Keskustelut Metsänhoito Lenko istutusmetsä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
  • Lenko istutusmetsä

    Pääsin viime syksynä täällä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla harventamaan ensimmäisen istutusmänikköni. Alueelta hakattiin v 80 yli 200 kuutiota hehtaarilta pääasiassa kuusta. Auraus tehtiin v 81 ja istutus v 82. Istutuksessa käytettiin männyntaimia, joissa oli se paperipotti meni maahan taimen mukana. Maapohja on pääosin hieman routivaa mustikkatyyppiä.

    Istutus tehtiin mielestäni ihan oikeaoppisesti. Pääasiassa palteen päälle ja jos palle oli huono pientareelle. Muutaman vuoden istutuksen jälkeen hirvilauma meni kuin puimakone pitkin auranuria ja söi hangen päällä olevan osan kaikista taimista. Taimet korjaantuivat siitä ja taimikonhoidot tehtiin ajallaan.

    Hakkuussa sitten lähti 50 mottia hehtaarilta. Harvennuksen jälkeen jäi ihan hyvänlaatuinen metsä mutta kiinnitin huomiota siihen, että lähes kaikki puut olivat vähän lenkoja. Olisikohan asiaan vaikuttanut se, että aurausjälki on elänyt istutuksen jälkeen, kun palteiden alle jäi hirmu paljon kantoja ja hakkuutähteitä. Vai olisiko taimikko kasvanut niin nopeasti, että puut ovat jotenkin painuneet vinoon. Hirvien syönti ei kai käyristä runkoa. Olisiko ehkä routa kallistellut niitä paperikennoja. Nehän juurtuivat vain sieltä pohjan kautta.

    Muilla istutuksillani taimet ovat suorempia. Osaisivatko palstalaiset kommentoida asiaa?

  • Mikko Häyrynen

    x

    Kurki

    Metsänomistajilla on sellainen käsitys, että kun taimet istuttaa, niistä ei tarvitse enää sitten välittää.
    Ja kun aurausalueelle tulee vielä pusikkoa ja pusikosta näkyy puolen metrin latvakasvuja, niin kaikki OK.

    Ikävä kyllä näin ei ole. Minä käyn läpi joka kevät 0…4 m taimikot niin, että tarkastan jokaisen kalliin istutustaimen suoruuden ja poistan ylimääräiset latvat puukolla ja pitkävartisella sahalla ja oikomalla niitä jo luokalle kasvaneita taimien runkoja, joita vielä käsivoimilla voi sujutella. Pusikko kannattaa raivata aina heti pois, sillä se estää näkemästä taimen lenkouden alkua.

    Tunnustan että minullakin tuli alkkuaikoina tuollaisia lenkotaimikoita pusikon sisälle eli kaikki suurimmat hyvin kasvavat männyntaimet ovat nyt lenkoja susipuita.

    Tärkeintä taimikon hoidossa on taimien suuruuden tarkkailu ja siten arvokkaimman tyvitukin varmistaminen. Mänty, joka on kuivilla karuilla kankailla hyvärunkoisesksi kasvava puu, ei ole ainakaan täällä Pohjois-Suomessa ehtinyt jalostua kasvamaan suorana viljaville hienojakoisille muokatuille maapohjille, vaan kasvaa lähes aina lengon rungon ja vaihtaa vielä latvaa yleisesti, sillä pääsilmun tuhoutuminen on aika yleistä.

    Minun tuosta yhdestä 3 ha männyntaimikkoalueesta kelpuuttaisin vain 5 yksilöä jalostukseen eli ne, jotka ovat kasvaneet luonnostaan suoriksi ja yhtään latvan vaihtoa ei ole ollut n. 20 v kasvukauden aikana keskimäärin 0,5 m pituuskasvulla vuosittain.

    Portimo

    Haukut väärää puuta Kurki.

    Tässä nimenomaan pidettiin hyvä huoli taimikosta. Vesakko tapettiin MCPA:lla jo puolimetrisenä ja varsinainen taimikonhoito tehtiin oikeaan aikaan.

    Saattaa johonkin pikkuläntille sopia, että kiertelee vuosittain puukon kanssa katsomassa kaikki taimet. Kun taimikoiden pinta-alat ovat kymmeniä kertoja taimikkoasi isompia, menetelmien pitää olla suoraviivaisempia.

    Mutta kun muut vastaavat taimikkoni ovat suorempia?

    Pete

    Kurki, männyllä ei latvanvaihtoja juurikaan pitäisi tapahtua. Männynversoruoste, myyrien silmunsyönti ja hirvet tietysti poikkeuksena. Useamman metrin pituisissa puustoissa voi eläimet poissulkea. Onko männynversoruoste tuttu riesa? Laita googleen ”Metsätuho-opas” ja katso sieltä kuvat. Jos männynversoruosteenkin voit poissulkea niin kannattaa ottaa neulasnäytteet ensi talvena, saattaa nimittäin paljastua boorinpuutos.

    Rane

    Joillakin maalajeilla ,kuten hiesu, routa vaikuttaisi vääntävän puuta hiukan vinoon.

    Kurki

    ”Haukut väärää puuta Kurki.
    Tässä nimenomaan pidettiin hyvä huoli taimikosta. Vesakko tapettiin MCPA:lla jo puolimetrisenä ja varsinainen taimikonhoito tehtiin oikeaan aikaan.
    Saattaa johonkin pikkuläntille sopia, että kiertelee vuosittain puukon kanssa katsomassa kaikki taimet. Kun taimikoiden pinta-alat ovat kymmeniä kertoja taimikkoasi isompia, menetelmien pitää olla suoraviivaisempia.
    Mutta kun muut vastaavat taimikkoni ovat suorempia?”

    Tuossa kaikki on mennyt ihan oikein paria asiaa lukuunottamatta.
    Taimien suoruuden varmistaminen ennen 2..3 m pituutta ja se että kuusta ei ole istutettu 4..5m välein lisäksi samalla kertaa.
    Ikävä kyllä muuta menetelmää kuin taivuttelemalla käsityönä taimet suoraksi ei tällä haavaa ole olemassa, jos haluaa että männyn tyvitukista tulee suora, olkoonkin se miten työlästä tahansa. Metsänomistajaksi ei kannata ryhtyä, jos työtä pelkää, sillä rehevällä kasvupaikalla hyvän männyntaimikon aikaansaaminen vaatii valtavasti työtä,mutta kasvukin on sitten kovaa.Minulla meni alkukesästä roudan sulamisen jälkeen kuukausi tarkastaessa taimien suoruuksia 5ha alueella.
    On minullakin näitä helppoja männyntaimikoita ( taimikoita minulle tulee 1 ha vuosivautia), jotka ovat karuja sora tai heikkamaita, joille ei tarvitse tehdä sen kummepaa kuin raivailee sitten taimikon 1,0..1,5 m pituisena oikeaan tiheyteteen ja niistä kyllä tulee suoria.
    Nyt puhuin niistä ojitusmätystetyistä hienojakoisista maista joita minullakin on ja joihin tulee valtava heinikko ja vesakko ja jotka ovat männylle liian reheviä. Tänä keväänä istutin Kajaanissa 1 ha moreenisen ojit.m-alueen männylle ja varmistuksena lisäksi n.4.. 5m välein kuusta,sillä kuusi ainakin kasvaa kyllä suorasti rehevällä maalla.

    Kurki

    ”Kurki, männyllä ei latvanvaihtoja juurikaan pitäisi tapahtua. Männynversoruoste, myyrien silmunsyönti ja hirvet tietysti poikkeuksena. Useamman metrin pituisissa puustoissa voi eläimet poissulkea. Onko männynversoruoste tuttu riesa? Laita googleen ”Metsätuho-opas” ja katso sieltä kuvat. Jos männynversoruosteenkin voit poissulkea niin kannattaa ottaa neulasnäytteet ensi talvena, saattaa nimittäin paljastua boorinpuutos.”

    Kyllä rehevällä liikaa typpeä sisältävällä mapohjalla männyn latva on altis monenlaisille häiriöille. Ensinnäkin lammaskasvua tuossa 0,5m …1,5 m pituisena eli taimen sen kesän yleensä sivisilmu lähtee kasvamaan lisää samana kesänä ja tekee silmut seuraavan kesän kasvua varten syksyllä. Lisäksi mannyntaimen pääsilmuja on yleisesti 2..3 kpl ja sivusilmut lisäksi. Eli kasvusilmuja saattaa olla 20 kpl, jotka sitten seuraavana kesänä lähtevät kasvuun ja voi hyvin kuvitella minkälainen pensas männyntaimesta tulee, jos puukon kanssa ei vähennä kasvaiten määrää. Kyllä tätä on nähty tänäkin kesänä.
    Kaikki mahdolliset mäntyjen ja kuusien sieni- ja hyönteistuhot punalatikasta lähtien on tulleet ajan myötä tutuiksi mukaanlukien myös haavan aiheuttama männynversoruoste.
    Ja vielä Petelle, minulla on boori-, fosfori-, kalium-, magnesium-,tuhkatannoituskokeita yhtä ”paljon” kuin Metsäntutkimuslaitoksella, joista aikanaan kirjoitan varmasti tännekin jotain.

    Pete

    Kurki, onko tullut mieleen, että ehkäpä koitat kasvattaa mäntyä valtapuuna liian rehevällä pohjalla? Uudista kuuselle ainakin rehevät kivennäismaat ja sekapuuksi sitten mäntyä sen mitä tulee. Tuo taimien suoristelu kuulostaa kyllä aivan tolkuttomalta hommalta. Voitko tarkentaa missä pitäjässä metsää kasvattelat ja mikä on korkeus merenpinnasta?

    Kurki

    Kuusta täällä Länsi-Kainuussa ei kannata yksistään kasvattaa avohakkuualoilla. Ensinnäkin kuusen alkuunlähtö on hidas mäntyyn nähden ja toiseksi hallat ovat melkein joka kesäinen riesa. Nytkin tänä kesänä halla käänteli kuusen taimien latvakasvaimia kaarelle alaspäin, jos ei ollut suojuspuustoa. Kuusi on minulla aina sekapuuna männyntaimikoissa, joka on sitten suoja halloja vastaan, mutta kuusi tule aina huomattavasti jäljessä mäntyä.

    Nyt kun on ollut kaksi huippulämmintä ja kosteaa kesää 2010 ja 2011, niin männyntaimet ovat tänä kesänä reagoineet lammaskasvulla ja tekemällä valtavasti uusia kasvusilmuja, jotka pilaavat sitten mämmyntaimen latvan pensaaksi, jos niitä ylimääräisiä ei leikkaa pois.

    Tuo lenkous rehevällä paikalla johtuu siitä että meillä ei ole sellaista mäntykloonia, joka pystyisi rajuun kasvuun normaalisti eli aina yksi pääsilmu ja 4..6 sivusilmua eikä lammaskasvua ja juurikehitys oli sellainen että taimi kestäisi hyvin lumen painon talvella routimattomassakin maassa. Nythän männyntaimet ovat ovat joka kevät melkein maata myöten ja on nostelteva pystyyn ja taimien jäykkyys on mitätön, sillä ne ovat niin löysiä että taipuvat jopa solmulle. Puhun nyt näistä hienojakoisista siltti- ja savimaiden ojitusmätästysaloista, joita olen itse tehnyt siten, että matalan turvekerroksen päälle olen kaivurilla levittänyt kauttaaltaan tuon hienojakoisen maan ja ojan n. 6..7 m välein ja siksi heinittyvät ja pusikoituvat järjettömästi.

    En puhu nyt karkeista kivennäismaapohjista, jossa mänty kasvaa aina normaalisti ja jäykempänä ja siemenlähtöisenä suorempana kuin istustutettuna, mutta jotka aurattuna ja siten rehevimpinä sitten luonnostaan kasvavat myös suurimmaksi osaksi lenkoja puita.

    Pete

    En voi sanoa, että Kainuun olosuhteet olisivat minulle tuttuja, mutta tämä lammaskasvu, eli jälkikasvu tai syyskasvu männyn osalta on minulle aivan uusi tieto. En ole sellaisesta koskaan kuullutkaan. Kuusella se on toki tuttu ilmiö, mutta se ei näyttäisi olevan minkäänlainen ongelma. Latvanvaihtoja se ei mielestäni ainakaan Suomessa aiheuta. Olisi hyviin mielenkiintoista nähdä kuvia männyn syyskasvusta ja lukea jostain lisää. Männyn siementä ei tule juurikaan siirtää etelästä pohjoiseen, eli voiko liian eteläisen alkuperän käyttäminen johtaa syyskasvuun männyllä?

    Kuusen osalta taasen eteläinen siemenalkuperä saattaisi vähentää kevän hallatuhoja. Eteläinen alkuperä lähtee myöhemmin kasvuun kuin paikallinen. Tosin jos hallatuhot ovat toistuvia, niin tuskin tämä auttaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)