Keskustelut Puukauppa Männiköiden ensiharvennuksista hinta tietoa

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • Männiköiden ensiharvennuksista hinta tietoa

    Ajattelin kysyä jos tulisi nyt 1500cm3 Männyn ensihavennusta että vaikuttaako tuollainen määrä yksikkö hintaan kuinka paljon? Onko ostajilla mitat samat vai kuinka paljon ne heittelee ostajien kesken? En ole kysynyt vielä mistään mutta kyselen mielenkiinnosta jos tästä saisi keskustelua aikaiseksi. Kohteet on 10km sisällä toisistaan. Yksi kohteista on 4ha suo alue. Arvelen sen vaikuttavan kiinnostavuuteen?? Vai onko kätevintä tarjota samalla parin hehtaarin kuusikko avohakkuuta myös?

  • jees h-valta

    Kuusinen voi olla huoleti. Ruoho on tasan yhtä vihreää aidan toisella puolen. Tuo yksisilmäinen mhy-mantra vain on kuitenkin ollut täällä selvä valtasuuntaus vaikka hän tietenkin näkee asian juuri päinvastoin. On hyvä kuitenkin maistaa Kuusisenkin sitä elämää mhy-laidunnuksen ulkopuolelta. Voisi avartaa maailmankatsomusta. Olen kirjoitellut tänne aika pitkään ja minun tullessani palstoille oli suorastaan kauhistus jos erehtyi arvostelemaan mhy-organisaatiota. Eli tunnustan syyllistyneeni siihen useasti. Ja maksan silti pakkomaksunkin. Vielä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Vielä tuohon Kuusisen jurputukseen MHY-kielteisyydestä.
    Olen varmaan tällä palstalla yksi MHY myönteisimmistä. Silti en näe mitään syytä maksaa heille siitä työstä jonka voin itsekkin tehdä. En myöskään pidä sopivana sitä että MHY kilpailuttaa ja sitten yhtenä tarjoajana on MHY:n oma korjuupalvelu.
    Itse en heidän korjuupalveluaan ole käyttänyt, mutta nytkin jo varauduin siihenkin vaihtoehtoon jos en olisi saanut merkittäviä pystytarjouksia.

    Kilpailutuskuvio on hyvin paikallinen, vaikka siinä olisikin jopa viisi valtakunnallista toimijaa. On monia paikallisesti vaikuttavia tekijöitä, eivätkä ostajien ja konekuskien henkilökohtaiset ominaisuudet ole niistä pienimpiä.
    Tämä kiistelty MHY-kenttäkin on niin pirstaleinen ettei mitään yleispätevää ohjetta senkään osalta voi antaa. Toki on niin, että sellaisen joka ei oikein tiedä edes metsänsä sijaintia olisi syytä kuitenkin käyttää MHY:n valtakirjasysteemiä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Minulla juuri kauppakirja kirjoitettuna hiukan pienemmästä kaupasta. Minulla kuitenkin on aika merkittävä osuus energiapuuta. Kiinnostus lisääntyi heti kun panin peliin kaikki omistamani vastaavat kohteet. Se että kauppa on suurempi vaikuttaa ainakin saatavien tarjousten määrään. Monestihan nuo eh kohteet saattavat jäädä jopa tarjoamattakin, jos ovat pieniä.
    Päätehakkuun sisällyttäminen kauppaan saattaa lisätä kiinnostusta, mutta se ei ole ihan yksiselitteinen asia. Hyvästä päätehakkuukohteesta saattaa saada erillään, joltain sahurilta, niin paljon enemmän ettei sitä kannata tähän sotkea.

    Kilpailuta vain itse, jos kerran siihen kykenet, itse minäkin kilpailutin.
    Nuo vain kolme potentiaalista ehdokasta, vähän ihmetyttävät. Minulla oli listalla kaikkiaan viisi valtakunnallista ja yksi paikallinen toimija.
    Näistä valtakunnallisista Stora-Enso ja UPM hiippailivat hiljaa takavasemmalle, vedoten isoihin talvikorjuuvarantoihinsa. Metsäliitto, Vapo ja Biowatti tarjosivat ja sitten se paikallinen.

    Ostajien tarjoukset olivat kuin rikkinäisellä hailikolla olisi ammuttu.
    Ensinnäkin arvioidut poistumat heittivät aivan valtavasti, vaikka kaikillä oli käytössä 5 vuotiaan mh-suunnitelman tiedot. Vaihtelu oli sitä luokkaa, että se varmaan vaikutti jo tarjottuihin hintoihinkin.
    Toisekseen tarjotut puutavaralajit ja niiden yhdistelmät olivat kovin erilaisia. Erityisesti pikkutukin/parrun mitoissa oli valtavat erot ja energiapuussa vaihtelivat karsittu ja karsimaton ranka.
    Hinnatkin toki vaihtelivat melkoisesti.
    Lisäksi oli eroja kemera rahojen suuntaamisessa, Myyjä/ostaja.
    Monilla oli tarjota tutustumiskohteita juuri kyseeseen tulevan koneurakoitsijan aiemmilta kohteilta.
    Vaikean vertailun voitti tällä kertaa Biowatti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Kuusinen kirjoitti

    Ensiharvennukselle ei kannata päästää päätehakkuukonetta tai edes vähän pienempää konetta, vaan mielellään ensiharvennuksille tarkoitettu harvesteri.
    ¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

    Aiheesta on keskustelu useinkin. Mutta Suomessa ei ole yleensäkään varsinaisia päätehakkuukoneita käytössä (lue maassamme on päätehakkuiden litrakoko sen verran pientä ettei mallistojen suurimpia konemalleja ole kun yksittäiskappaleita).

    Normaalit yleiskoneet kulkevat vielä 4 akselisella lavetilla eli paino pyörii 20 tonnin paikkeilla riimuineen.

    20 tonnia renkaiden päällä on pienenlaisesti kun normaalit ajokoneet on 15 tonnin paikkeilla riimuineen ja siihen lyödään päälle vielä yli 10 kiintoa tuoretta puutakin kyytiin. Niillä kuitenkin ajetaan useammankin kerran samaa uraa pitkin.

    Itäsuomen Antti

    Meillä käytiin kädenvääntöä kanssa samankaltaisen, mutta suunnilleen puolet pienemmän leimikon kanssa. Kaupat tuli pienen lämpöfirman kanssa silleen että pikkutukki ja energia eritellään kelirikon kestävän tien varteen toukokuun alkuun.

    Kysyttiin mhyltä ja kolmelta suurelta mut silti paikallinen lämpöyrittäjä antoi keskiarvoltaan parhaan tarjouksen, hankintana tietenkin, pystyyn ei ois suostunu edes tarjoamaan, mut tällä hetkellä näillä korkeuksilla kannattaa kuitukin ajaa polttoon.

    hanhi

    Mielestäni 1500 mottia on jo sellainen määrä, ettei sillä kuusikolla enää ole juurikaan merkitystä. Sellunkeittäjien leimikkohan tuo on, joten tukkikuusikosta saattaa saada jopa paremman hinnan erikseen. Ainakin jos sen kuusikon pystyy kaupittelemaan kesäkorjuuna.

    Mitä tulee koneiden kokoon, niin itse en pelkäisi moton kokoa, iso kone ulottuu pitkälle, eikä se moto niitä urapainumia tee vaan ajokone.

    Ajouraleveys taas pitää joka tapauksessa olla riittävä, liian kapeilla ajourilla pilataan tässä maassa paljon puuta kun yhden poistettavan sijasta kolhitaan kaksi, tai ajetaan juuret paskaksi.

    Ajokoneen kokokin on kaksipiippuinen juttu. On tutkittu että ajokertojen määrä on suurempi riskitekijä painumien syntymiseen kuin koneen massa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Olen nm.Hanhen kanssa tulut samoihin johtopäätöksiin ,isolla motolla ensiharvennuksesta alkaen hakkuutan.Pienet härvelit ronkkivat ja haamu uria tehtailevat.Jos maastossa on esim.kivisyyttä,isompi kone useimiten saa tehtyä uran kohdalleen,pienempi kiertelee kiviä ym.,jolloin uran välit epämääräisiä.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)