Keskustelut Metsänomistus Luonnonmaantieteelliset muutokset ja metsien käytön tehostuminen yhteisenä nimittäjänä hirvikannan kasvulle.

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
  • Luonnonmaantieteelliset muutokset ja metsien käytön tehostuminen yhteisenä nimittäjänä hirvikannan kasvulle.

    Sitkeästi viljellään ajatusta metsästäjien aiheuttamasta hirvikannan kasvusta. Todelliset syyt ovat kuitenkin aivan muualla. Metsästäjät tuskin aiheuttivat esim . Vuoksen virran syntyä 6 000 vuotta sitten , jolloin hirvikannan on ensimmäisen kerran todettu kasvaneen räjähdysmäisesti.

    Saimaan pinnan aleneminen 4 metrillä aiheutti maan pinnan paljastumisen tuhansien neliökilometrien alalla . Hirville mieleiset pioneerikasvilajit valtasivat alueet ja tarjosivat hirville ehtymättömät ruokamaat vuosikausiksi . Hirven osuus ihmisten ravinnosta kasvoi tuona aikana 2,5%:sta 23,8 prosenttiin . Hirvien määrä kääntyi laskuun sekä runsaan metsästyksen , että maapohjan kuusikoitumisen seurauksena .

    Tämä sama ilmiö toistui , kun metsien käyttö tehostui 1900-luvun puolivälin jälkeen . Runsas ravinto kasvavilla avohakkuualoilla takasi eväät hirvikannan voimakkaaseen kasvuun . Kasvu oli niin
    voimakasta , että ei tutkimus eivätkä metsästäjät pystyneet aluksi määrittämään hirvien todellista määrää . Eivät pysyneet laskuissa .

    Jonkinlainen torjuntavoitto hirvikannan kasvun suhteen saatiin aikaan , kun kaikki kynnelle kykenevät mobilisoitiin hirviä jahtaamaan 2000- luvun alussa . Nyt tämä joukko on uhkaavasti harventumassa , mutta hirvien elinolosuhteet tulevat lisääntyvän puun käytön seurauksena paranemaan . Haastetta tulee riittämään .
    Puheet ja kirjoitukset tuskin auttavat . Tarvitaan tekijöitä ja tekoja .
    Ensiapuna esim. taimikoiden oikea-aikainen perkaus vähentää vahinkoriskiä merkittävästi .

  • Gla Gla

    Suorottavan on turha perustella hirvikannan kasvua susilla tai muillakaan asioilla. Kasvu on riistahallinnon tavoittelema asia.

    suorittava porras suorittava porras

    Riistahallinto toteuttaa suosituksissaan yhteisesti sovittuja periaatteita hirvien suhteen . Gla väittää 2000 luvun alun hirviräjhdyksen olleen riistahallinnon syytä . Tämä ei pidä lähestulkoonkaan paikkaansa .
    Et tainnut tietää , että jostakin syystä riistahallinto ei saanut metsästäjiltä riittävästi tietoja hirvikannan kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen . On epäilys siitä ,että tiedonkulkuongelmat olisvat johtuneet metsästäjien ja riistahallinnon välisestä epäluottamuksesta .
    Kun todellinen tilanne sevisi riistahallinnolle , alkoi ennen näkemätön hirvivaino , jonka tuloksena hirvikanta saatiin laskuun . Joidenkin seurojen ja alueiden epäluottamus riistahallintoon jatkui ja niiden kohdalla hirvikanna leikkaaminen sujui verkkaisempaa tahtia.

    Riistahallinto ei tavoittele kasvavaa hirvikantaa . Sen tekevät ne
    alueet ja seurueet , joilla hirvitiheys on laskenut alle 2 yksilöön / 1000ha.
    Esimerkiksi omassa pitäjässäni oli kaksi vaihtoehtoa . Joko metsästetään entiseen malliin ja pidetään välivuosi tulevan syksyn jälkeen tai vähennetään kaatomääriä heti 30% ja metsästetään toivon mukaan seuraavanakin syksynä ilman katkoja. Valitsimme jälkimmäisen .

    Vielä alkuperäiseen aiheeseen sen verran , että hirvikannan kasvu seurasi suorassa suhteessa käyrää , josta käy ilmi taimikonhoitorästien lisääntyminen . Kannattaa tutustua VMI:en tuloksiin ja tarkastella hirvikannan kehitystä rinnakkain eri aikoihin tehtyjen inventointien kanssa . Ravinnon määrän lisääntyminen kasvattaa siitä riippuvaista eläinkantaa . Hirvi ei ole poikkeus .

    Gla Gla

    Joko taas? No, kertaus on kyllästymisen äiti.

    ”Riistahallinto toteuttaa suosituksissaan yhteisesti sovittuja periaatteita hirvien suhteen .”

    Riistahallinnon itsensä kanssa yhteisesti sopimia periaatteita. MTK:ssa sekä liikenneturvallisuuden nollavisiossa vaaditaan alempaa kantaa kuin nyt tavoitellaan.

    ” Gla väittää 2000 luvun alun hirviräjhdyksen olleen riistahallinnon syytä . Tämä ei pidä lähestulkoonkaan paikkaansa .
    Et tainnut tietää , että jostakin syystä riistahallinto ei saanut metsästäjiltä riittävästi tietoja hirvikannan kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen .”

    Metsästäjät kuuluu samaa leiriin. Lain mukaan vastuu on riistahallinnolla, ei kenelläkään muulla.

    ”Riistahallinto ei tavoittele kasvavaa hirvikantaa . Sen tekevät ne
    alueet ja seurueet , joilla hirvitiheys on laskenut alle 2 yksilöön / 1000ha.”

    Hirvikanta on kuitenkin kasvussa ja kaatolupien määrää on vähennetty. Kolarien määrä, joka on ollut kasvussa jo kolmatta vuotta peräkkäin, antaa viitteitä hirvikannan kehityksestä. Lehtien uutisointi antaa viitteitä siitä, että kasvu jatkuu, vaikka edelleenkään 2014 tilastoja ei ole julkistettu. Vuodesta 2011 vuoteen 2013 kasvua kolarien määrässä on ollut 27%. Tästä huolimatta riistahallinto kertoo vain, kuinka hirvikolarien määrä on kantaa alentamalla puolitettu 2000-luvun alkuun verrattuna.

    ”Vielä alkuperäiseen aiheeseen sen verran , että hirvikannan kasvu seurasi suorassa suhteessa käyrää , josta käy ilmi taimikonhoitorästien lisääntyminen .”

    Metsästyskortin haltijana sinun pitäisi tietää, että taimikoiden tai hoitorästien määrä ei vaikuta riistahallinnon tavoittelemaan hirvikannan kokoon. Se vaikuttaa ainoastaan siihen, että suomalaisen hirvikannan tuottavuus on maailman huippuluokkaa ja sehän on yksi riistahallinnon tavoittelemia asioita.

    Metsuri motokuski

    Tuon hirvikannan tuottavuuden suhteen vain korjaus. Suomen hirvikanta ei ole niin tuottava kun se voisi olla. Itse asiassa aika huonossa kunnossa tuottavuuden suhteen. Nykyään lehmä / sonni suhde on vääristynyt ja se on vaikuttanut tuottavuuteen negatiivisesti. Se nyt ei puuntuottajien osalta ole mikään vahinko mutta halusin vain tarkentaa Gla;n kirjoitusta.

    Toiseksi nykyisessä etujärjestöjen yhteisesti hyväksytystä hirvikannan hoitosuunnitelmassa on määritetty niin ihanne kanta, petojen saalispoistuma sekä metsästyspoistuma. Ennen ei petojen saalispoistumaa käsitelty erikseen nyt se on huomioitu verotussuunnitelmassa. Uskon että tämä aiheutaa entistä enemmän vaihtelua hirvikannan jäävässä kannassa eri paikkakunnilla. Petopaine tietyillä alueilla on varmaan aika vaikea ennustaa varsinkaan suden osalta jolla reviirit ovat suuret ja elävät sekä saalistavat pääosin laumassa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Hirvien metsissä tekemät tuhot vähenivät viime vuonna tuntuvasti.

    Hirvien metsissä tekemät tuhot vähenivät viime vuonna tuntuvasti.

    Valtio korvaa tuhoista metsänomistajille yhteensä 460 000 euroa, mikä on vain noin puolet edellisvuoden summasta.

    Eniten korvauksia maksetaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan metsänomistajille. Lapin metsäomistajat saavat 123 000 euron korvaukset. Pohjois-Pohjanmaalla vahinkoja kärsineille maksetaan 99 000 euroa. Korvaukset maksetaan metsänomistajille kesäkuun aikana.

    Hirvet tekivät tuhoja viime vuonna kaikkiaan alle 1 300 hehtaarin alueella. Metsäkeskuksen mukaan hirvien mäntytaimikoille aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet jo viiden vuoden ajan hirvikannan pienentymisen vuoksi. STT

    Kauhee poraaminen muutamasta männyntaimesta. Kannattaneeko noita niin pelätä, tulee tehtyjä vääriä päätöksiä vaan. Aika hassua jos myös maksettaisiin korvauksia vääristä puulajivalinnoista.

    Gla Gla

    On hienoa, jos vahinkojen määrä vähenee, mutta tuon uutisen taustalla ei faktaa ole muusta kuin maksettujen hirvituhokorvausten määrästä. Ja yleisessä tiedossa on, ettei se ole oikea mittari arvioitaessa hirvituhojen määrää.

    jees h-valta

    Hirvikanta on virallisestikkin todettu jääneen 5% suuremmaksi kuin edellisenä jahtikautena. Eli suunta väärä ja näkyy metsien taimikoissa mutta ei kukaan jaksa tuota korvauspyrokratiaa pyörittää. Itse ne taimikot on suojeltava parhaan kykynsä mukaan ja lyötävä kieltoja metsästykseen kun homma ei kerran maita.

    jullikka

    Viime kesänä oli hirvituhoarviointi. Metsäkeskuksen miehet kertoivat, että juuri oli tulleet uuden arviontiperusteet ja korvausasteikot. Perusteet oli tiukentuneet ja korvaukset pienentyneet.

    Ei siis ihme, että korvausten määrä tippuu. Mutta tästä ei todellakaan voida sanoa mitään tuhojen määrästä.

    jees h-valta

    Jälleen vakava hirvikolari Raumalta kolme kilometriä Euran suuntaan. Yksi henkilö vakavasti loukkaantunut. Tulee raskaaksi ainakin liikenteessä tämä hirvikannan ”keventäminen”.

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)