› Keskustelut › Metsänhoito › Männyt, haavat ja kauriit

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

  • Männyt, haavat ja kauriit

    Sent on: 26.9.2023, 17:10

    Merkitty: 

    Kanta-Hämeessä mäkisessä maastossa istutin pari hehtaaria kuuselle 4 v sitten. Erityisesti pari metriä korkeammalla olevien kivikkomäkien kohdalla kuuselle uudistaminen epäonnistui ja kylvin sinne mäntyä seuraavana vuonna.

    Nyt siellä täällä on muutamien männyntaimien ryhmiä, jotka kävin Tricottamassa viikonloppuna. Näyttää siltä, että kaikkein korkeammat paikat ovat peurojen suosiossa, siellä kun on melkein kaikki lyhennetty saappanvarren mittaan.

    Antakaapa amatöörille ohjeita miten toimia tulevina vuosina.

    Osaa männyntaimista ahdistelee vadelma, joka on vielä vuoden-kaksi männyntaimia korkeampaa. Joissakin paikoissa on taas haavantaimia, jotka ovat jo 4 metrisiä, kun alla olevat kuusentaimet ovat vain puoli metriä tai vähän yli. Millaisella varhaisperkaustaktiikalla menisitte?

    Joissakin kohdissa on uudistaminen havupuille epäonnistunut kokonaan. Tuollaisille muutaman aarin aloille olisi kiusaus jättää ainoaa siellä kasvavaa puuta eli haapaa. Mutta kun ne haavat ovat jo miestä pitempiä.

    Miten haavan tai koivun jättäminen alalle vaikuttaa valkohäntäkauriiden ja metsäkauriiden viihtymiseen läntillä? Tuolla kun on hyvin molempia ja naapurina on suurmaanomistaja, joka aika laiskasti harventaa peuroja.

    Amatöörinä kylvin männynsiemeniä kämmenen kokoiselle läntille 5-10 siementä. Eli nyt siitä tulee hyvin tiheä tupas mäntyä. Kannattaako sille tehdä jotakin jo nyt tosi pienenä vai antaa tuppaan mäntyjen kasvaa vinoiksi, kun ne yrittävät löytää valoa?

    Tekijä
    Normandy
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 27.9.2023, 07:20

    Jos haapa on hyvälaatuista niin mikäpä sitä on kasvatellessa. Nopeaa tuottoa ja helppoa uudistusta luvassa.

    Jätkä 27.9.2023, 08:35

    Tuollaisessa haavikossa on melko turhaa odotella virheetöntä sahapuuta. Kyllä niissä aina on ruskea keskiosa, mutta kelpaa energiaan ja vaikka kuitupuuksikin.

    Kasvunopeus on usen huomattava verrattuna muihin kotimaisiin.

    Gla Gla 27.9.2023, 08:36

    Jos haapoja ja muuta etukasvuista puuta on kokonaisuutena vain vähän, eikä niistä ole luvassa ostajaa kiinnostavaa leimikkoa, raivaisin ne maahan. Nelimetrisestä ei saa edes polttopuuta itselle. Joitain yksilöitä kannattaa jättää tulevaisuuden säästöpuiksi, tekopökkelöiksi ja muutenkin monimuotoisuutta lisäämään. On hyväksi metsän vastustuskyvylle. Haapa on monimuotoisuden kannalta ehkä tärkein puulaji, lisäksi sen karike parantaa maaperän laatua ja nopeuttaa ravinnekiertoa. Tämä on tärkeä asia etenkin happamassa kuusikossa. Jos jossain on vain haapaa, se on luonteva paikka antaa niiden kasvaa.

    Kuusi kasvaa kohtuullisesti harvan lehtipuuston alla, mutta toki avoimena silti paremmin. Haapojen takia (niistä saatavien hakkuutulojen takia) ei  kannata kuusen kasvua jarrutella.

    Varsinkaan mänty ei kestä varjostusta, joten missä mäntyä on tarkoitus kasvattaa, etukasvuiset pois.

    Vadelman osalta reikäperkaus riittää. Pitää tehdä ennen kuin mänty joutuu varjoon. Jos syödyt taimet ovat menettäneet vain latvuksen, niistä voi kasvaa ok runkoja, kunhan trico alkaa toimia. Todennäköisesti pitää karsia myöhemmin huonoja oksia, ettei tule kaksihaaraisia runkoja.

    Kylvömäntyjen kehitystä en ala arvailla. Sen näkee tulevina vuosina ja toiminta sen mukaan. Parempi liikaa taimia kuin liian vähän.

    Peurojen määrään ei yhden maanomistajan tekemiset vaikuta mitään. Muutenkin homma on paikallisen metsästysseuran näpeissä, ellei naapurina ole joku kartano, joka järjestää asiakkailleen metsästystä tai hankkii tuloja kaupallisten metsästysretkien järjestämisellä. Silloin tavoitteena on maksimoida saalisvarmuus, ei vähentää peuroja. Mutta ainakin täällä peuroja on niin paljon, ettei edes kymmenen peuran ampuminen palstan tuntumasta vaikuta kantaan yhtään mitään.

     

    Normandy 27.9.2023, 09:39

    Mitä tarkoittaa että mäntyjen tieltä täytyy raivata etukasvuiset pois? Kaikki korkeampi pois metrin säteellä taimesta jo ennen varsinaista varhaisperkausta? Vai vieläkin laajemmalta alueelta (kun on 4 m korkeaa haapaa ja saappaan varren korkuista mäntyä).

    Gla Gla 27.9.2023, 09:46

    Varjostus on tuossa vaikuttavana asiana. Missään tapauksessa ei ole perusteltua kasvattaa metrin etäisyydellä toista puuta. Ne alkaa ahdistaa toisiaan joka tapauksessa ennen ensiharvennusta. Etukasvuisissa voisi karkeasti sanoa sopivan etäisyyden olevan taimien pituuseron verran. Jos alemman jakson taimi on 1 m ja ylempi 4 m, alle 3 m etäisyydellä alemman jakson kasvu kärsii. Valopuut enemmän, kuusi vähemmän, jos ylempi jakso on valopuuta. Kuusi ylemmän jakson puuna varjostaa enemmän kuin valopuut. Jos ylemmän jakson puu kasvattaa leveät oksat, sekin vaikuttaa myöhemmin. Latvuksen leveys voi olla useita metrejä, jolloin liian lähellä kasvavan yläpuolelle tulee toisen oksat. Mikään puulaji ei latvustaan saa kasvatettua toisen puunnoksiston läpi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.9.2023, 09:52

    Glalla on hyviä ohjeita edellä. Harventaisin kauttaaltaan ja katselisin tarkemmin kasvatettavia puulajeja tulevina vuosina. Nyt voi harventaa myös hyvin tiheät kylvötuppaat, mutta varovasti, jotta hirvieläinten varalle jää särkymävaraa. Mänty ei tosiaan kestä varjostusta, joten niiden kohdalla pitää tehdä valinta jättääkö haavan vai männyn. Tulossa monimuotoinen haapa-kuusi-mänty -sekametsä. Haavoista tosiaan tulee ötököille hyviä säästöpuita, mutta voi tulla myös männynversoruosteen itiöitä jotka hyppäävät männyn taimiin.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)