Miten palstalaiset nykyään määrittelee päätehakkuun? Olen ollut männyn kanssa mitassa RK 32 cm, mutta taidan siirtyä mittaan 30 cm? Kuusella vähän enemmän, mutta ennen kun on 40 cm. Vai miten?
Kasvukairalla (ikäkairalla) – tehtyyn reikään (Männyllä) – ei juurikaan mitkään höttiäiset iske, koska siitä kairattu lastu työnnetään takaisin reikään ja jopa kuorenjyty pannaan korkiksi. Pihka liimaa kaiken umpeen.
Kairaus tehdään normalisti D 1,3:n korkeudelta. Minä voisin kehua, että tästä porukasta ei todellakaan moni ole sahannut niin paljon kairattuja tyvitukkeja kuin mitä minä olen joko henkilökohtaisesti, taikka opetuslapset valvonnassani sahanneet
. Opetusmetsässä on 119:n vuoden aikana kasvukairat olleet kovassa käytössä.
Paras, mitä on tullut vastaan, oli kämmenen kokoisella alalla viisi kairanjälkeä.
Pitäisi ymmärtää, että kairausjälki ei läheskään aina tule esiin muualla kuin pintalaudassa. Kertaakaan ei ole tarvinut saheista lyhentää sitä 1, 3 metrin palaa pois.
Totta Jätkä: kairauksessa ollaan kiinnostuneita noin 5 viimeisestä vuosilustosta. Puuston iän määritys ei ole niin tärkeä pointti päätehakkuupäätöksessä kuin tämänhetkinen kasvu.
Käytännössä ei ikä siinä vaiheessa merkitse mitään, koska siihen ei enää pysty vaikuttamaan.
Aikaisemmin oli järeys yksi painava pointti päätehakkuuaikaa määriteltäessä, nythän saattaa joku DA-Trolli tehdä avohakkuun heti, kun suurimmat puut täyttävät pikkutukin mitat.
Joskus on yksityismailla tehty ensin alaharvennus, jonka jälkeen keskijäreys nousi niin paljon, että avohakkuu oli lain mukaan mahdollinen.
Vanha lohkaisu oli, että: ”Kun metsä on kehitysluokkaa neljä, se kannattaa avohakata, jos puutavaran hinta on siedettävä.” (Siis pitää hakata) Syy on luonnollisesti tuo korolla laskeminen.!
Kun kysyy alueen puunostajilta, minkä kokoisesta tukista he parhaiten maksavat, niin ratkaisu on siinä. Oma rahantarve on sitten eri juttu. Hyvällä maapohjalla olevat harvennutut kuusikot jatkavat paksuuskasvuaan ylijäreiksi, joten sitä ennen on peli vihellettävä poikki, jos ei sitten metsänsuojelijaksi ala.
Tuo Visan kaava pitää paikkansa – ja nimenomaa silloin, kun metsällä on taloussuunnitelma, joka on tehty kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Silloin ei ole niinkään kyse satunnaisesta rahantarpeesta, vaan kyse on metsätaloudesta ja puun tuottamisesta parhaan- ja tasaisen tuloksen tuottamisesta. Siksi suunnitelmissa ei ole ehdotettu esim, kaikkien KL nelosen kuvioiden hakkuuta heti kerralla, vaan käsitellään hoidon kiireellisyyden perusteella kuvioita siten, että ne pysyvät tasaisesti hyvässä tuottokunnossa.
Takavuosina tuli yllättäen vaihe, jossa kuusen D 1,3:n läpimitta kelvannut tukiksi, vaan meni kuitukasaan. Hakattiin harvennuksilla paljon päävaltapuita pois, kun ne olivat tulossa ylijäreiksi. Silloin ei oikeastaan sorvikuusta juurikaan ostettu ainakaan täältä.
Se olisi ollut vakava isku metsätaloudelle varsinkin meidän opetusmetsissä, joita oli jo 90 vuotta piiskattu kasvamaan järeiksi, Silloin oli valtavat hakkuusäästöt koulun opetusmetsissä ( n. tuhat hehtaaria)
Kyllä täytyy todeta, että ei täältä mitään järkevää vastausta saa edes noin yksinkertaiseen kysymykseen. Aika erikoista, että myydään puuta rahantarpeeseen tai sellaista tavaraa jota jokin ostaja haluaa. No ei todellakaan mene noin.
Kyllä kai se puuston kasvu määrittää päätehakkuu iän. Ei niinkään läpimitta. Toinen lienee puusta saatava hinta. Tyydyttääkö se vai palataanko myöhemmin asiaan. Paljon hyvinkin pieniläpimittaisia puita päätehakkuussa jonka kasvu on pysähtynyt tai huomattavasti hidastunut.
No paljonko keskiläpimitan, pituuden ja kasvun pitää olla entä puustomäärä hehtaarilla, riittääkö 100 kiintoa. Voidaanko tehdä päätehakkuu, jos kasvu viisi kiintoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.