Keskustelut Metsänhoito Männiköiden lahotorjunta Länsi-Suomessa

  • Tämä aihe sisältää 34 vastausta, 11 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 34)
  • Männiköiden lahotorjunta Länsi-Suomessa

    Suunnittelen nuorenmännikön hankintahakkuuta,kesäharvennusta.
    Männiköiden laho-ongelmat sijoittuvat Suomessa Saimaan alueelle.Osaako kukaan sanoa kuinka tarpeellista puhtaan männikön kantokäsittely on Länsi-Suomessa.Tehdäänkö motohakkuussa kaikissa kesän havupuuhakkuissa kantokäsittely?

  • tamperelainen tamperelainen

    Urealiuostako nuo motomiehet lahontorjuntaan kesähakkuussa käyttävät?On ainakin paremmin tehonsa säilyttävää.

    Pinsiön vaari

    En ole minkään sortin kirurgi enkä edes gynekolooki mutta kyllä kesähakkuut on metsien terveydelle myrkkyä. Ja moto/ajokone henkilöt kaulaansa myöten eritteissä. Eli melkoinen pattitilanne. Pelastus taitaa tulla vain aina aina pienenevissä palstoissa. Ne vuosittain poistuvat kaikki kahdeksan puuta voi katkaista vaikka yhden miehen justeerilla ja vetää saksilla tien viereen. Ja latvapöllit karski kaveri tuo olkapäällään!

    Mutta tätä aikaa varrotessa pitää tehdä kantokäsittelyjä ja yrittää saada mahdollisemman monet hakkuut sinne isänpäivän ja äitienpäivän väliin. Virheitä matkassa on tehty paljon. Eikä se ole ollut harkittua vaan siihen on vain ajauduttu. Mutta miten tästä eteenpäin taitaa olla vaikea ratkaista.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Löytyyhän niitä keinoja, tuo Peten niksi että harvennetaan kuusikko vain kerran. Luulisihan tuon jo puolittavan riskin. Se kertaharvennus jos sitten vielä tehdään talvella.

    Tuosta kantokäsittelystä vielä.
    Merkillistä jos avoimet käsittelemättömät juurenniskat eivät ole riski ja Jalkanen kumminjin sanoo että runkovauriotkin ovat.
    Onko kantokäsittelyä tehty oikein merkittävämmissä määrin muulla tavalla kuin moto levityksenä?
    Siinä on ainakin se ongelma, että se ainehan pitää saada sinne heti, seuraavana päivänä on kai jo myöhäistä?

    Onko tutkimusta siitä, kuinka paljon kesän eri vaiheissa tehdyt hakkuut ja erilaiset sääsuhteet vaikuttavat tautiriskiin?
    Miten sen kantojen poiston kanssa nyt sitten loppupeleissä on? Vähentääkö se juurikääpää vai lisääkö päinvastoin, väärin hoidettu kantojen poisto ja varastointi, riskiä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Hakkuut ovat nyt ympärivuotista toimintaa ja ainut on lintujen pesimävaihe jona olisi hyvä hiukan himmata. Kantokäsittely on aivan hyvä suoja ja se pitää tietysti vaatia ja valvoa että asianmukaisesti suoritettu. Omissani ei ole käsitellyissä ollut ongelmia mutta aika sitä ennen niitä ongelmia tuotti männikköön.

    Gla Gla

    Taneli: ”Miten sen kantojen poiston kanssa nyt sitten loppupeleissä on? Vähentääkö se juurikääpää vai lisääkö päinvastoin, väärin hoidettu kantojen poisto ja varastointi, riskiä?”

    Tuohon kun osaisi vastata. Alla olevassa linkissä on hyvä esitys aiheesta. Jos ei muuta, niin ainakin siitä selviää, ettei yhtä oikeaa vastausta kysymykseesi ole.

    http://www.nordgen.org/
    ngdoc/forest/Temadager/
    2011_Piri.pdf

    tamperelainen tamperelainen

    Kuinka nykyään suhtaudutte varttuneen männyn/kuusentaimikon kesäaikaiseen harvennukseen.Käsittääkseni lahottajat iskevät näihnkin kantoihin.METLA:n tutkija asetti n 10v sitten läpimittarajaksi 5cm,elikkä tätä ohuempiin taimiin lahottajat eivät iskisi.Miten menetellään nykyään?

    Gla Gla

    5 cm on minusta turhan loiva raja. Edellisessä viestissäni kannonostokokeessa oli 4 vuotias taimi saanut tartunnan, joten miksei alle 5 cm raivauskohteessakin olisi riskiä? Lumiseen aikaan raivaus on vihonviimeistä hommaa, joten täytyy koittaa ajoittaa työt aikaan, jolloin lunta ei ole, mutta lämpötila riittävän kylmä.

    Metsuri motokuski

    Kyllähän tuo kantokäsittely onnistuu hyvin motolla. Meillä ainakin aineen toimittaa puunostaja joten määrästä ei tarvitse tinkiä. Sen vuoksi sitä kyllä ajetaan riittävästi ja peittoa myös tarkkaillaan kokoajan. Mutta aukoton se peitto ei ole kaikkien kantojen osalta johtuen kantojen suuresta kokoeroista. Itse olemme aukaiseet kaikki laipan reijät jotta peitto olisi mahdollisimman hyvä ja taisainen aineen menekin kustannuksellakin. Tanelin reppuruisku sopinee hyvin varmaan aukkohakkuuseen mutta luulen että harvennuksilta osa kannoista jäisi havujen alle. Toisaalta useamman hehtaarin käsittely vaatii jo aikamoisen veden kannon metsään. Viime kesänä minulla meni harvennuksella vuorossa noin 50 litraa ainetta.

    Olen samaa mieltä yhden kirjoittajan kanssa siitä että monesti kuiva kesä on parempi kuin talvihakkuu. Nytkin lumipeitteen alla on sula ja vetinen maa täällä keskisessä suomessa ja en tiedä onko tämäkään niin hyvä harvennusaika kuusikoille, vaikka sitä tehdäänkin. Monesti luulen että kuivakesä hyvin havutetuilla urilla on varsin hyvä ajankohta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä kantojen poisto ehdottomasti kannattaa. Sillähän saadaan jopa puhdistettua kasvupaikka taudista, jos poistetaan kaikki infektoituneet kannot ja vaihdetaan puulaji kestäväksi.

    Kantojen käsittely vain täytyy tehdä viisaasti, eli kantokasojen täytyisi kuivua alas asti, ja kannonpalasia ei saisi jäädä maastoon eikä joutua puhtaisiin metsiköihin. Tienvarsikohteet olisivat parhaita niin maastokuljetus jäisi lyhyeksi. Kaikkein paras olisi jos kannot voitaisiin kuivattaa jossain muualla kuin metsässä, esim. pellonreunassa tai kiviraunion päällä.

    Vasaitis ym 2008, Silva Fennica 42(3), 457-483.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jos kantokäsittelyä tehdään reppuruiskulla tms, esim. taimikon hoidon yhteydessä, niin miten kiire on katkaisun jälkeen? Ilmeisesti on kysymys tunneista ja seuraavana päivänä on jo myöhäistä, vai kuinka on?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 34)