Keskustelut Metsänomistus Liito-oravat muuttaneet kaupunkiin

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)
  • Liito-oravat muuttaneet kaupunkiin

    Onko liito-oravien suojelu ollutkin turhaa:

    Liito-oravan elämästä kaupungeissa on saatu uutta tietoa Kuopiossa. Radiopantatutkimuksen mukaan oravat liikkuvat taajamissa useiden kilometrien matkoja ja pystyvät muun muassa ylittämään moottoriteitä.

    -Teiden ylittäminen puurivien avulla ja pihapuissa liikkuminen eivät näytä olevan liito-oravalle mikään ongelma. Jos kaupungin keskelle on jätetty metsälaikkuja, kyllä orava pärjää siellä ja pystyy lisääntymään, väitöskirjaa liito-oravista Helsingin yliopistoon valmisteleva Sanna Mäkeläinen sanoo.

    Suomessa kanta-arviot vaihtelevat 100 000:sta 300 000:een. Kuopion lisäksi ”lentävät rukkaset” ovat sopeutuneet elämään taajaman liepeillä muun muassa Tampereella ja Vaasassa.

    Yle-Uutiset

  • 6 m3 6 m3

    Pst. Ollaanko varovaisia, joku näkyi olevan mustis.

    Ei keskustella puutarha-asioista muuten ,,,

    kisi

    Onks jollaki hautajaiset ku kulkee mustis?

    6 m3 6 m3

    Who knows. Never knows,,,
    ”Ewerybody knows, that how it goes,,,”

    Timppa

    Mikähän tiedonvälityksessä on mennyt pieleen, kun ei kerrota, että liito-oravien kanta vähenee ja syynä on metsätalous. Näinhän näilläkin palstoilla on monien toimesta väitetty.

    Luonnollisestikin ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että Suomen metsät on loppuunhakattu ja liiturit ovat turvautuneen viimeiseen resevaattiinsa Kuopioon.

    Vavavasti puhuen, on todella ilmeinen biologinen tosiasia, että valtaväylien varret ja asutuksen liepeet tarjoavat liitureille parhaat elinmahdollisuudet.

    Luulisin, että kyseessä on lähinnä muutamat tekijät:
    -pedot eivät viihdy noissa paikoissa melusaasteen vuoksi
    -myös niiden saalistus vaikeutuu, koska voimakas taustamelu peittää heikot äänet, jotka syntyvät liiturin nakerrellessa einettään
    -ainakin kaupunkiympäristössä on oravia runsaasti ja liiturit pystyvät hyödyntämään niiden hylkäämiä pesiä.

    Olen muutamaan kertaan kertonut täysin ihanteellisesta vanhan sekametsän kuviosta (nyt Metso-ohjelmalla rauhoitettu), jossa joku oli Ilmoittanut havainneensa liiturin jätöksiä vuonna 2007. Tänäkään keväänä ei niitä löytynyt vaikka paikalla on pesäpönttökin.

    Ehdottomasti pitäisi hakea muutama mirjardi euroa EU-tukea, jotta liiturikanta saataisiin nousemaan. Sehän siis onnistuisi valtateitä ja asumalähiöitä rakentamalla. Olisi Ville Niinistönkin aika terästyä kunnon töihin.

    Aukusti

    Vain yhden kerran olen nähnyt liito-oravan. Opiskelija-aikana sain koulukaupunkini huvila-alueella tehtäväksi kaataa puutarhasta tyveltään lähes 20 cm vahvuisen lepän. Lienee ollut tervaleppä kun paikka oli meren rannalla. Puussa oli kottaraispönttö, josta asukkaat olivat lähteneet etelän maille.

    Kun kaarisaha oli ns. ”kesäterässä”, otin pitkävartisen kirveen ja hakkasin sillä lepän tyvestä poikki. Kun puu oli jo kaatumassa hyppäsi pöntöstä liitoon ”rukkanen” ja onnistui pääsemään metsän reunaan saakka lähinpään kuuseen ja katosi sen tien. Sitkeäuninen oli tämä pöntön asukas. Ei olisi halunnut menettää kotiaan.

    Siihen aikaan 60-luvulla ei puhuttu suojelusta mitään. Eikä siinä paikalla olleista kukaan pahoitellut tapahtunutta.

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)