› Keskustelut › Luonto › Luonnonarvokaupan mahdollisuudet

  • Tämä aihe sisältää 20 vastausta, 7 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Nostokoukku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Luonnonarvokaupan mahdollisuudet

    Lähetetty: 7.4.2026, 19:50

    Merkitty: 

    Yli 20 vuotta sitten Satakunnan luonnonsuojelupiirin ja MTK:n lanseeraama luonnonarvokauppa on vähitellen saanut konkretiaa ympärilleen. Silloin luontoarvojen maksajaksi kaavailtiin valtiota, nyt ensimmäiset firmojen tai säätiöiden maksamat kaupat on saatu synnytettyä.  Yksinkertaisuudessaan ostaja ostaa vastuullisuustekona esim. suon ennallistamisen, säästöpuuryhmän polton tai hakkuutoimenpiteet monimuotoisemman metsän aikaansaamiseksi. Myyjä puolestaan myy luontoarvoja. Välittäjäorganisaatio saattaa osapuolet neuvottelupöytään ja toimii sovittujen luontoarvojen suunnittelijana, toteuttajana ja  määrittelee kaupalle hinnan. Hinta muodostuu tehtävistä toimenpiteistä, niistä saatavasta tuotoista, työkustannuksista ja luontoarvosta.

    Olisi hienoa, jos luonnonarvokaupan markkina syntyisi osapuolten välillä siten, että sen rahoittamiseen eivät välittäjäorganisaatioina osallistuisi valtiorahoitteiset yhtiöt tai jomman kumman osapuolen etujärjestöt. Jos näin käy, vaarana on, että luonnonarvoille ei synny oikeaa hintaa ja markkina kuolee omaan mahdottomuuteensa. Onneksi pari riippumatontakin toimijaa on jo ilmoittautunut mukaan kisaan välittäjäorganisaatioiksi Tapion ja MTK:n rinnalle.

    Tekijä
    Historia
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2026, 14:18

    Metsäteollisuuden myynti on kiinni siitä, miten kestävää meidän metsätalous on, tai ennemminkin siitä, kuinka kestäväksi asiakkaat sen kuvittelevat. Ruotsissa on nyt varoittavia esimerkkejä siitä, että kysymystä ei voida sivuuttaa. Tikunnokassa ovat kai vanhojen metsien hakkuut ja laajat avohakkuut.

    Jos alueita jää enenevässä määrin talouskäytön ulkopuolelle, niin miten käy maaseudulle ja metsäteollisuudelle?  Miten käy hiilinieluille ja aerosoleille.

    Emme tiedä vielä miten aerosoleille käy suojeltaessa. Metsä on edelleen elossa, eikä muutu suojeltuna heti toisenlaiseksi.

    Tässä kannattaa myös muistaa se, mitä professori Panu Halme sanoi MSL:n webinaarissa: metsien suojelun alueet riittäisivät jo, jos ne olisivat oikein valitut. Eli pinta-aloja ei tarvita koko ajan lisää, vaan jossain on kohta jossa lisäsuojelun rajahyöty on niin heikko, että homman voi lopettaa. Mitä parempi laatu saadaan nykyisiin talouskäytön ulkopuolisiin alueisiin mm. ennallistamalla ja luonnonhoidolla, sitä pienemmällä pinta-alalla päästään tavoitteeseen.

    Kannattaa havaita myös tämä ’heikko signaali’ josta Metsäuutiset kertoi:

    ”Nuorten kaupunkilaismetsänomistajien arvomaailma erosi heidän vanhempien sukulaistensa ja suomalaisen metsäalan arvoista. Omista arvoista joustamalla haluttiin välttää ristiriidat metsäauktoriteettien, kuten sukulaisten tai metsäammattilaisten kanssa.

    Myös metsänhoidon taloudelliset kannustimet sekä vaihtoehtoiseen metsänkäyttöön liittyvän tiedon vähyys vaikeuttivat tutkimuksen mukaan vallitsevista arvoista irtautumista.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2026, 15:57

    Mitenkähän tästä pääsisi etiäpäin? Pitäisikö ennallistaa noro jonnekin toisaalle?

    https://www.is.fi/ralli/art-2000011930756.html

    Visakallo Visakallo 8.4.2026, 16:29

    Olisikohan tuosta samasta norosta tullut ongelmaa, jos paikalle olisi rakennettukin datakeskus…?

    Timppa Timppa 8.4.2026, 16:55

    Tikunnokassa ovat kai vanhojen metsien hakkuut ja laajat avohakkuut.

    Siispä Kuusamon, Sallan, Utsjoen ym pohjoisen yhteismetsät suojeluun?

    Ennen ymmärsin luonnonsuojelun niin, että suojellaan joku erityinen paikka.  Nykyiset luonnonsuojelijat haluavat lopettaa metsätalouden.

    Historia 8.4.2026, 18:29

    Metsätalouden ulkopuolelle jääneitä soita ei uhkaa mikään, kukaan ei niitä enää ojita. Luonnonarvokaupan avulla ne saadaan suojelun piiriin ja tilastoitua. Ennallistamistoimilla nopeutetaan niiden palautumista luonnontilaisiksi. Pienialaisilta lehtokohteilta poistetaan kuusta, sääsöpuuryhmät poltetaan. Turvepellot metsitetään monimuotoisuutta lisäävillä puulajeilla tai nostetaan vesi lintulammikoiksi. Kaikki nämä ovat toimenpiteitä, joilla saadaan työtä maaseudulle. Suomeen rakennetaan uusia data- ja ostoskeskuksia, tuuli- ja aurinkovoimaloita ja rakennetaan ihmisille uusia taloja. Niiden tieltä poistetaan puustoa. Jos vastineeksi yhteisöt ja yritykset ovat valmiita maksamaan luonnon monimuotoisuudesta muualla, on tämä kaukana anekaupasta

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.4.2026, 18:44

    Timppa, uutisessa johon viittasin puhuttiin siis Ruotsin tilanteesta ja siitä mikä ostajia siellä kaihertaa. Eli SCA ei saa enää niin hyvin kaupaksi FSC-sertifioitua selluaan.

    Mutta on totta että jos suojeltavan vanhan metsän kriteerit olisivat kovin löysät – vaikka vain puun ostajan mielessä – suuri osa pohjoisen Suomenkin metsistä voisi jäädä hakkuiden ulkopuolelle. Silloin yhteismetsät voisivat saada tuloja suojelusta tai luonnonarvokaupasta.

    kmo kmo 8.4.2026, 19:01

    Jos metsä jäisi jonkin uuden sertifikaatin perusteella hakkuiden ulkopuolelle, ei siitä kukaan enään mistään luonnonarvoista maksaisi.

    Timppa Timppa 8.4.2026, 19:15

    Onkohan joku huomannut, että FSC-serttiä hallitsee mafia.  Päättää metsänomistajien asioista heitä kuulematta.  Tervettä kehitystä, jos FSC:tä hyljeksitään.

    Timppa Timppa 8.4.2026, 19:21

    Luontoarvokaupalla ei työllistetä muita kuin välistävetäjiä.  Paikallisille ei tulisi meidän suosta euron euroa.  Talousmetsän osalta koko tuotantoketju laivaan saakka menettäisi työpaikkansa.

    Kompensaation pitäisi olla todella vaikuttava.  Esimerkiksi Espanjan metsittämistä.  Suomalaisetkin hyötyisivät, kun sieltä ei valuisi meille kuumaa ilmaa kesäisin.

    Nostokoukku 8.4.2026, 19:50

    Tuosta rallikeskuksen norosta. Ralli ja tatakeskus, yhtä turhia molemmat, mutta tatakeskus olisi saanut ilman muuta luvan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2