Keskustelut Metsänhoito Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)
  • Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

    Merkitty: 

    Kuusikon harvennuksia tehdessä tuli pohdittua kuusen kasvatustiheyttä. Luontaisesti syntynyt kuusikko on epätasaisen tiheä ja monilla alueilla puut kasvavat eri korkeustasolla.

    Kuusi kasvaa tiheässäkin. Silloin vain järeätä tukkipuuta ei tule paljoa. Näyttää enempikin siltä että 1 puu kasvaa isoksi ja vierellä olevat jäävät ohuemmiksi.

    Ensiharvennuksessa otan puuta reilusti pois ja jätän aukkoja. Ennen sitä olisi tehtävä päätös kuinka harvaksi kuitupuut jättää kasvamaan. Kuusikoilla oli erittäin hyvä kasvutahti vaikka kasvoivatkin tiheässä. Jättämällä tiheään tässä vaiheessa saadaan enemmän ainespuuta.
    Mikä on siis tuottavin strategia? Luontaisessa metsässä on juurikin se haaste että on vähemmän pelivaraa. Joko jätät liian suuren aukon tai kasvatat tiheässä.
    Esimerkkiä kunnan metsästä. Tiheässä on, mutta ainespuuta tulee kyllä paljon. Metsänkäyttöilmoitusta kuviolta ei löydy, eli se on jätetty täysin oman onnensa nojaan harventamattomana.

  • Gla

    Itselläni on taktiikkana raivata puusto ennen ensiharvennusta sellaiseen asentoon, jossa puilla on tilaa kasvaa ensiharvennukseen. Jos rästit yltää hakkuuvaiheseen, silloin on vaikea antaa yleispätevää ohjetta. Alempaan asemaan jääneet on monesti niin heikosti kasvavia, etei elpymistä tapahdu. Riskinä on tuuli- ja lumituhot.

    Gla

    Luontaisen puuston raivaus tuottaa monille pettymyksen epätasaisuuden takia. Jäävä runkoluku saattaa jäädä vaatimattomaksi, kun niille tehdään tilaa.

     

    reservuaari-indeksi

    Noissa kuvissa hämää vähän se, että ne on molemmat otettu reunapuista, ja EH:ta ne ei odottelekaan. Kärsii olla tiheämmässä kun on aukko vieressä.

    Se tasaisuus on joidenkin silmille tärkeää, niille puille ei niinkään. Joskus sinne tulee ajouria sun muuta niin niitä aukonreunapuita tulee lisää.

    Lauri

    Puuki

    Kohta entiset suositukset antaa ohjeeksi ku-taimikon perustamiseen 1800-2000 kpl/ha. Sama tiheysohje on taimikonhoidossakin.  Mutta mo:lle tuottavin tiheys on hyvin tod.näk. matalampi.   Yksi hyvä ohje on taimikonhoidossa havupuille, että min.etäisyys on 1 metri puilla, jos on esim.  2 hyvää vierekkäin. (eikä lähimailla ole vaihtoehtoista puuta mistä jättää).

    Kasvupaikkakin vaikuttaa sopivaan tiheyteen. Ei kuusetkaan kasva yhtä hyvin lehtomaisella kankaalla E-Suomessa ja tuoreella kankaalla varsinkaan pohjoisempana.

    Nykyisillä kuitupuun hinnoilla ei enää kannata raivata ainespuuta pois ennen ensiharvennusta,   jos vaikka on jo ennättänyt kasvaa liian tiheässäkin.

    Gla

    Lauri: ”Se tasaisuus on joidenkin silmille tärkeää, niille puille ei niinkään. Joskus sinne tulee ajouria sun muuta niin niitä aukonreunapuita tulee lisää.”

    Tasaisuus raivauksen jälkeen ei ole olennaisin tavoite, vaan riittävä tila kasvatettaville puille. Metrin välein en puita jätä edes aukon reunaan, 1,5 m pitää vähintään olla etäisyyttä seuraavaan.

    Jos kovin epätasaista on, silloin runkoluku jää väkisinkin kovin vaatimattomaksi.

    mehtäukko

    Aloituksen tapauksessa on myöhäistä enää kummoisesti pelata, sillä taimikkoharvennuksessahan tuo asia on suoritettava. Laatuun ja tasaiseen paikkajakoon siinä silloin pyrittävä, pituuseroista mahdollisuuksien mukaan tasaistaen.

    Panu

    Miksi ajattelit hakata sinne aukkoja ja onko kuvat sinun vai kunnan metsästä?

    Makarov

    Niin…Eikö se sanonta ole että harvan kaupungin/kunnan metsätalous kannattaa eikä yhdenkään seurakunnan.

    A.Jalkanen

    Kannattaa opetella käyttämään keppiä runkoluvun mittaukseen ja relaskooppia pohjapinta-alan mittaukseen. Tapion ohjeista ja taulukoista voi sitten tsiikailla, milloin tulee harventaa. Sopiva tiheys riippuu kasvupaikasta ja puulajista.

    pv

    Tuo on kunnan metsää. Se on päätehakkuu-kypsää, mutta varmaan käytännön syistä jätetty hakkaamatta pieni tienreunapalsta.

    Mutta tuollaisia ne luontaiset kuusikot ovat. Kuusien kasvu tiheässä ei kärsi samalla tavalla kuin männyn tai koivun. Järeyttä ne eivät vain saa, muuten ovat terveitä ja pitkiä puita. Voisin ottaa kuvan pahemmasta rästikohteesta, jossa kuusien kasvu kokonaisuutena oli kärsinyt.

    ”Luontaisen puuston raivaus tuottaa monille pettymyksen epätasaisuuden takia.”

    Niin, ne aukot, tai pitemminkin välit ovat epäluontaisen suuria. Sitten toinen vaihtoehto on kasvattaa liian tiheässä. Kuusella ei näytä olevan samanlaista akuuttia tarvetta hakea kasvutilaa.
    Jos jättää ison välin puiden välille, niin siinä voi mennä 20 vuottakin ennen kuin se kasvaa umpeen kuusen tapauksessa.

    @Panu Meinaan siis ylisuuria välejä. En hakkuuaukkoa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 53)