Majavat on perustaneet asuinpaikan kotitilan metsän lähistölle. Metsän rantavyöhyke vesistön varrella on jo jäänyt veden alle. Hakatako rantavyöhyke nurin vai hävittää majavien padot/majavat ? Onko kellään vastaavaa tapahtunut ?
Minulla jäi aikoinaan hehtaarin verran parhaassa kasvussa olevaa tukkikuusikkoa majavien patojen takia veden alle, ja puut kuolivat pystyyn. Majavat jatkoivat lisääntymistä, mutta tekivät sitten omalta kannaltaan aivan ratkaisevan virheen. Tekivät padon sellaiseen paikkaan, että vesi meinasikin viedä valtiotien mennessään. Sen jälkeen ei siellä joella ole majavia näkynyt! Raakuista en tiedä. Lapsuudessa niitä oli siellä todella paljon.
Vuosi sitten koin pyörälenkillä melkoisen yllätyksen, kun useasti käyttämäni kylätie oli poikki ja vettä virtasi uomassa valtoimenaan. Ylitys onnistuisi vain traktorilla. Autolla turha yrittää. Kaiken lisäksi kesä oli kuivin miesmuistiin.
Soitin kunnan tieasioista vastaavalle virkahenkilölle ja ongelma poistui muutamassa tunnissa. Epäilin aluksi ,että mahtoiko laittaa vanhan ukon höperehtimisen piikkiin koko ilmoituksen. Eihä näin kuivaan aikaan voinut olla tietä katkovia tulvia. Ei ollut satanut viikkoihin. Majavan touhuja kuiva kesä oli vain lisännyt. Se oli rakennellut kaikessa rauhassa mittavan padon joen yläjuoksulle ja saanut aikaan melkoisen järven. Aiemmin sen syntyminen oli estetty patoa purkamalla. Nyt jouduttiin turvautumaan kovempiin konsteihin, joiden seurauksena kylätie katkesi kahdesta kohtaa yhdellä rysäyksellä. Melkoinen kelmi tuo majava. Joutaisi poistaa eläinkirjosta koko otus.
Niin käy usein, kun majavan pato kertarysäyksellä avataan. Pato on saattanut nostaa vettä metrin ja silloin sen takana on eräskin kuutio vettä. Tulva on jossain kohtaa väistämätön, yleensä tierummuissa, jos pato kerralla avataan.
Tämä kanadalainen on paljon kovempi rakentelija kuin euroopanmajava. Olen niiden jäljillä kulkenut yli kaksikymmentä vuotta. Ensimmäisen majavan tapasin täällä 1978. Vieläkin on valokuvasuurennos seinällä. Kanadalainen vaihtaa herkästi elinpiiriä. Uusia puroja kulkiessaan se tökkää padon sopivaan kohtaan, vaikka ei siihen jäisi asumaankaan. Sen rakennusvietti on niin voimakas. Vesiahinko jää, majava meni jo. Kanadalainen rakentaa myös aina ison kekopesän, eurooppalainen tyytyy usein joenpenkkaan kaivettuihin penkkapesiin.
Oma havainto, majava nosti veden padollaan samaan korkeuteen kuin vesi oli ollut ennen ojitusta. Rantametsät jotka ojituksen ansiosta oli syntyneet kuolivat. Kalakanta vahvistu, haukea julmetusti. Yhtiön maita valtosa.
Tulipa käytännössä todettua, että moottorisaha, pitkävartinen pokara ja pistolapio avaavat majavapadon melko kätevästi.
Sahalla voi vetää patoon pystysuoria viiltoja ja vetäistä niistä materiaalia lapiolla ja pokaralla kuin olisi kakkupaloja lastaamassa.
Hurjasti sitä vettä tulee, kun korkeuseroa on reilu metri. Ei uskaltanut avata kuin kolmanneksen korkeudesta. Sateita kun tulee jatkuvasti, niin annan veden vajua päivätolkulla ennen kuin jatkan. Saa nähdä onko majava vielä aktiivinen asiassa.
Ja tuli samalla mietittyä millaiseen hommaan onkaan ryhtynyt. Tämä kyseinen vesireitti on perattu aikoinaan ja painunut vuosikymmenten saatossa melkolailla umpeen. Pitäisi perata koko reitti uudestaan ja saada kaikki kiinteistöt mukaan. Viranomaiset eivät varmasti asiasta innostuisi enkä usko, että kukaan toimijakaan lähtisi asiaa vetämään. Liekköhän niin, että majava lopulta voittaa ennallistamistoimissaan, kun ihminen ei saa käyttää koko arsenaaliaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään