› Keskustelut › Metsänhoito › Luontokato ennen ja nyt.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 32 total)
1 2 3 4

  • Luontokato ennen ja nyt.

    Sent on: 10.7.2023 at 13:26

    MT 9.6

    ”Kansallisvalokuvaaja I. K. Inha pelkäsi metsien loppuvan- tältä näyttää Inhan yli 100 vuotta sitten kuvaamilla paikoilla nyt.”

    Kannattaa tutustua artikkeliin ja kuviin. Niiden perusteella vouhotus luontokadosta ja ennallistamisesta asettuu varsin outoon valoon.

    Creator
    suorittava porras
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • isaskar keturi 11.7.2023 at 11:21

    <p>”kumpi on luontoarvoiltaan monipuolisempi, peltona viljelty lehto, vaiko sama alue peltoviljelyn jälkeen metsitettynä?”</p><p>Monipuolisuutta luo vaihtelu ja tätä mielestäni S. Vuokkokin yrittää kertoa. Kun tuossa Vuoksen varrella metsitettiin peltoja, jotka vaihteli alueelle tyypillisesti hiekka-, savi- ja turvemaan lakuista, joista osa ollut karjalaitumena. Viljavuus- ja maalajikartan mukaan valittiin mäntyä, koivua kuusta ja lehtikuusta, niin vot olipa monimuotoisuusvaiheita ennen kuin alkoi varsinaiseksi metsämaaksi muuttua. Ei vielä kolmen kymmenen vuoden jälkeenkään ole aivan tyypillinen metsän aluskasvillisuus. Alueella ramppasi jos jonkinlaista perhos- ja kasvitutkijaa ihmettelemässä lajeja, joita ei paljoa tavata normaalisti sen paremmin luonnonmetsissä, talousmetsissä kuin pelloillakaan.</p>

    A.Jalkanen 11.7.2023 at 11:26

    Riippuu mihin ajankohtaan vertaa, onko metsämaa vähentynyt vai lisääntynyt.

    Jos tekee haun Luken tilastotietokantaan muuttujalla ”Maaluokat metsätalousmaalla” (metsämaa ja kitumaa), metsämaan määrä oli suurimmillaan VMI9 kohdalla (1996-2003), 20 338 000 hehtaaria. Viimeisin tieto VMI12 (2017-2021) kertoo määräksi 20 188 000 hehtaaria. VMI1 (1921-1924) aikaan sitä oli 18 032 000 hehtaaria.

    Jos laskin oikein, VMI9-VMI12 erotus olisi 7500 hehtaaria metsämaan vähenemistä per vuosi laskettuna 20 vuoden ajanjaksolle 2000 – 2020. Osa tästä ei ole rakentamisen metsäkatoa, vaan voi olla kunnostusojituskelvottomien soiden siirtymää metsämaasta kitumaaksi, koska sen määrä on ollut alimmillaan VMI11 kohdalla ja siitä hienokseltaan kasvanut. Verrattuna VMI1 aikaan kitumaan määrä on pienentynyt vajaat 2 miljoonaa hehtaaria. Nyt kun voimaloita ja voimalinjoja rakennetaan ahkerasti voitanee olettaa, että metsäkato ei ainakaan vähene lähivuosina.

    Vertailun vuoksi: on arvioitu että maapallolla palaa vuosittain 300 miljoonaa hehtaaria metsää (kts. artikkeli), siis 10 kertaa Suomen kokoinen maa-ala. Osa puista jää toki pystyyn, mutta hiilipäästöjä syntyy.

    https://forest.fi/fi/artikkeli/suomi-vie-oppia-metsapalojen-ehkaisysta-portugaliin-helposti-syttyvaa-biomassaa-korjataan-energiaksi/#7afb2672

    Tomperi 11.7.2023 at 14:36

    Kyllähän ne kanallisromantikot aikoinaan tarkoittivat metsillä satoja vuosia vanhoja metsiä joissa oli isoja keloja paksuoksaisia mäntypuita kilåpikaarnoineen,  Ne ovat hävinneet täysin.  Pyhähäkin kansallispuistossa rippeitä näkyvillä. ;etsällä tarkoittivat myös eliöyhteisöä vesistöjä ja soita.  Puuta on kieltämättä. Mutta mistä ja miten syntyvät vimmeisten tervaskantojen tilalle uudet ja yhtä jyhkeät joita olen elinaikanani nähnyt.

    Gla 11.7.2023 at 14:48

    Jos tarkoitat Etelä-Suomen metsiä, vanhojen metsien määrä on kasvussa.

     

    Rane 11.7.2023 at 15:35

    Varmaan muistamme kun Koneen Säätiön ja Luontopaneelin Janne Kotiaho esitti julkisuudessa että talousmetsien lahopuumäärätavoite tulisi olla keskim. 30 m3/ha.

    Tämä kannanotto on ihan huuhaata.Tutkijoiden mukaan edes luonnonpuistoissa ja suojelualueilla ei tulla saavuttamaan keskimäärin 30m3/ha.Koska vaikka lahopuun lisäämistä tehdään rahaa ja vaivannäköä säästämättä alat ovat liian pieniä.(sivu 11)

    a174.pdf (metsa.fi)

    Visakallo 11.7.2023 at 16:00

    Ainoastaan myrskytuho- ja kirjanpainajatuhoalueilla voidaan sellaisia saavuttaa jos tuhopuut jätetään korjaamatta, ja samalla varmistetaan tuhojen jatkuminen ja leviäminen.

    Gla 11.7.2023 at 16:07

    Siinä onkin taktiikkana vaikuttaa mielikuviin. Puhutaan 30 kuutiosta ja nykytila on n. 5 m3, jolloin nykyisen määrän lisääminen 10 kuutioon ei kuulosta paljolta. Onhan se vain 1/3 esitetystä.

    Jos puhuttaisiin, että nykyinen määrä pitää kaksinkertaistaa, se antaisi aivan erilaisen vaikutelman.

    30 m3 antaa myös ympäristöjärjestöille elintilaa, voidaan kauhistella tehometsätalouden aiheuttamaa tuhoa, kun lahopuutakin on vain 1/6 sopivasta määrästä. Joku kansalainen huolestuu ja lahjoittaa rahaa ympäristöjärjestöjen tärkeään työhön.

    mehtäukko 11.7.2023 at 16:09

    Kotiahon kötisemät kolmetkymmenet motit kun tuprahtavat tuleen, mikä niitä tulimeriä pystyy sammuttamaan? Aivan jo sama pystyttää kerrostaloviidakon keskelle -,ettei tule hiilijalanjälkiä-, kaasu tai bensa-asemat. Metsäkatokin kutistuu.

    A.Jalkanen 11.7.2023 at 16:17

    Riittäisi varmaan jos niitä hyviä 30 lahopuumotin keskittymiä olisi aluetasolla riittävä määrä, ei siis jokaisella hehtaarilla. Keskittymän saa syntymään turvallisesti niin että sallii samaan kohtaan kertyä pienen määrän kuolevaa puuta muutaman vuoden välein. Kuusiporapopulaatio ei pääse kasvamaan liikaa, kun lisääntymismateriaalia ei ole tarjolla paljoa kerralla. Toisaalta alueellinen kattavuus suosii kuusiporan luontaisia vihollisia, kuten forest.fi-palvelun äskettäisessä artikkelissa kuvattiin.

    Gla 11.7.2023 at 16:54

    Onhan 30 m3 sellainen rytö, ettei kenenkään tee enää mieli siinä kulkea. Kaikkein vähiten palokunnan. Ja kun kuviolle tehdään harvennushakkuu, moto talloo alueen ja taas tulee itku tuhoutuneista lahopuista.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 32 total)
1 2 3 4