Keskustelut Metsänhoito Männikön pystykarsinta

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
  • Männikön pystykarsinta

    Merkitty: 

    Onko männikön pystykarsinta enää kannattavaa? Voidaanko pystykarsitut rungot kasvattaa tiheämmin kuin karsimattomat?

    Eläkeläisellä on aikaa karsia ja liikkua luonnossa.

  • Jätkä

    Me on sahattu jonkin verran pystykarsittuja mäntyjä, jotka on oppilaiuden harjoitustyönä karsittu joskus neljäkymmentä vuotta aikaisemmin. MUTTA: Hakkuut oli jätetty tekemättä, eli ne puut olivat vain puita muiden puiden joukossa.

    Oksatonta pintakerrosta tyvitukin latvassa saattoi olla jopa vain viisi senttiä. Siis neljäkymmentä vuotta ja paksuuskasvu 10 senttiä

    Kun tukin läpimitta on vain kaksikymmentä senttiä ja siitä oksainen sydäntavara kymmenen senttiä, ei sahauksessa kovin paljoa listavärkkiä tule.neljä pintalautaa, keskeltä kaksi 125 x 63 mm:n soiroa, jotka kolmelta sivulta oksattomia.

    Pystykarsittuja puita pitää kasvattaa normaalia harvemmassa ja melko aikaisin livauttaa päätehakkuutiheyteen.  Tavoitteena on kasvattaa nopeasti huippulaatuista tyvitukkia ja saada siitä huippuhinta. Lannoitus on plussaa!

    Pannilan isäntä

    Joko Anton on saanut hinnat myynnissä olleisiin priimaleimikkkoon ?

    20.10.2018 Anton kirjoitti:
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Nyt myynnissä olevassa päätehakkuuleimikossa on noita pystykarsittuja petäjiä 2500. Todistuksetkin löytyvät.

    Ainakin oksaton lankku näkyy olevan hinnoissaan. Eiköhän tuosta hinnasta jotain jääne puuntuottajallekin.

    </div>
    Lokakuun loppuun mennessä pyysin tarjoukset.

    Yhden ostotoimihenkikön kanssa kävin leimikolla (4-5 kertaa lannoitettu, poikkeuksellisen hyvä runkomuoto). Kysyttäessä myönsi, että paras koskaan näkemänsä leimikko.

    Anton Chigurh

    Pystykarsintalisää tuli luokkaa 5 €uroa/kiintokuutiometri. Runkohinta. Kaikille mäntykuutioille. Piti erikseen mainita tuo pystykarsinta.

    rööri roope

    Anton saanu 80 euroo motti. Vai?

    Jätkä

    Tuo lisä: Koko tukkiosalle, vai mäntykuidullekin?  -Tekee melko hyvin, 2500 runkoa,  Pinta-ala kai kuutisen hehtaaria. Jokainen runko vähintään 500 litraa – oletetaan 1250 kuutiota.

    Jos ne rungot ovat rinnankorkeudelta keskim. yli 33 cm, ollaankin jo yli kuution rungoissa.

    Jos rungot ovat huippulaatua, tekee varsinaisen tilin se, joka saa myytyä oikealla hinnalla sahaustuotteet eteenpäin.

    Anton Chigurh

    Lisä on koko rungolle, myös kuidulle. Runkohinnoittelu.

    Jätkä arvasi aika hyvin tuon kuutiomäärän (arvio 1274, todennäköisesti enemmän) ja pinta-alan. Lisäksi tulee 400 kiintoa kuusitukkia ja 100 kiintoa koivutukkia (arvio).

    Korpituvan Taneli

    Hyvä että edes joku joskus saa lisähintaa pystykarsinnalla. Tuo 5€, vaikka se tulisi koko rungon kuutioille tuntuu kuitenkin vielä huonolta hinnanlisältä, kun ottaa huomioon että on melkoisen isosta työstä ja vielä vuosikymmeniä sitten tehdystä työstä. Suurin osa pystykarsituista männyistä menee ilmeisesti ihan bulkkihinnalla. Johtuen juuri tuosta edellä jonkun selostamasta piirimetsälautakuntien kortistosekoilusta. Kaikkia karsintoja ei ole ilmeisesti edes yritetty documentoida.

    Se että puun ostajat eivät ole oikein edes kiinnostuneita pystykarsituista leimikoista, johtunee siitä että he eivät halua maksaa sellaisesta minkä ilmankin saavat. Pelkkä bulkkimänty on ilmeisesti niin hyvää tavaraa että siitä valkkaamalla saadaan myyntiin riittävän hyvää puuta. Mikäs on valkatessa, kun joukossa on myös pystykarsittua puuta, jonka karsintaa ei ole documentoitu tai documentit ovat hävinneet. Voi tietysti käydä niinkin että ostaja viittaa kintaalla documenteille ja tajoaa tavanomaista hintaa, mutta sahuun yhteydessä kuitenkin lajittelee tarkasti laatutavaran erikseen.

    Jätkä onkin oikeassa, pystykarsinta tilin tekeekin juuri sahuri, eikä karsitut tukit myynyt metsänomistaja.

    On hiukan nurinkurista, mutta ilmeisesti parhaan pystykarsintilin puun myyjä saa kuitenkin niistä tukeista, jotka olisivat ilman karsintaa olleet vaarassa päätyä kuitukasaan.

    Kaikesta huolimatta pystykarsinta parantaa puutavaran laatua niin paljon että olisi toivottavaa että karsintaa jatkettaisiin, niin että tulevaisuudessakin olisi tarjota vientiin ja vaativiin kotimaan kohteisiin oksatonta puuta. Se olisi ainakin kansantaloudelle eduksi, päätyi sitten pystykarsintatili mille tahan osapuolelle.

    Pystykarsinta vain on niin työvoimavaltaista toimintaa, että se taitaa jatkossa olla vain metsänomistajien omaehtoisen harrastuksen varassa. Palkkatyöllä karsintaa tuskin paljon pystytään teettämään, siitä pitää huolen se että se tulo siitä tulee kuitenkin vasta vuosikymmenten päästä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh

    Tämän leimikon me pystykarsimme 1993, jolloin osalle leimikosta (about 4 ha) teimme ensiharvennuksen (ensiharvennetut lannoitimme 4 kertaa pystykarsinnan jälkeen). Oksatonta loytyy 50-100 millimetriä. Karsintatodistusten mukaan.

    Ostajaehdokkaat eivät tarjonneet ilman eri käskyä tuosta oksattomasta osuudesta yhtään enempää kuin karsimattomastakaan. Kaikki tarjouksen tehneet (sellufirma ja kaksi sahaa) kuitenkin nostivat hintaa, kun asiasta mainitsin. Kehuivat kyllä kovasti laatua.

    pihkatappi

    Jos on karsittu vaikka 30 vuotta sitten ja puusta tulee puoli mottia tukkia, tulee 5 euron lisällä karsinnalle hintalisää 2,5 euroa puuta kohti, karsintakustannus kuitenkin vähintään 1 euro/puu (itse tehtynä voi laskea tietty halvemmaksi). Ilman tukia karsintatyö kasvaa noilla olettamuksilla mielestäni liian pientä korkoa, 2*lannoitus ja voimakas harvennus saattaa tietysti kasvattaa puut isommiksi nopeammin ja kannattavuus nousee.

    Minkälaisia kokemuksia muilla on karsittujen männyntyvien myynnistä?

    Jätkä

    Sen lisäksi, että pystykarsinta on aikalailla työlästä hommaa, se on tehtävä huolella.

    Lisäksi niitä pitäisi olla niin paljon, että sahalla voidaan sahata karsitut pöllit omana eränään, koska paras tulos tulee siinä, ettäpuut sahataan sellaisin asettein, jotka lasketaan karsintaläpimittojen perusteella. Tarkoitus on sahata oksainen sydänpurilas omiksi – kahdeksi kappaleeksi, jotka ovat kolmelta sivulta oksattomia.

    Sivulaudat ovat sitten kaikilta sivuilta oksattomia ja jos niitä tulee esim kaksi joka sivilta, eli kahdeksan lautaa, niin niiden jalostusarvo on melkoinen.

    Kympin lisähinta ei olisi liikaa koko puuerän männyille.

    Oksatonta mäntysahatavaraa tulee normaali sahalaitokselta keskimäärin vain muutama prosentti koko määrästä. (ehkä 2 %)

    Oikea kasvatustiheys olisi normaalia harvempi, eikä toisen harvennuksen jälkeen olisi pystyssä muita kuin karsitut puut. Kaikki kasvuvoima karsittuihin…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)