Maataloustraktoria ehdotetaan metsätyöhön eli puun korjuuseen ja lähikuljetukseen säännöllisin väliajoin. Onko palstalaisilla vertailutietoa metsätraktorista ja maataloustraktorista, kumpi on kustannustehokkaampi ja millaisissa korjuukohteissa?
Kokeilkaa ainakin aluksi käyttää paikallisia yrittäjien palveluja ennekuin kovin rautaan sijoitatte – sitähän voisi olla ihan mukava seurata vierestä kun joku tekee töitä! Ja laskusta näkee mitä hommasta maksetaan.
Menneiden virheiden aina uudelleen esiin kaivaminen rupeaa jossain vaiheessa polkemaan paikallaan. Olisiko yksi mahdollinen tulevaisuuden yrittäjyyden malli maaseudulle kevyt hybridimallinen metsätraktori, jolla tehtäisiin kesällä maataloustöitä ja kesäleimikoita, ja talvella talvileimikoita? Aina parempi jos se muuntautuu sekä hakkuu- että ajokoneeksi. Olisiko teknisesti mahdollinen toteuttaa?
Toistaseks ainakaan ei ole kehitetty sellaista voimansiirto tekniikkaa joka sopisi sekä maantie että metsäajoon.
Sit korjaavien ja ajavien yhdistelmä koneiden kehittäminen vaatii uudenkaltaista puomiston tekniikkaa sillä sellainen puomi joka on hyvä kaatamisessa, ei välttämättä sovellu korjuuseen ja toistepäin. Tietenkin uudet ajattelumallit voivat tuoda ratkaisuja tähänkin.
Teknisesti mahdottomia ei kait ole mutta kompromissit on kompromissejä. Antti jotain jo listasikin.
-hydrauliikan tuotto. Motopäätä varten tarvitaan reilua tuottoa jos sillä oikeasti puita tehdään, ajokoneessa paljon vähemmän
– kuormaimen painopiste ja nostovoima. Kun kevyemmätkin syöttävät motopäät ovat yli 500 kiloisia ja niillä vielä 10 metrin päästäkin tehdään puita tarviaa nosturissa olla voimaa paljon reippaammin kun ajokoneessa jonka koura on paljon kevyempi ja puut on uran varrella. Samoin motolla ei tarvitse nostaa puita kolmen metrin korkeuteen kuormaan eikä sieltä 4 metrin korkeuteen pinoon. Samoin alustakoneella pitää olla vakautta eri tavalla hakatessa verratuna ajoon. Ajokoneelle turha tyhjäpaino ei ole kun haitta.
ergonomia. Kuormatila häiritsee puidessa ja taaksepäin haittaa näkyvyyttäkin. Toki tässä suhteessa kaivinkonetyyppinen pyörivä ylävaunu ratkaisee ongelman kun voi tehdä ”eteenpäin” ajaessa. Hakatessa tarviaa nähdä puiden latvatkin mutta ajopuolella riittää maanläheisempi näkyvyys.
tietysti kaivinkoneen hakkuupää ja kaivuriin liitetty kärri vois olla kompromissien kompromissi, mutta jotta siitä jotain iloa olis niin sen kärrin pitäis kantaa niin älyttömästi tavaraa jotta sais lenkin hakata kerralla ja ajaa laaniin mutta harvassa paikassa pohjat antas ajaa niin isoilla lasteilla.
Maastalous on tällä hetkellä tilanteessa , jossa ei ole varaa yhteenkään hukkainvestointiin. Metsälaitteet saatavat tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta , mutta useimmissa tapauksissa viimeistään laitteiden värin haalentuessa hankinta osoittautuu virheeksi.
Jos kaveri tuntee voimakasta paloa koneellisiin metsähommiin ja on myöskin aikaa siihen , voisi olla edullisinta mennä toisen palvelukseen vaikkapa osa-aikaisesti. Vieraan palveluksessa ei ole huolta koneista. Ne on tarkoitettu ammmattikäyttöön , joten on mahdollista keskittyä pelkästään työhön. Apua ja työhönopastusta on myöskin tarjolla helpommin. Ei tarvitse itse opetella kaikkea raskaimman jälkeen kantapään kautta.Homma on myös mahdollista lopettaa , jos ura ei tunnu kiinnostavalta.
Tilanne on toinen kun velkarautaa on nurkat täynnä. On pakko jatkaa , vaikka ei kiinnostaisi tai jaksaisi. Harjoittelu ja riittävä perehtyminen alaan toisen palveluksessa pitävät ajatukset paremmin oikeassa järjestyksessä , ja virheinvestoinneilta vältytään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.