› Keskustelut › Puukauppa › Leimikon arviointi, Arvaustako?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Leimikon arviointi, Arvaustako?

    Sent on: 24.4.2014, 19:19

    Tämän päivä metsälehdessä oli taas yksi juttu, pieleen menneestä metsäkaupasta. Todennäköisesti suurin ”syyllinen” tällä kertaa oli leimikon tekijä.

    Onko leimikon tekijällä tai muulla arvioijalla koskaan mitään muuta pelissä kuin maine? Entä onko arviointi tosiaan noin toivottoman vaikeaa? Jos on niin silloinhan meillä putoaa pohja pois kaikelta suunnittelulta yms.

    Toisaalla tässä osiossa on minunkin kokemukseni arvioinnin vaikeudesta.
    Oli runsaan 25ha alue, joka muodostui monesta hyvinkin erilaisesta kuviosta. Oli neljä samaikäistä metsäinsinööriä (miehiä) kylläkin eri kouluista, arviot vaihtelivat harvennuksessa, jossa tuli pääasiassa energiapuuta, 1610 kiinnon ja 720 kiinnon välillä. Kaikilla oli käytettävissään samat, tuoreehkot, metsäsuunnitelmatiedot.

    Kysymys kuuluu, millä tarkkuudella tälläinen arviointi on yleensä mahdollinen? Menettääkö metsäinssi virkansa, jos arvio toistuvasti 50% virheellä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • suorittava porras suorittava porras 24.4.2014, 19:30

    Harmillinen tapaus todellakin metsänomistajan kannalta , joka joutui kärsimään virheellisestä arviosta. Tekstistä kävi tosin ilmi , että maastoon ei oltu jalkauduttu riittävästi ja tapauksessa kaupan kohteena ollut metsä (puut) oli saanut kasvaa hoitamattomana omissa hoteissaan . Olosuhteet ovat siis olleet erityisen otolliset virhearvioinnille . Vanhaa sanontaa käyttäen ei ole nähty metsää puilta .
    Mielenkiintoista on kuitenkin se , että arvioinnin epäonnistumisen vuoksi ei olla niinkää arvion tekijän kimpussa , vaan ollaankin rustaamassa rikosilmoitusta puiden ostajaa vastaan .

    Metsäkupsa Metsäkupsa 24.4.2014, 20:35

    Lehtijutun leimikossa heittoprosentti iso,pöydän ääressä tehty.Jos leimikko turpoaa,kaikki tyytyväisiä,mutta jos erisyistä pienenee silloin petytään.Tässäkin tapauksessa aletaan heti epäillä vilunkia,isoja kantoja,mutta tukit huvenneet .Jos olisi jopparille myyty,kaikki mahdollista,mutta olisiko puiden laadussa ollut osasyy.

    suorittava porras suorittava porras 24.4.2014, 21:44

    On omalle kohdallekin sattunut useitakin tapauksia, joissa arvio on heittänyt sen 50% suuntaan ja toiseen verrattuna mitattuun lopputulokseen . Suurin heitto tapahtui , kun harvennusleimikon arvioitu hehtaarikertymä kolminkertaistui. Tässä tapauksessa metsästä oli huolehdittu keskimääräistä paremmin . Hetaarikertymien puolittumiset johtuvat pääasiassa siitä , että metsän kasvatukseen suunnatut panostukset ovat jääneet
    laihoiksi . Yhtään toimihenkilöä en ole kaikesta huolimatta kuullut joutuneen erotetuksi toistuvienkaan arviointivirheiden takia.

    Tuossa esimerkkitapauksessa on varmasti luotettu vanhaan metsäsuunnitelmaan , joka on jäänyt päivittämättä . MHY:lläkin on ollut tarvis karsia kustannuksia . Tässä on tingitty kilometrikustannuksista ja päivärahoista. Lopputulos onkin luettavissa Metsälehdestä ja moton mittaustulosteesta.

    Henkilö , joka tietää metsän todellisen tilan , on entistä useammin motokuski . Muita palstalla harvoin näkee havaintoja tekemässä. Kun eri organisaatioita ”laihdutetaan”kiihtyvällä vauhdilla , ei jäljelle jääneillä toimihenkilöillä useinkaan ole edes aikaa koluta kaikkia leimikoita riittävän perusteellisesti .

    jees h-valta 24.4.2014, 22:03

    Kyllähän ammattitaidoton toiminta kuuluisi olla jop erotuksen väärtti asia. Työmaailmassa on monta asiaa joita on syytä tarkistaa eikä varmasti huonoin asia ole tarkistaa toisen omaisuuteen kohdistuvaa toimintaa. Usein ei kyse ole kerkeämisestä vaan viitsimisestä. Saattaa olla juuri viikonloppuna pesty auto eikä nykykurateille haluttaisi heti alkuviikosta lähteä sotkemaan. Sitäpaitsi tuo työasema alkaa viihdyttää entistä enemmän työtunneista aivan ilmaisaviisien lööppien lueskennalla. Olen monesti miettinyt miten vähällä esim. mhy-organisaation työstäjät selviävät loppupeleissä verrokkina moneen yksityissektorin aika tiukkaan pukertamistahtiin. Alat joissa operoidaan ovat aivan eri luokkaa ja päivässä pitää tulla tulosta tai alat hakea ulos. Noh, nyt tulee muutoksia, tosin eri asia kuka oikeasti alkaa työstämään ja kuinka moni vartoilee edelleen eläkeikärajaa samana passiivina kuin iät ajat on totuttu. Selviä irtiottoja onkin jo tavallaan tapahtunut eli osa porukoista jostain syystä hyväksytään eläkevartoilijoiksi ilman yhtäkään lisäkiristystä päivärytmiin.

    Gla Gla 24.4.2014, 22:21

    Jutusta jäi epäselväksi se, epäileekö myyjä puuta olleen enemmän kuin virallinen määrä vai oliko vain arvio tehty väärin.

    Toistuvat virhearviot ovat tietysti huono juttu, mutta tämähän oli yksittäistapaus. Minulle on käynyt kuten jutun henkilölle eli arvio on mennyt pahasti pieleen. Heittoa oli saman verran, mutta virheen etumerkki oli toinen. Arvion tekijää en silti syytä, koska itse tein saman virheen. Sekalaista puustoa sisältävät vaihtelevat kuviot ovat vaikeita arvioitavia.

    Metsuri motokuski 25.4.2014, 15:25

    Kokonaispuuston hakkuuarviolla ei ole mitään merkitystä. Sen ratkaisee kuinka hakkuu on tehty ja poistuma on se mikä on. Arviostahan ei makseta mitään. Sillä on hiukan merkitystä mikä on tukkiprosentti arvio, Mutta sekin on vain arvio. Lopputilitys tulee vasta silloin kun nähdään mitä siitä puusta oikein saadaan.

    suorittava porras suorittava porras 25.4.2014, 20:15

    Lainaus:
    ”Jutusta jäi epäselväksi se, epäileekö myyjä puuta olleen enemmän kuin virallinen määrä vai oliko vain arvio tehty väärin.”

    Viimeistä edellisestä kappaleesta käy ilmi , että metsänomistaja on ottanut valokuvan pinosta , joka olisi pitänyt olla kuljetuspöytäkirjojen mukaan jo kuljetettu pois tilanteessa , jolloin kuva on otettu. Järeiden tukkipölkkyjen vähäinen määrä verrattuna leimikon suurimpiin kantoihin
    on jäänyt myös askarruttamaan . Nämä seikat ovat johtaneet ajatuksiin rikosilmoituksen tekemisestä .

    Tapahtumiin löytyy todennäköisesti luonnollinen syy , mutta jälkikäteen asiaa on erittäin vaikeaa selittää pahasti pettyneelle metsänomistajalle.

    Ensiksi olisi syytä selvittää , onko kuljetuspöytäkirjoja luettu oikein ja toiseksi , onko kyseessä karulla paikalla kasvultaan lyhyeksi jäänyt puusto . Niiden tyvi/kanto voi olla hyvinkin suuri , mutta rungon nopea kapeneminen näkyy vähäisenä latvaltaan järeiden pöllien määränä .

    Kuva palstasta ennen hakkuuta olisi tässä tilanteessa ”kova sana”. Olen ottanut tavaksi kuvata omat kohteeni aina , kun hakkuuohje ja palstan olosuhteet poikkeavat toisistaan . Lukemani artikkelin jälkeen harrastan kuvausta vieläkin aktiivisemmin.
    Puukauppoja suunnittelevia kehottaisin tekemään samoin ja myös raivaamaan palstat kunnolla ennen puukauppoja . Odotukset ja arviot osuvat sen jälkeen paremmin kohdalleen . Toisaalta on olemassa dokumentit , jos jotain menee oikeasti pieleen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 25.4.2014, 21:12

    Tämäkin tapaus jäänee sille ”kivi kengässä” asteelle.
    Eli tuskin koskaan oikein selviää oliko jotain muutakin kuin pahasti pieleen mennyt leimikkoarvio.

    Suorittava esitti varteenotettavan neuvon. Nykyisenä kännykamera-aikana kuvia voisi tosiaan ottaa aika reippaasti. Se kun ei maksa muuta kuin ottamiseen käytetyn ajan. Voihan ne sitten aikanaan poistaa ellei käyttöä ole.

    Mutta vielä ne puustoarviot, niille tarttis tehdä jotain. Onhan se nyt vähän hassua, että metsäammattilaisiksi itseään sanovat ihmiset tekevät palkkansa saamiseksi arvioita, joilla ei ole sitten vessapaperinkaan arvoa. Jotakin tekemiseksi ei riitä se että tehdään ne niin alakanttiin että varmasti ylittyy.

    Ensinnäkin kuuluuko metsäinsinöörin koulutukseen arvion teko ja tarkistetaanko tuon taidon tasoa mitenkään esim. jollakin kokeella?
    Toiseksi mikä on erilaisissa metsissä arvion tarkkuus, johon arvion tekijä voi olla tyytyväinen.
    Muutama esimerkki:
    1. Hyvin hoidettu, selkeä uudistuskuvio, millä tarkkuudella siitä ”ammattilainen” pystyy arvioimaan kokonaispuumäärän ja erikseen tukki prosentin? Siis oikein virhemarginaali + – prosentit niinkuin kallupeissa ilmoitetaan.
    2. Sekava raivaamaton uudistuskuvio, samat kysymykset.
    3. Ensiharvennuskuvio, jossa taimikon hoito ja raivaukset on tehty kunnolla. Kokonaispoistuman virhemarginaali + – prosentit.
    4. Ensiharvennuskuvio, joka ei ole oikein hoidettu, mutta on kuitenkin selvästi ensiharvennus kokoa. Sama kysymys.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 25.4.2014, 21:16

    Miksi muuten missään metsänarvioinneissa ei käytetä + – prosentteja kertomaan maallikollekkin että paperille kirjoitettu on arvio, eikä mittaustulos.

    Olisikohan perustettava oikein metsänarvioijan tutkinto. jossa kyvyt punnittaisiin, ilmeisesti kaikilta ei suju pitkällä harjoittelullakaan.

    Alkaa ihmetyttämään että miksi esim kiinteistökauppojen yhteydessä niinkin paljon luotetaan näihin arvioihin. Kuitenkaan ei näytä olevan yhtään väliä sillä mitä siihen paperiin raapustaa, palkka kuitenkin juoksee.

    Vielä, hyväksi lopuksi aliarvio on yhtä suuri virhe kuin yliarviokin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 26.4.2014, 04:15

    Otsikon kysymykseen vastaten – kyllä.

    Viimeisessä puukaupassani tehtiin kaupat toimiston pöydän äärellä ja katsottiin vaan että kaikki tarvittavat lajit tuli merkattua ylös. Kauppaan kun merkattiin vielä kuka hakkaa puut niin nauhoitusongelmakin tuli ratkaistua samantien 😉

    Ostaja ei käynyt kuviolla kertaakaan, arvaus oli ihan riittävän tarkka omalle kohdalleni kun mittauksen perusteella ne rahat tulee.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4