Keskustelut Puukauppa Männyn päätehakkuumitta?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 113)
  • Männyn päätehakkuumitta?

    Merkitty: 

    Miten palstalaiset nykyään määrittelee päätehakkuun? Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm? Kuusella vähän enemmän, mutta ennen kun on 40 cm. Vai miten?

  • Panu Panu

    Kuten @Jätkä sanoi yhtenä kriteerinä niin vihreän latvuksen määrä on minusta tärkein. Ei tosin kannata odottaa siihen asti, että se puuttuu kokonaan koska silloin puu on kuollut. Mutta kun vihreää latvusta alkaa olla alle 30% niin voi alkaa katsomaan onko päätehakkuuhinnat kohdillaan. Jotkut tosin kasvattavat männikkönsä niin, että vihreä latvus on koko ajan alle 30%.

    Toinen mahdollinen kriteeri on viimeisen typpilannoituksen vaikutuksen loppuminen 5-8v lannoituksesta. Siinä vaiheessa voi latvuksen kokoa arvioimalla päättää lannoitetaanko uudestaan vai päätehakataanko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä on Tolopainen helppohoitoinen pääoma, kerro meillekin!? Metsäliiton sijoituspääomaahan ei enää pysty pitämään uusien sääntöjen puitteissa jos ei ole enää mitä hakata.

    Puuki

    Alle 40 % latvusraja männyllä on nyrkkisääntönä.  Mutta päätehakkuu kannattanee tehdä silloin ainakin 04-khl:n männiköissä , kun on edes pieni hinnannousu piikki tukilla. Esim. jotakin myyntihetkeä seuraavaa 15 % :n nousua  saattaa joutua odottelemaan sen verran kauan , että puiden arvokasvu ehtii hyytyä liiksi.  Ei ole kellään kristallipalloa josta katsoa hintojen muutoksia etukäteen mutta silti nekin pienehköt erot kannattaa koettaa ottaa  huomioon, jos mahdollista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko luston paksuudesta enemmän apua kuin latvuksen osuudesta: jos kairaisi puun ennen päätehakkuupäätöstä niin näkisi onko kasvu hiipunut.

    Tolopainen

    AJ yrittää provosoida, osuuspääoma pysyy kymmenen vuotta ilman myyntejäkin. Ja se monille riittää. Pääoma on helppohoitoista, jos osaa naputella tietokonetta. Ei tarvitse metsurivarusteita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En yritä provosoida vaan ihan rehellisesti kysyn siksi kun itselläni ei sellaisia helppohoitoisia ja tuottavia sijoituksia ole. Poikkeuksena sijoitusasunto jonka vuokraaminen on ulkoistettu Forenomille. Kymmenen vuoden säilymisaika on hyvä ja riittävä.

    Panu Panu

    Todellinen kasvu, jota voi myös luston paksuutta seuraamalla mitata on tietysti paras mittari. Itse olen tosiaan katsonut latvuksia, koska se on niin helppo tapa.

    Jyrki Ketola muiden muassa on hehkuttanut tuota kairausta. Tässä esim kaira:

    https://www.uittokalusto.fi/haglof-puunaytekairasetti.html

    ”Pohjoismaisen standardin mukainen poraosa on 5,15 mm sisäläpimitaltaa”

    Kairalla tehdään siis yli puolen sentin läpimittainen reikä tulevaan tyvitukkiin eli minun järkeni mukaan tuhotaan tyvitukki ja ehkä tartutetaan juurikääpäkin. Vai onko tässä ajatuksena, että motokuski ei kuitenkaan huomaa reikää ja raakki menee ostajan piikkiin kun huomataan vasta sahatessa?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä kysymys Panu. Tämän ongelman voisi varmaan kiertää niin että merkkaisi säästöpuuryhmän ja kairaisi puita sieltä.

    Tolopainen

    Sijoitusasunnon voi ostaa esim. jonkin kylpylä hotellin yhteydestä, hotelli hoitaa vuokrauksen ja tilittää rahat. Voi myös itse käyttää lomailuun, jos on vapaita aikoja. Helppo sijoituskohde, ei tarvitse itse tehdä kuin veroilmoitus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos vinkistä Tolopainen!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 113)