› Keskustelut › Metsänhoito › Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

Esillä 3 vastausta, 51 - 53 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6

  • Luontainen kuusikko kasvatustiheys (ennen EH)

    Sent on: 27.9.2023, 15:59

    Merkitty: 

    Kuusikon harvennuksia tehdessä tuli pohdittua kuusen kasvatustiheyttä. Luontaisesti syntynyt kuusikko on epätasaisen tiheä ja monilla alueilla puut kasvavat eri korkeustasolla.

    Kuusi kasvaa tiheässäkin. Silloin vain järeätä tukkipuuta ei tule paljoa. Näyttää enempikin siltä että 1 puu kasvaa isoksi ja vierellä olevat jäävät ohuemmiksi.

    Ensiharvennuksessa otan puuta reilusti pois ja jätän aukkoja. Ennen sitä olisi tehtävä päätös kuinka harvaksi kuitupuut jättää kasvamaan. Kuusikoilla oli erittäin hyvä kasvutahti vaikka kasvoivatkin tiheässä. Jättämällä tiheään tässä vaiheessa saadaan enemmän ainespuuta.
    Mikä on siis tuottavin strategia? Luontaisessa metsässä on juurikin se haaste että on vähemmän pelivaraa. Joko jätät liian suuren aukon tai kasvatat tiheässä.
    Esimerkkiä kunnan metsästä. Tiheässä on, mutta ainespuuta tulee kyllä paljon. Metsänkäyttöilmoitusta kuviolta ei löydy, eli se on jätetty täysin oman onnensa nojaan harventamattomana.

    Tekijä
    pv
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 11.10.2023, 08:48

    Hoitomuotoa voi lähestyä monella eri tavalla. Kuten esim. jaksottaisessa voi varmistaa tukirahojen saannin. Tamppaamisen jälkeen maksetaan taimikosta ja nuoresta metsästä. Hävitetystä metsästä tukea ei kuulu maksaakaan, sillä tukea maksettaisiin nousevan ja kehittyvän metsän hävittämisestä. Toki uudessa Metkassa jatkuva kasvatus on tulossa tuen piiriin. Onhan se tapansa metsänhoitoa tämäkin, kun maksetaan rahaa energiapuusta.  Hoitomuotona jatkuvaan kasvatukseen ei kuulu nämä jaksottaisen metsänhoidon taimistot ja nuoren metsän ropleemat. On siinä mielessä hoitovapaa.

    mehtäukko 11.10.2023, 08:54

    Siis noin yleisesti on ollut häiritsevän ristiriitaista se, että suositaan ohutrunkoisiin risukoihin menemistä konekorjuulle. Toisaalta tiedetään latvuston muotopuolisuudet, juuriston kehittymättömyys ja arvotaimikon piiskaantuminen jotka ovat torjuttavissa raivaussahaa ulkoiluttamalla. Sitten kun puusto on oikeasti korjuukypsää, sitä on vaivatonta tehdä eri vaiheissa useaan loppukäyttöön.

    ”..Hoitomuotona jatkuvaan kasvatukseen ei kuulu nämä jaksottaisen metsänhoidon taimistot ja nuoren metsän ropleemat. On siinä mielessä hoitovapaa…” on Joovainin aivopieruja.

     

    Jovain 11.10.2023, 10:38

    Sopii oikein hyvin mehtäukon aivopieruihin, vaikka hoidatkin omat metsäsi esimerkillisen hyvin. En pidä uuden metsälain toimimatonta tulkintaa jatkuvasta kasvatuksesta sopivana. Että, jatkakaa vaan tamppausta, tampattavaa kyllä riittää ja hoitorästejä, eivät pääse loppumaan.

Esillä 3 vastausta, 51 - 53 (kaikkiaan 53)
1 2 3 4 5 6