Keskustelut Metsänhoito LEHTIKUUSI + RAUDUSKOIVU = KOIVUNRUOSTE

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • LEHTIKUUSI + RAUDUSKOIVU = KOIVUNRUOSTE

    Metsämakasiinin numerossa 5/2014 on ansiokasta juttua erikoispuista. Huomiotani kiinnitti kasvatusvinkeissä se, että lehtikuusta ja rauduskoivua kehotettiin kasvattamaan samalla kuviolla sekametsänä.

    Omat kokemukset ovat toisenlaiset. Ei kannata.

    Minulla oli isän peruina entinen pelto, jossa kasvoi rinnakkain rauduskoivua ja lehtikuusta, mutta koivut kärsivät kovasti: Koivunruostie (Melampsoridium betulinum) ruskisti lehdet jo puolivälissä kasvukautta. Lehtikuusi kasvoi kyllä.

    Lehtikuusi on koivunruosteen väli-isäntä, mutta kasvaa se ilman sitäkin. Siitä kertovat nuo jo elokuussa ennen aikojaan ruskistuneet koivut, vaikka lehtikuusta ei ole tilamailla halmeilla.

    Taimitarhoilla koivunruostetta torjutaan kemiallisesti, eikä siellä kasvateta lehtikuusta yhdessä koivun kanssa.

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Missä laajudessa tätä ilmenee? En oo tainnu koskaa huomata missään. Itte laitan koivun taimille homeenestoainetta.

    Svedu Petteri

    Minä en kyllä ymmärrä muutenkaan, miksi joku kasvattaisi lehtikuusia. Kyllähän joku voi ajastaan niitä ostaa, mutta on vain kotimaisen erikoisuuspuun markkinat pienet, koska ulkomailta tulee valmista laudelautaa halvalla. Pitkospuita niistä voisi sahailla.

    pvma

    Sopivalla paikalla kasvaneelle vähäoksaiselle tai sitten karsitulle lehtikuuselle tuntuis olevan pientä kysyntää, mistä sitten tietää onko 60 vuoden kuluttua. On tai ei niin marginaalipuitahan nuo Suomessa sittenkin ovat.

    Vähäisessä määrin on silti lehtikuusta, seassa on juurikin rauduskoivua mutten ole huomannut niissä ongelmia

    laurihääri

    Koivunruoste on lähes jokakesäinen vaiva kaikkialla, mutta sitä ei huomata, koska se sotkeutuu tavalliseen lehtien kellastumiseen. Siinä on erittäin huomattavia eroja samalla kasvupaikalla elävien puitten välillä. Toinen on vielä vihreä silloin, kun toinen jo kellastuu.

    Kyseessä on sienitauti, ja vuotuiset vaihtelut ovat suuria. Viihtyäkseen hyvin se vaatii otolliset olosuhteet: pienilmaston on oltava sienten kasvua edistävä, sopivan kostea, huonosti tuulettuva ja sopivan varjoisa. Maapohjan on oltava erittäin hyvää, jolloin lehdissäkin on mitä purasta.

    Koivunruosteen varttuneille metsille aiheuttamia kasvutappioita ei ole kattavasti tutkittu, eikä siitäkään ole täyttä varmuutta miten iso rooli lehtikuusella koivunruosteen väli-isäntänä Suomessa lopulta on.

    Ainakin omassa tapauksessani lehtikuusi sekapuuna näytti kuitenkin sienen kasvua edistävän.

    pvma

    Täällä tuo lehtikuuselle päätynyt maapohja ei ole niin kovinkaan erinomaista, joten saattaisi olla yksi syy miksi tuota ei ehkä ole ole ollut, tai mahdollista etten ole havainnut / tajunnut

    Hyvä tuo asia on pitää muistissa

    Kantona

    Ihmettelenpä myös vähän aiheen vierestä, miksi lehtikuusta.

    Onko kenelläkään todellisia menestystarinoita muuten kuin nopeahkona(?) polttopuuraaka-aineen lähteenä. Oksimista ainakin on keräysvaiheessa enemmän kuin hieskoivussa eli pensaa palaa ja paita kastuu turhaan. Toki jos oksat keräilee ja hakotukilla kessarilla pätkii niin ehkä sitten mutta onko muuripatoja sittenkään enää niin paljon, että tuo löisi leiville.

    Kertokaa kuka teidät sai istuttamaan lehtikuusta, oletteko päänne kääntäjää jo konsultoineet asiasta, oletteko oikeasti tyytyväisiä lehtikuusipalstoihinne

    Svedu Petteri

    En pitäisi lehtikuusta hyvä polttopuuna. Oikeastaan vihoviimeisiä. Kyllähän se palaa, kun saa kuivaksi. Mieluimmin kuitenkin ennemmin vaikka leppää.

    metsä eemeli

    -97 istutin 200 lehtikuusta maisemapuuksi koivikon viereen. Ei ole koivunruostetta ollut.
    Hyvällä maapohjalla lehtikuusi kasvaa hyvin.Ojanpenkalla suurimmat ovat. Rinnakorkeus mitta on 18cm

    Pienet erät lehtikuusta menee muun sellupuun mukana.
    Lähiaikoina harvennan lehtikuusikon.
    Kannon käsitelly- ainetta sain motoyrittäjältä(sain ilmaiseksi).Kannonkäsittely-aineehan maksaa puunostaja.

    Kuva tulee harvennuksen jälkeen.

    pvma

    ”Onko kenelläkään todellisia menestystarinoita muuten kuin nopeahkona(?) polttopuuraaka-aineen lähteenä. ”

    Eipä ossoo vielä sannoo. Kuitua tulee ja aitatolppia teen harvennuspuusta.

    Sitten ne isoksi kasvavat, enpä ole näkemässä ovatko vai eivätkö ole menestystarina. Istuteltiin sitä varten että jospa niistä on hyötyä jos joku joskus tarvitsee itselleen oksatonta suoraa rakennuspuuta, 70-100 vuoden kuluttua. Kuivahkoa kasvupaikkaa joten ei nää nyt semmoiseen vauhtiin kykene kuin jos pellolle olisi laitettu.

    Jotkut on kokeilleet istuttaa suollekin, hieskoivun sekaan. Kasvaa hitaasti ja tiheäsyiseksi. Onko tietoa vaivaakohan niitäkin lehtien ruskistus?

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)