› Keskustelut › Metsänomistus › Liito-oravat muuttaneet kaupunkiin

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Liito-oravat muuttaneet kaupunkiin

    Sent on: 25.9.2012, 21:10

    Onko liito-oravien suojelu ollutkin turhaa:

    Liito-oravan elämästä kaupungeissa on saatu uutta tietoa Kuopiossa. Radiopantatutkimuksen mukaan oravat liikkuvat taajamissa useiden kilometrien matkoja ja pystyvät muun muassa ylittämään moottoriteitä.

    -Teiden ylittäminen puurivien avulla ja pihapuissa liikkuminen eivät näytä olevan liito-oravalle mikään ongelma. Jos kaupungin keskelle on jätetty metsälaikkuja, kyllä orava pärjää siellä ja pystyy lisääntymään, väitöskirjaa liito-oravista Helsingin yliopistoon valmisteleva Sanna Mäkeläinen sanoo.

    Suomessa kanta-arviot vaihtelevat 100 000:sta 300 000:een. Kuopion lisäksi ”lentävät rukkaset” ovat sopeutuneet elämään taajaman liepeillä muun muassa Tampereella ja Vaasassa.

    Yle-Uutiset

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Pinsiön vaari 26.9.2012, 18:32

    Viime viikolla jouduin jutulle ihmisten kanssa joille kaikenlainen suojelu tuntui olevan yli kaiken. Tosin vain puheissa ja kirjoittelussa. Yhtään pönttöä eivät olleet metsään vieneet ja olivat ulkona luonnon asioista muutenkin. Eivät uskoneet että liituri tyhjentää lähiseudun pikkulintujen pesät munista ja poikasista.

    Myös puiden kaato oli rikollista jotenkin siihen tapaan ettei siihen enää koskaan mitään kasva. Jouduin muun porukan puolesta vähän viisaaman heitä. En olisi uskonut että niin suurta henkistä pimeyttä edes on olemassa. Onhan Suomi koulutuksen mallimaa. Ja heidän vanhempansa ainakin kahdessa sukupolvessa olleet töissä yli sata vuotta paperia jauhaneessa firmassa. Puusta sitä paperia on tehty. Jos ei hakattujen puiden tilalle olisi kasvanut uutta niin metsätön maa Suomi olisi.

    Jonkinlaista kapinaa moni suojelutouhu taitaa olla sellaisten toimesta joista koulujenkin opetuksetkin on kilpistynyt!

    6 m3 6 m3 26.9.2012, 19:41

    Jokaisella kaupungilla lienee oma liito-orava kantansa. Ainakin siellä missä löytyy vanhoja puita, ja puistoistahan niitä löytyy.

    Omakohtaisia kokemuksia on kotikonnuilta. Vuosikymmeniä tuli asuttua maaseudulla vanhojen pihakuusikoitten ympäröimänä. Samalla aukeamalla kolme taloa. Liito-oravien paikalla olo paljastui sattumalta kun jouduimme luopumaan kissastamme esikoisen synnyttyä. Naapurin vanhaemäntä otti sen hoiviinsa. Kissa oli armoton hiirten ja myyrien pyytäjä.
    Joltain saalisreisultaan oli tuonut liito-oravan saaliinaan. Kukaan aukeamalla asunut ei ollut kuunaan tiennyt moisten läsnäolosta.
    Tuskin ne oli sinne kovin äskettäin liidelleet.

    mehänpoika 26.9.2012, 20:43

    Liito-orava ei tarvitse ihmisten tarjoamaa ruokaa. Riittää, että on liito-oravalle sopivia ravintopuita. Koivuja, haapoja tai poppeleita sekä joku kuusi. Ehkä lehmus ja tammikin lisäävät ravinnon monipuolisuutta.

    Tärkein asia liito-oravan itsesäilytysvietin osalta on kaupunkien turvallisuus pesimisen ja päiväunien suhteen. Kaupungeista lähes puuttunee villiminkit ja näädät, jotka talousmetsissä ovat saaneet liito-oravakannat melko pieniksi. Pienet näätäeläimet sopinevat samoista koloista verottamaan liito-oravakantaa, mistä oravakin sopii menemään.

    Liito-oravat ovat vuosien kuluessa ensin siirtyneet petoja karkuun pihapiireihin, sittemmin vilkasliikenteisien teiden varsiin. Nyt kaupunki toimii turvapaikkana. Muutaman vuosikymmenen kuluttua tullee arat pienpedot ravinnon perästä kaupunkeihin. Johan huuhkajakin on kotiutunut pulujen perästä useampaan kaupunkiin.

    Harakastakin on tullut muutamassa vuosikymmenessä kirkonkylien lintu, joka joutuu syömään kirsikoita, karviaisia, pehmeitä omenia ja kurpitsoitakin, kun bio-jätteet on lain mukaan pantava piiloon.

    hemputtaja 27.9.2012, 09:56

    ## –snip__
    Jonkinlaista kapinaa moni suojelutouhu taitaa olla sellaisten toimesta joista koulujenkin opetuksetkin on kilpistynyt!
    Lähetetty: 15 h, 8 min sitten
    lähettäjä: Pinsiön vaari ##

    Olihan se ennen kouluissa jotain tietoa luonnostakin. Nykyisin en paljon kehuisi ja suhtautuisin hiukan varauksella.

    Nykyisin aika moni opettajista on viherpistoksesta kärsiviä asutuskeskusten kasvatteja. Harmittaa kun en älynnyt edes omille lapsille kertoa, että männyssä on pitkät neulaset.

    Oppikirjoissakin huomasin jo 80-luvulla ”erikoisuuksia”. Miten lie nykyään.

    Että ei opetus välttämättä ollut mihinkään kilpistynyt. Pahimmassa tapauksessa on vain mennyt perille.

    Muukin propaganda on mennyt monesti ihan munaskuihin asti. Yksikin Koillismaalainen kertoi kuinka kaikki on hakattu autioksi eikä koskaan kasva mitään. Uskoi omiin puheisiinsa ja asui kasvuisan kakkosvaiheen männikön sisällä. Kierteli myös paljon alueen teillä.

    Oulun ja Pudasjärven välillä on komeita avosoita. Monikohan pitää niitä Osaran aukioina, kun noita ei muuten näy.

    6 m3 6 m3 27.9.2012, 11:16

    Tuota, yksi arka kysymys. Olikos se niin että männyssä on pitkät neulaset ja kuusessa lyhyet.
    Hukkasin muistilappuni kirjoituspöydän laatikosta.
    Nyt vähän tökkii tunnistaa puita.

    hemputtaja 27.9.2012, 11:59

    ## Tuota, yksi arka kysymys. Olikos se niin että männyssä on pitkät neulaset ja kuusessa lyhyet.
    Hukkasin muistilappuni kirjoituspöydän laatikosta.
    Nyt vähän tökkii tunnistaa puita.
    Lähetetty: 37 min sitten
    lähettäjä: 6 m3 ##

    Kyllä se näin taisi olla. Jos neulaset ovat oikein halvatun pitkiä ja rennohkosti suikertavia, on sitten kyseessä herne.

    Korjatkoon joku, jos olen väärässä. Talvella olen kyllä havainnut paljon puita, joissa ei ole neulasia olleenkaan. Liekö sitten niitä keloja.

    6 m3 6 m3 27.9.2012, 12:13

    Kiitos, kun päivääkään en oo koulunpenkkiä kuluttanu metsä asioissa niin tahtoo olla vähän vaikeeta välillä.

    kisi 27.9.2012, 12:16

    En mitenkään hennoisi oikoa Hempun aina niin asiantuntevia lausuntoja… enkä oikeastaan oi’okaan. Toivottavsti tämä ei nyt hankaloita lajinmääritystä liikaa, kun esitän, että jos oikein hemputin pitkiä ja rennosti suikertavia lehtiä tapaatte, niin kannattaa pitää vaihtoehtoina myös ihan kotoista kesäkurpitsaa tai avomaan kurkkua, ellei peräti parsaa. Tosin talvella nämäkin sitten keloutuvat.

    6 m3 6 m3 27.9.2012, 12:21

    Tota parsan mää tunnen, sitä kasvaa kasvimaalla. Se oli se jonka ajoin raivaussahalla nurin.

    kisi 27.9.2012, 12:32

    Tämä menee jo kotitalouden puolelle, mutta menköön.
    Kiitos vihjeestä, sexemtree. Olenkin ollut äimissäni tämänkesäisen parsani kanssa, kun kasvustot muistuttavat mottimäärältään ja muutenkin lähellä olevaa päätehakkuuvaiheessa olevaa tukevaa kuusikkoa. Runsaat sateet ovat sitäkin (siis parsaa) innostaneet ennätyskasvuun, niin että täällä on ihmetelty, että milloin minä olen nuo komeat Terijoen salavat istuttanut.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3