Keskustelut Metsänhoito Lehtipuu vallankumous

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
  • Lehtipuu vallankumous

    Se tarvitaan ehdottomasti sillä tämä järjetön kuusettaminen näivettää suomen metsät lopullisesti jos se jatkuu.
    Mutta miten saada tietyt tahot tajuamaan tämä ennenkuin on liian myöhäistä,vai onko jo liian myöhäistä.

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Mitäs siinä puuntuottajajärjestön äänenkannattajaksi itseään tituleeraavassa julkaisussa (MT) seisoikaan präntättynä 5.9.2012: ”Kuusettuminen ei ole hyvä asia esimerkiksi metsätuhojen, kuten kirjanpainajan ehkäisyn kannalta.”

    Puhumattakaan juurikäävästä.

    jees h-valta

    Hmm, kolmesataamottia kertaa viisitoista ja latvusmassat lisäksi ja hinta suht sama. Ei kai se sitten kannata. Minulle se kyllä kannattaa. Sepolle sitten ei.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Mikäs se olikaan se kupletin juoni?

    ”Metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen.
    Hitaasti hajoava kuusen neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt.
    Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Der Steppenwolf”

    Puun takaa

    Koetan osaltani täällä pitää tasapuolisuuden nimissä kuusenkasvatuksenkin puolia. Kun verrataan hybridihaavan kasvuja kuusen kasvuun, ei ole oikeudenmukaista ottaa vertailukohdaksi kuusen keskimääräistä heikompia kasvuja, vaan vertailu pitää tehdä keskiarvoa hieman paremmista kasvuista. Yli 300 mottia hehtaarille kahdessakymmenessä vuodessa ei ole tämän päivän kuusikoissa mitenkään ihmeellinen tulos. Nykyisin on käytössä hyvä maannuokkaus, juromattomat, hyvää alkuperää olevat taimet ja menelmät, millä heinät ja vesaikko pidetään kurissa kuhtuullisella työllä ja kustannuksilla. Lisäsi kusenkasvattajallakin on valintamahdollisuus valita lyhytkiertokasvatus jos siltä tuntuu. Vielä 90-luvulla kuusikuidun hinta oli puolet kuusitukin hinnasta, nykyisin se on ollut kolmasosan luokkaa ja tulevaisuuden tiedämme vasta myöhemmin.

    MaalaisSeppo

    Jesse tekee tiliä haavallaan 20 vuoden välein runkopuusta 4500 € ja latvusmassasta rohkeasti arvioiden 500 €/ha, eli 60 vuoden aikana 15.000€. Kuusella saisi samana aikana 24000 €. Jesse mieluummin kuitaa haavasta 15000 € kuin kuusesta 24000 €. Ehkä haapaeurot tuoksuvat paremmalle, kuin kuusieurot.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Hyvät hyssykät! Korkoa ei ole otettu huomioon lainkaan teidän laskelmissa. Eikä tuotantopanoksia ole verrattu keskenään.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Kuusta kuusen perään jättää jälkeensä viljavuutensa menettäneen niinsanotun poltetun maan.

    Onko täällä pyörivä porukka noin totaalisen typerää (suurin osa on arkoja luikureita, siitä minulla on laaja ja kohtuullisen pitkä kokemus jo; ja lisää karttuu koko ajan)? metla ja muut byroothan kyllä tunnetaan. (metlalaisia on kielletty osallistumasta tämän palstan keskusteluihin)

    jees h-valta

    MaalaisSepolle että todella kuittaan mieluummin tilejä itse kun katselen tuonpuoleisesta kun se kuusikko mitataan.
    Saanpahan ehkä ainakin ensimmäisen erän. Kuinka monta erää maksaa metsäyhtiö etukäteen että saa joskus joltain omistajalta sen kuusikon? Kun puhutaan nyt itse kasvattamista.
    Nuo antonin metsäpohja-arvojen kohennukset tietenkin myös huomion arvoisia.

    jees h-valta

    Ylituotantovärkettä ei kannata millään tavalla kasvattaa kun aikamääre on noin kaukana. Kun tuotetaan liikaa niin hinta jatkaa vääjäämättä laskuaan. Tusinatuotannon ongelma.

    MaalaisSeppo

    Jessekin näyttää kuuluvan niihin henkilöihin, jotka ajattelevat, että metsästä voi saada tiliä vain puuta myymällä.

    Itse ajattelin kylläkin kuitata hyvässä kasvussa olevasta kuusikostani viimeisen tilin myymällä tilan s-polvenvaihdoskaupalla potentiaaliselle jatkajalle.

    Metsätilathan koostuvat useista, eri kasvuvaiheessa olevista kuvioista, joista jokaista voi pitää eräänlaisena pankkitilinä. Tilin perustamisvaiheessa tilille laitetaan rahaa (istutus) ja kasvatusvaiheessa nostetaan harvennustuloja sekä lopussa tyhjätään tili sekä perustetaan uusi. Jokaista tiliä (kuviota) ei yksi omistaja ehdi tyhjäämään, eikä ole tarkoituskaan. Kun on useita kuvioita eri kasvatusvaiheessa, niin rahaakin tulee melko tasaisesti. Kun vielä lisäksi kuviot ovat pääosin kuusta ja mäntyä, tulee koko tilalta rahaa/vuosi enemmän, kuin haavasta.

    Hätäset miehet tietysti suosii lyhyitä tilivälejä, jolloin tilin koolla ei ole niin nöpön nuukaa. Kaikista hätäisimmät kiiruhtavat heti tilipäivänä pankkiin ja nostavat kaikki rahansa patjan alle ”turvaan”. Minulle metsänomistajana on mukavampi pitää puurahani reippaasti kasvavassa kuusikuviossa, kuin huonosti kannattavalla pankkitilillä. Patjanalusesta puhumattakaan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)