Maataloustraktoria ehdotetaan metsätyöhön eli puun korjuuseen ja lähikuljetukseen säännöllisin väliajoin. Onko palstalaisilla vertailutietoa metsätraktorista ja maataloustraktorista, kumpi on kustannustehokkaampi ja millaisissa korjuukohteissa?
Maataloustraktoreitten käyttö metsässä pohjaa kai eniten siihen että käytetään olemassa olevaa kalustoa. Maataloustraktori löytyy miltei joka paapan ladosta, vaikka maanviljelys olisi lopetettukin.
Lisäksi vanhoja maataloustraktoreita on ollut ja on hyvin saatavilla kohtuuhinnoin, niin että metsätilallisetkin ovat niitä hankkineet.
Poikkeuksen säännöstä muodostaa Taneli, minulla ei ole koskaan ollut traktoria.
Erot ovat maataloustraktoreitten pienempi koko, metsätraktoreitten runkoohjaus ja neliveto, joka aiemmin puuttui maataloustraktoreista, sekä tietysti hinta.
Nämä erot ovat kovasti kaventuneet, uusissa on kai ohjausjärjestelmä suurin erottava tekijä, hintakin kun alkaa olla samoissa.
Ei se metsätyyö niin hauskaa oo että takapotkulla tieltä pois ajaisin,,
Jos saisin vain yhden ottaisin 805:sen, seon jo riittävän iso että pääsee ja kuormaajalla kerkee juuri lappamaan että kannattavuus säilyy,,suurin etu on kuitenkin monikäytttöisyys. Ajohommissa ergonomia ja kopissa eestaas pyöriminen ei kovin hääviä hommaa.
Jehulla sitten mennään kun kyse lähikuljetuksesta,,telat päällä mennään niin että tyrät rytkyy, tekniinkkakin on pomminvarmaa,,ei oo boksionkelmia, ja mikä parasta 10m ulottuvuus jättää metsurityössä kasailun koneelle kunhan vähän latvoja kääntelee kasoille. Viimeisestä koivikkohankinnastakin voi mainita että 27 stilen tankkia rytkäsin koivua (6m) kumoon ja kun ajelin ne pois tuli 14 kuormaa ~ 120 kiintoo. Eli tankilla 4,4 kiintoa ja senhän heittää tuntiin kun vaan kaataa katkoo ja karsii, saha ei putoa maahan turisemaan juuri ollenkaan. Silti ajohommista ei tule tuskaa niinkuin nuilla pienemmillä pensseleillä.
Ja tälläiset kuten jehut tai tegit ei ole edes kovin kalliita siirrotkin onnistuu ajamalla ja tekniikka aika pitkälle traktoripohjaista. Suurempi pommi on ostaa hyväksi ajettu uudemmalla tekniikalla oleva metsäkone , niin pitkään on hauskaa kun se jostain särkyy silloin tarvitaan jo paperirahaa.
Hyviä kommentteja mutta tuossa topintamin selityksessä oli jo niin yksityiskohtaista asiaa että putosin kärryiltä. Oli kuin olisi kuunnellut ”Kukkulan kuningas” tvsarjan sitä hujoppia jolla on Teksasin murre tai ainakin joku sinne päin.
Kiinnostaisi siis että jos lasketaan pääomakulut ja tuotos niin pärjääkö maataloustraktori jos sille lasketaan kuluiksi vain talvikäytön osuus kuluista ja tuotoista. Tai jos ei ole maatalouskäyttöä niin sitten kesähakkuut.
Hankintalisillä ei päätehakkuilla taida pärjätä, eli puhutaan lähinnä harvennushakkuista.
Melkolailla pitää hehtaareja olla hoidossa, jotta pelkästään oman metsän metsäajoja varten traktori kannattaisi ostaa. Uusi traktori varustettuna asianmukaisilla kärry- ja kuormauslaitteilla maksaa niin huikeita summia, etten millään laskutavalla saa hankintaa taloudellisilla kriteereillä kannattavaksi.
Vanhan traktorin hankinta taas (tunnustan, olen katsellut sellaista hankintamielessä jo pitemmän aikaa) edellyttää hyvää onnea tai ystävää, joka tuntee traktorit perinpohjin. Jotakin ihmeellistä on kuitenkin noiden käytettyjen traktorienkin hinnoittelussa. Tuollaisesta 40 – 50 vuotta vanhasta traktorista pyydetään vielä tällä hetkellä enemmän kuin mitä se on maksanut uutena. Kysyin asiaa tuttavaltani, joka ammatikseen myy traktoreita ja hänen mukaan käytettyjen traktoreiden hinnoittelu perustuu kovaan kysyntään. Hän vakavalla naamalla esitti, että jos löydän vanhan, hyvin pidetyn traktorin kohtuu hintaan, se kannattaa ostaa ihan sijoitusmielessä. Vanhojen traktorien hinnat ovat viime vuosien aikana kuulemma jatkuvasti nousseet.
Saattaa olla, että vaimoni vankasta vastustuksesta huolimatta ostan vielä itselleni käytetyn traktorin. Koska en pysty perustelemaan sen hankintaa talouskriteerein, perustelenkin mahdollisen oston harrastusvälineen hankintana. Kuten tiedämme, harrastukset maksavat…
Jos on tasaiset ja kantavat mapohjat , saattaa mataloustraktorin käyttö metsätöihin olla perusteltua.Mikään kultakaivos sen käyttö ei tule olemaan. Jos erikseen joutuu harkitsemaan traktorikaluston hankintaa unohtaisin nopeasti koko asian. Metsätalouden tilaa parannataan silläkin rahalla paljon tehokkaammin suuntaamalla rahat esim tiestön ja taimikoiden kunnostukseen.
Olin vajaa 30 vuotta sitten mukana ”maataloustraktrori metsään”- projektissa. Silloin kehitettiin ”kotimaista” metsäkäyttöön. Traktori toimi lähikuljetuksessa ja traktorimotot ottivat ensiaskeliaan. Olen todennäköisesti ollut aivan ensimmäisten joukossa KAATAMASSA ja karsimassa puita traktorilla.
Tie on kuitenkin käynyt varsin nopeasti oikean metsäkoneen ohjaamoon sen tehokkuuden , maastokelpoisuuden ja paremman ergonomian takia. Työllisyyskin on ollut varmemmalla pohjalla.
Varsinkin huonoselkäisten on kierrettävä traktorihommat kaukaa. Selästä saa lopun varsin nopeasti työskentelemällä laitteilla , joita ei ole tarkoitettu ammattikäyttöön metsässä.Huonot työasennot ja varsinkin veto vanhemmissa traktoreissa saattaa koitua selän lopulliseki tuhoksi.Siihen ei saa varaosia eikä kuluneita niveliä korjailla.
Samaa mieltä 6tukin kanssa. Uuden traktori/kuormaaja/kärry-yhdistelmän hinta on sillä tasolla, että hehtaareja vaaditaan paljon jos yhdistelmän aikoo maksaa pelkästään puuta ajamalla. Lisäksi ostajat ajattavat puut mieluiten omilla urakoitsijoillaan. Oma ”korjuuketju” muodostuu nykyisellään 80-luvun nelikko-fergusonista ja juontokourasta. Enkä kyllä enempää kaipaakkaan, päätehakkuut kannattaa nykyisin myydä pystyyn ja isommat hankinnat ajatan muitten voimin. Ajamiseen menisi muuten näillä vehkeillä liikaa aikaa, joskus tekisi mieli pitää vapaatkin ihan oikeina vapaina.
Sen verran vihjeenä 6tukille, että kyllä lämmin koppi on kuitenkin oikein mukava keksintö. Kopittomankin kyydissä on oltu ja varsinkin näitten 70-luvun alun peltikoppien kyyti on hyvinkin tuttu. Itellänikin on 60-luvun alun ja 70-luvun lopun englantilainen, mutta niillä ajellaan lähinnä pyhäpäivisin tai pyöritetään ruuvi-sirkkeliä rantteella. Niissä ei se ergonomia oikein ole ihmiselle tarkoitettua, vaikka tekniikka on kyllä pomminvarmaa. Toisaalta en innostu näistä nykyajan tietokoneihmeistäkään. Nähtävästi ihan aiheesta, koska tätä 89-mallin täysin manuaalikäyttöistä verkua olisi ostettu jo moneenkin otteeseen alta pois.
Meilläpäin on metsätalousyrittäjiä, (joiden toiminta vaikuttaisi olevan terveellä pohjalla) jotka omistavat koneketjun sekä maataloustraktorista tehdyn ajokoneen.
Siihen mitä kalustoa ne käyttävät urakointiin riippuu lähikuljetusmatkasta ja ajettavasta puutavarasta ja sen määrästä sekä keräys/kuljetus olosuhteista. Yhtä ja oikeaa vastausta siihen, mikä on paras vaihtoehto, ei ole. Se oikea koostuu noiden ehtojen asettamasta ehdoista ja kustannustehokkuudesta.
Jos maataistelukoneessakin on hydrostaatti, pyörivä jakkara, panssaroitu pohja, pistosuojatut 700 sarjan renkaat, runko-ohjaus ja vetävä kärri niin ei hinta eroa erikseen tehdystä ajokoneesta – eikä painokaan. Enemmän kuin tunti tai kymmenen on täälläkin tullut istuttua poikittain traktorin jakkaralla kuormainta käytellen kun sellaiset vehkeet löytyvät, mutta ei sitä voi suositelle kenellekään.
Toinen vaihtoehto jossa kopista tullaan pihalle käyttämään nosturia on vielä karmeampi. Kyllähän pieniin hankintaeriin nuo vehkeet voittavat käsinpinoamisen mennen tullen mutta urakoinnissa en ainakaan meilläpäin ole huomannut yhtään työkseen perustraktorilla työskentelevää. Toisaalta en ole ajokoneitakaan nähnyt pellolla – paitsi talvella kalkinlevityksessä.
Olen Vaaran kanssa hiukan samaa mieltä. Aikanaan maataloustraktori-miehille pistettiin luu kurkkuun turhan äkisti. Reet ja siimat katosivat työmailta melkein yhdessä yössä. Siinä muutamalta pikkuinvestoinnilta meni pohja maakuoppaan.
Olis annettu kehityksen kehittyä omalla painollaan. Toisaalta, kidutustahan se oli fergulla ja traktorireellä ajella tukkeja.
Ei tuossa sinänsä mitään kummallista kuitenkaan. Ei maataloustraktori ole metsään tarkoitettu ja muuallakin (myös Ruotsissa, Kanadassa jne) on kehitys mennyt samaa rataa. Muilla aloilla on silti tehty työttömiä vielä enemmän.
Esim. kuorm-auton hiekkalava oli vielä 60 -luvulla 4 m3 ja se tehtiin enimmäkseen lapiolla, Nyt ei taida 10 m3 riittää ja kuskit ihmettelee, että mikäs se ”lapio” on, en ole kuullutkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.