Paluulla 6 000 vuoden takaiseen oli tarkoituksena havainnollistaa elinolosuhteiden vaikutusta hirvikannan kehitykseen . Tuolloin hirvi oli suorastaan hyötyeläin . Voipi olla , että emme saisi ihmetellä Jessen ja Antoninkaan kommentointeja omasta olemisestamme puhumattakaan ilman tuonaikaista hirvikannan kasvua ja siitä seurannutta väestön kehityksen positiivista virettä. : )

Tutkimuksissa on todettu , että hirvikanta alkoi kasvaa sotien jälkeen sotakorvauksien maksun takia lisääntyneen metsien käytön
tuloksena . Laajat uudistetut avohakkuualat lisäsivät hirville kelpaavan ravinnon määrää reippaasti . Hirvikannan kehitystä rajoitti aluksi mittava ”kotitarvekäyttö”(= salametsästys) , jonka avulla suuret ikäluokat osin ruokittiin . 60-luvun maalta muutto asutuskeskuksiin puolestaan vähensi metsästysharrastajien määrää intoa metsästykseen , jonka seurauksena hirvikanta alkoi kasvaa ennen kokemattomiin mittoihn.

Kovasti on kaipailtu tilannetta , jossa vain maanomistajilla olisi oikeus metsästää . Maataomistamattomat haluttaisiin pitää poissa metsissä luuhaamasta . On alueita , joilla näin on menetelty . Siellä kuitenkin kärsitään eniten hirvivahingoista , kun pienellä ja jo ikääntyvällä porukalla riittävän metsästyspaineen aikaansaaminen ei enää onnistu .

#”Kanta kasvaa suorastaan rakettimaisesti jonka jo monet täällä ja Pohjois-Satakunnassa ovat huomioineet.”#

No totta helkutissa se kasvaa , kun yhtä susilaumaa kohden pitää jättää vielä 100 ylimääräistä hirveä tuottamaan takkuturkeille ravintoa .
Koiriakaan ei jahtiapulaisina voida käyttää susivaaran takia .
Vahinkoriski liikenteessä kasvaa , kun sudet körmyyttävät hirviä sinne tänne 24/365 vuodessa. : )…ja paikallisesti haapa vetää hirviä puoleensa ,kuin hunaja mehiläisiä .

Kannattaa myöskin ottaa huomioon se seikka , että kertaalleen koiransa sudelle menettänyt ei uutta koiraa välttämättä hanki . Jos porukka on yhden koiran varassa , homma hiipuu siihen. Ei siis ihme , jos hirvet lisääntyvät.