Majavat on perustaneet asuinpaikan kotitilan metsän lähistölle. Metsän rantavyöhyke vesistön varrella on jo jäänyt veden alle. Hakatako rantavyöhyke nurin vai hävittää majavien padot/majavat ? Onko kellään vastaavaa tapahtunut ?
Näin on, jos tuho on jo käynyt. Tulvan tappama rantametsä ei ole ilo silmälle. Paitsi pohjantikan, joita tulvametsistä tapaa runsaasti. Mutta majavat ja padot äkkiä pois, ettei tuho laajene. Nyt on otollisinta aikaa majavanpyyntiin, ovat ennen talvea ahkerasti liikkeellä. Majavia voi poistaa myös hetitappavilla raudoilla, jos kärsivällisyys ei riitä kyttäilyyn.
Seurasin kerran majavan uiskentelua. Tuosta on mahdotonta tunnistaa lajia. Se taas tuottaa ongelmaa kaatoluvan suhteen. Luken kartta ei liene riittävä tunnistusperuste.
Sitäkin jäin miettimään, että aika pieni on majava maalina, kun vielä liikkuu. Ja jos laukaus osuu, uppoaako ruho pohjaan ja mätänee sinne vai kelluuko se, jolloin sen saa vedestä pois.
Yli kaksikymmentä majavaa olen poistanut. Osan maanomistajien pyynnöstä, kerran tiemestarin pyynnöstä ja suurimman osan metsästänyt muuten. Kaikki olen ampunut haulikolla veteen. Viidestä metristä kun ampuu karkeilla hauleilla päähän, majava kyllä kellahtaa selälleen. Ruho kelluu muutaman minuutin. ”Erikoistyökaluna” minulla on pitkä onkivapa ja sen päässä niin suuri kolmihaarakoukku kuin kaupasta löytyy. Sen kun iskee turkkiin kiinni, ruhon saa hinattua rantaan ennen kuin se alkaa painumaan. Yhtään saalista ei ole mennyt hukkaan. Kallotrofeita ei tosin tällä tavalla saa. Poikani metsästää majavia hirvikiväärillä ja jousella. Maalle noussutta majavaa kun ampuu hirviluodilla hengen paikoille se yleensä putoaa niille sijoilleen. Jousi on tehokkain ase majavan pyynnissä. Vaatii tosin tuliaseita enemmän kärsivällisyyttä ja harjoittelua. Itse en tahdo jaksaa, tai oikeastaan selkävaivat eivät salli, enää odotella majavan nousemista maalle tai jäänreunalle, mitä se ei aina tee, joten olen moksinut läheltä ohi uivia majavia haulikolla.
<p>Tässä on nyt mielenkiintoista se, että meneekö sertivaatimus rantavyöhykkeen säästämisestä selvän toimia vaativan tilanteen edelle.</p><p>PEFC-sertin mukaan 1/3-osan voisi puista poistaa rantavyöhykkeeltä mutta nyt tod. näkösesti suurin osa puista kuolee ja kaatuu lopulta vesistöön päin (koska eteläranta ja latvukset on toispuoleisia). Tukkipuut ainakin pitäisi hakata pois ennen niiden kuivumista ja kaatumista veteen. Kuitupuukokoiset ja sitä pienemmät voisi säästää ja yrittää niistä saada jotenkin toimiva suojapuusto. </p>
Kannatan Puukin lähestymistä että poimintahakataan, mutta pyritään pitämään rantavyöhyke puustoisena. Jos majavat jatkavat alueella veden nostoa, vyöhyke on kylläkin varmaan pysyvästi menetetty puun kasvun kannalta. Oliko kuinka iso vesistö kyseessä eli suuri maisemallinen merkitys?
Puoli hehtaaria tukkikuusikkoa ehti taannoin kuolla pystyyn majavien takia. Siinä vaiheessa kun vedennousu alkoi jo uhata valtiontietä, hävisi kyllä pato niin kuin majavatkin.
Pitkä mutta kapea lampi kyseessä. Vastarannalla vain metsää. N. 1 ha menossa itselläni ”majavien alueeksi”, jos mitään ei tehdä. Luultavasti puusto ei elvy kunnolla vaikka majavat saisi pois päiviltä ja padot purettua. Juuristot olleet veden alla jo jonkin aikaa. Onneksi majavan metsästäjä on jo tulossa ensi viikolla mehtuulle.
Viime vuosikymmenellä parissa kohteessa sain taistella majavien kanssa. Kun haavat loppuivat alkoi helpottaa, taisi metsästysseurakin avittaa. Kuusi on herkkä veden nousulle, yhdessä kesässä tukehtuu liikaan veteen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.