Karsintatyyli on toki ratkaisevassa asemassa myös ketjun päällä pysymisessä.
Kun kaksi eri kaveria karsii samanlaisilla sahoilla joissa on samanlaiset ketjut ja laipat ja karsitaan samanlaisia puita, niin saattaa käydä niin, että toisella sahurilla terä kimpoilee suht. usein ja toisella ei lainkaan.
Kun ”valmentajana” seuraa sahan käsittelyä, niin voi toki olla liian matalilla kierroksilla sahaamista, mutta myös sitä, että sahaaja hätäilee liikaa ja kääntää sahaa terän ollessa vielä oksan katkaisuraossa.
Ketju lähtee joskus myös tilanteessa, jossa esim pajupensasta sahataan pitkään, (puolen metrin) kantoon, taikka katajapehkolle tehdään samaa liikettä.

Korostan kuitenkin ketjunopeutta, eli käytännössä AINA kun sahataan, se tehdään kaasu pohjassa.

Löysää tuntuu olevan. Muussakin kuin ketjuissa.

Kevennys. Niinku rääväsuu anoppini sanoi, mulla on ollu mulkkeru sisällä enemp ku sulla lusikka suussa!

Kaksi sahaa joita en ole käyttänyt vajaaseen vuoteen ovat olleet kylmässä varastossa. Tänään sitten käynnistelin sahoja ja käyntiin lähtivät. Molemmissa oli sama ominaisuus että ketju ei pyörinyt mihinkään.  Pikkuisen kun avitti niin lähti ketju pyörimään .

Liekkö moinen ominaisuus ollut aina ja miten sahoja pitäisi varastoida pidempiä aikoja ?

Ei niitä ketjuja tarvitse löysäillä missään tilanteessa. Kiristää tietysti täytyy, kun alkaa roikkumaan ( siis ketju, miehillähän roikuu jokatapauksessa). Eikä ketjuun tarvitse jättää mitään alkulöysää, laittaa siten, että ketju pyörii käsin , ettei saha lähde mukaan. Uusimmat laatuketjut venyvät todella vähän, ovat kalliimpia, mutta myös parempia  pysymään terävinä. Laadusta kannattaa myös vähän maksaa. Pitkään käyttämätön ketju tietysti vähän jäykistyy, voihan siihen laipalle lirautta vähän öljyä jo ennen sahan käynnistystä. Kommenteista kyllä huomaa, ketkä ovat tässäkin asiassa ammattilaisia.