Sent on: 4.4.2017, 07:25

    Merkitty: 

    Satuitteko katsomaan illalla? Katsomossa näkyy varmaankin edelleen? Sarja on 10 osainen ja alku oli tosi ”dikitaalinen” yhdistettynä rakentamisen sijaintiin.

    Enpä kerro enempää. Rakentaminen kiinnostaa edelleen vaikka nykyinen talo on neljäs lajissaan. Kaikissa on ollut kovasti hartiapankki mukana. Tässä nykyisessäkin aloitettiin homma sahaamalla tukit ensin tontilla lankuiksi ja laudoiksi.

    Laurin taloissa avain sana on puu!

    Tekijä
    harrastelija harrastelija
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • Pete 8.4.2017, 14:58

    en itse käyttäisi ilmalämpöavusteisen sähkölämmityksen ulkoyksikköä millään tavalla alapohjan tuulettamiseen. Alapohjan rakenteiden ylimääräinen jäähdyttäminen lisää kondenssin riskiä ehkä juuri sen verran että homeelle syntyy otolliset olosuhteet.

    MaalaisSeppo 8.4.2017, 15:12

    Vanhoja rossipohjia, jos ovat kunnossa ei tarvitse korjata. Ongelma voi niihinkin tulla, jos lattian lämpöeristystä parannetaan, jollon ryömintätilan lämpötila laskee ja kondenssiriski lisääntyy.

    sitolkka 8.4.2017, 15:20

    Yhtä turvallinen tulee vaikka multapenkillä. Mielestäni ei yhtään nykyisiä ratkaisuja huonompi. Näkyy ongelmia olevan näissä uusissakin ihan tarpeeksi. Olen nähnyt sata vuotiaita multapenkkejä, jotka täysin kuivia ja homettomia. Tuohetkin kuin eilen sinne laitettuja. Ja pohjakelleksetkin noettuna tai tervattuna vielä kunnossa.

    Pete 8.4.2017, 15:55

    multipenkeistä kunnossa ovat ne harvat joita ei ole purettu ja rakennuspaikka on ollut suotuisa. Kyllä niidenkin kanssa epäonnistuttiin.

    Jätkä 8.4.2017, 15:56

    Pete: ”-En itse käyttäisi ilmalämpöavusteisen sähkölämmityksen ulkoyksikköä millään tavalla alapohjan tuulettamiseen. Alapohjan rakenteiden ylimääräinen jäähdyttäminen lisää kondenssin riskiä ehkä juuri sen verran että homeelle syntyy otolliset olosuhteet.”

    ”Asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin pistän”.

    Herra on sitten hyvä ja selittää, miksi vanhan – Valtion aikanaan rakennuttaman hirsitalon – peruskorjauksen jälkeen Lauma rakennusinsinöörejä ja rakennusmestareita päätti rakentaa ryömintätilaan imurin, joka melkoista torvea pitkin työntää koko ajan lattian alta ilmaa ulos.

    Olet / olette varmaan tuhat kertaa viisaampia ja kokeneempia kuin nuo mainitut henkilöt ja siksi haluaisin nähdä ansioluettelonne KO alalta.

    Olen valmis milloin tahansa opastamaan teidät rakennukseen, jossa moinen idioottimaisuus (teidän käsityksenne mukaan) – on tehty.

    Koska olette jääräpäisiä, ettekä usko mitään muuta kuin painettua sanaa, niin asiasta on kirjoitettu TM:n rakennusmaailman numerossa 4 /14, joka ilmestyi 23/4 , Koska ette kuitenkaan itse tajua, niin vuosi oli 2014.

     

    Metsuri motokuski 8.4.2017, 17:20

    Niin kyllä kai se niin on että ei se rossipohjakaan toimi suunnitellulla tavalla jos siellä ei ilma kierrä. Ymmärtääkseni rossipohjan erinomaisuus perustuu juuri ilman kierron kuivattavaan vaikutukseen. Moni on pilannut permantonsa kun kylmät lattiat on yritetty hoitaa sillä että tuuletusluukut on tukittu sokkelista.

    Minusta kondensio vaikututusta ei muodostu ja lattia runkorakenteet voivat elää vapaasti säätilan mukaan. Kastepiste muodostuu juuri kylmän ja lämpimän rajaan. Rossipohja on varmaan vanhin ja edelleen toimivin lattiarakenne.

    Jätkä 8.4.2017, 17:26

    Sekään, että kissanluukut ovat talvellakin auki, ei vaikuta niin paljon lattioiden kylmyyteen, kuin se, että kivijalka ympäröidään lumella. Lumen eristyskyky on aika hyvä. Viime talvena tosin ei paljonkaan ollut mahdollisuuksia meidän suunnalla lumettaa kivijalkaa.

    Toki salaojitus pitää olla kunnossa, ettei sulamisvedet valahda talon alle.

    Planter Planter 8.4.2017, 18:52

    Rossipohjasta saa hyvät kinaamiset aikaiseksi. Pitää ainakin erottaa uudet ja vanhat rakennukset.

    Vanhoissa kumpareille ja mäen päälle rakkennetuissa taloissa se toimi. Lattioissa oli huonot eristeet ja tulisijojen eristämättömät perustukset olivat ryömintätilassa ja lämmittivät sitä. Hellaa käytettiin kesälläkin. Ryömintätila oli kesällä ja syksyllä lämmin. Jos talo remontoidaan ja kaikki paikat eristetään, muuttuu ryömintätila kylmäksi ja tulee sama ongelma kuin uusissa taloissa.

    Uusia rossipohjataloja on kaavoitettu tasaisille pelloillekin. Maapohjan kuivana pitäminen on vaikeaa. Lattiat on hyvin eristetty ja mahdollista tulisijaa käytetään vain talvella ja se ei muutenkaan johda lämpöä ryömintätilaan. Kesällä ryömintätila on kylmä kuin  kellari. Pahimmillaan ilman suhteellinen kosteus on 80…100%, myös talon ulkopuolella. Kun sitä päästetään tai puhalletaan lisää ryömintätilaan niin ilman kosteus tiivistyy vedeksi kylmiin ryömintätilan pintoihin ja homehan alkaa kasvaa.

    Siitä sitten kinaavat ns asiantuntijatkin, kannattaako sitä kosteaa ilmaa puhaltaa ryömintätilaan ja jos puhellataan niin miten paljon. Ilmeisesti, jos riittävästi puhaltaa, niin ryömintätila lämpenee ja kosteuden tiivistyminen sitä kautta vähenee.

     

     

    Klapikone 8.4.2017, 19:23

    Tuota kesäkondenssi vähennetään nykyään lämmöneristämällä maan pinta, esim. Leca- soralla. Kun ilmanvaihto on riittävä, pitäisi lämpötilojen tasaantua ulkona ja ryömintätilassa.

    Useiden talojen Aluset on tullut kontattua, ja usein on Ilma tunkkainen ja vaatteet haisee homeelle sen jälkeen. Home ja sienikasvustot kuitenkin lähes järkiään löytyy ryömintätilaan jätetystä jätteistä ja roskasta.

    Tosin, joskus kun rakennus paikka on kuiva, voi talon alla olla hirsikehän veistämisestä syntynyttä lastua parikymmentä senttiä, mutta ilma on raikas ja lastut kirkkaita, kuin olisi juuri veistetty, vaikka talo yli 100 v. Vanha. Toimivatko kenties ”vahingossa”eristeenä kesäkondenssia vastaan?

    Eli maaperä kuivaksi ja roskat pois talon alta.

     

Esillä 9 vastausta, 81 - 89 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9