Keskustelut Metsänhoito Lenko istutusmetsä

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
  • Lenko istutusmetsä

    Pääsin viime syksynä täällä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla harventamaan ensimmäisen istutusmänikköni. Alueelta hakattiin v 80 yli 200 kuutiota hehtaarilta pääasiassa kuusta. Auraus tehtiin v 81 ja istutus v 82. Istutuksessa käytettiin männyntaimia, joissa oli se paperipotti meni maahan taimen mukana. Maapohja on pääosin hieman routivaa mustikkatyyppiä.

    Istutus tehtiin mielestäni ihan oikeaoppisesti. Pääasiassa palteen päälle ja jos palle oli huono pientareelle. Muutaman vuoden istutuksen jälkeen hirvilauma meni kuin puimakone pitkin auranuria ja söi hangen päällä olevan osan kaikista taimista. Taimet korjaantuivat siitä ja taimikonhoidot tehtiin ajallaan.

    Hakkuussa sitten lähti 50 mottia hehtaarilta. Harvennuksen jälkeen jäi ihan hyvänlaatuinen metsä mutta kiinnitin huomiota siihen, että lähes kaikki puut olivat vähän lenkoja. Olisikohan asiaan vaikuttanut se, että aurausjälki on elänyt istutuksen jälkeen, kun palteiden alle jäi hirmu paljon kantoja ja hakkuutähteitä. Vai olisiko taimikko kasvanut niin nopeasti, että puut ovat jotenkin painuneet vinoon. Hirvien syönti ei kai käyristä runkoa. Olisiko ehkä routa kallistellut niitä paperikennoja. Nehän juurtuivat vain sieltä pohjan kautta.

    Muilla istutuksillani taimet ovat suorempia. Osaisivatko palstalaiset kommentoida asiaa?

  • Kurki

    Enhän minä missään muualla ole nähnyt täällä Kainuussa lammaskasvua kuin näillä omilla ojitusmätästysalueilla. Sitä esiintyy vähäisessä määrin n. 0,5…1,5 m männyntaimissa, mutta loppuu,kun kasvavat pitemmiksi. Ikävää siinä on että sivusilmu yleensä lähtee toiseen kasvuun samana kesänä ja kasvva n. 10 cm ja tekee sitten latvaansa kasvusilmut ja seuraavana vuonna kilpailee varsinaisen pääsilmun kanssa siitä kumpaa latvaa myöten muodostuu sitten päärunko. Yleensä taimesta tulee kaksihaarainen ja menee pilalle. Asia olisi toinen , jos tuo pääsilmu suorittaisi uuden kasvupyrähdyksen samana kesänä.
    Tämä lammaskasvu on vain osoitus siitä, että tämän alueen mäännyn siemen ei ole sopeutunut reagoimaan hyvään kasvupohjaan kasvamalla pitempään ja paksummin, vaan käyttäytyy perimän mukaan ja lopettaa liian aikaisin aikaisin pituuskasvun.

    Kuten tuossa ylempänä kirjoitin n. 3 ha alueeltä löytyy vain 5 kpl mäntyjä 11-15 vuotta kasvaneita, jotka ovat reagoineet oikealla tavalla viljavaan maapohjaan eli kasvaneet pituutta ja paksuutta vastaavasti paremmin ja juurenmuodostus niillä on ollut sellaista että ovat hyvin kiinni maassa jo taimesta lähtien eikä lammaskasvua ole ilmennyt ja kasvaneet suoraan tyvitukin matkan.

    Nämä olen katsonut jatkojalostukseen sopiviksi ja tarkoituksena olisi saada risteytyssiementä jo lähivuosina.

    jees h-valta

    Jos on istutusmännikössäkin omat murheensa mutta itse kyllä törmäsin siemensyntyisellä raivatessani aika inhaan ominaisuuteen. Yritäppä järkevästi raivata kolmesta-kymmenkuntaan aivan toisissaan kiinni olevaa kuusi-kahdeksansenttistä männikköä. ´Ja väleissä ei juuri mitään.
    Kaikissa vain pieni latvatupsu. Tämä mallia edellisen omistajan siemennykseltä. Oli vielä pakko aika paljolti jättää ryhmät rauhaan mitä jonkun ohemman pääsi jostain reunoilta poistamaan.
    Mahtaako olla konemiehenkin painajainen tuli sitten giljotiinilla energiahakkuulle tai ensiharvennukselle?

    Pete

    Jeesmies, tilannehan on hyvä jos kerta mäntyä on männyn maalle runsaasti tulossa. Harmi, että taimiryhmiä ei ole harvennettu ajoissa. Jollain konstilla sinun ehdottomasti kannattaa ne nyt harventaa niin että vain yksi mänty jää jäljelle per ryhmä ja runkoluku sitten noin 2500kpl/ha. jos siellä suunnalla on jo tyvitervastautia runsaastikun kuten ruskistuneesta männiköstäsi ymmärsin, niin minä tekisin taimiryhmien harventamisen vasta talvenkynnyksellä kun yöpakkasia on säännöllisesti. 6-8cm kanto on jo sellainen, että siihen tyvitervas kyllä tarttuu ja jos se jäljelle jäävä puu on siinä aivan vieressä, niin tartuntavaara on ilmeinen.

    jees h-valta

    Ei tuo peten ajatus muuten huono ole mutta tuota määrää ei kyllä jää jos jätän ryhmästä vain yhden. Välit ryhmillä liian isot ja tyhjät.
    En edes käsitä miten se tuollainen voi olla. Ei oikein auennut siellä palstalla. Siellä joukossa on jokunen hiukan järeämpi mänty.
    Tosi karmeita oksaisia turilaita. Olisko sittenkin niin että olisi tehty käsipelillä joku kevyt pinnanrikonta ja jätetty näiden ”susien” siemennettäväksi? Kun ei silloisen ikämiehen kaikkia ajatuksia eri palstoilta tullut syynättyä ja kysyttyä. Tämä palsta, vaikka on aivan autoparkkipaikan viereinen, on itseasiassa, hupaisaa kyllä, tuskin kertaakaan tullut mentyä siitä läpi ennen tätä raivausta. Kulku aina suuntautunut vain polkua myöten ohi. Mutta se näyttääkin parkkipaikalle päin aivan suht siedettävältä.

    jees h-valta

    Raivasin muuten nyt vain alle viidensentin vahvuiset pois.
    Jätin vielä ajatukselle energiahakkuusta tilaa.
    Pitää nyt ottaa vielä ainakin yksi palsta lisää käsittelyyn ja katsoa mitkä ovat sen jälkeiset mietteet. Hyvin tienvieressä olevia kohteita.

    svalima

    Tällä palstalla on hyvää keskustelua ja ilahduttavan avointa suhtautumista erilaisiin vaihtoehtoihin. Itse olen aika kriittinen istutusmetsien suhteen, enkä kovin usein ole tavannut hyvälaatuista tukkia istutusmetsistä. Jos jostain löytää metsää, joka kasvaa säännönmukaisesti lenkoa mäntyä, melkein voi veikata metsälle istutushistoriaa. Minulla ei tähän mitään kirjaviisautta ole, mutta näin näyttää olevan kun metsässä kulkee.

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)