Harrastatteko männyn-kuusen sekaistutusta MT pohjilla.Itse olen usein istuttanut 1600 -1800 kut ja sitten 300 -400 mät.Mänty 1v ja kuusi 2v.Männyn istutan usein laikkumäästyksessä laikun pohjalle,niin ei rynni niin helposti etukasvuiseksi
En harrasta kun mäntyä tulee luontaisestikin aivan liikaa. Kaksivuotiaiden taimien käyttökin lienee rahan tuhlausta koska 1v menestyvät ihan yhtä hyvin. Eikä kasvunopeudessa ole mitään eroa.
Toista vuosikymmentä sitten 6,4 ha:n alue jätettiin siemenpuu-asentoon. Mäntyä jätettiin ”tuoreelle kankaalle” melkein kaikki, mitä siellä oli entisessä kuusikkometsässä. Tiheys siemenpuilla oli n- 50 kpl/ha. Koska siemenpuita oli niin vähän ja lisäksi epätasaisesti, niin istutettiin mummun kanssa n. 2 000 kuusen 2-v tainta täydennykseksi.
Nyt alueella on tiheä hies- mäntymetsä jossa pienempiä kuusia. Alavammalla paikalla hieskoivu on valtias, kuivemmalla kankaalla liiankin tiheä mänty. Istutuskuusi on jäänyt jälkeen, se on ”juronut”, kuten kuusi alussa monesti tekee.
No, valtaosa alueesta meni osa-yleiskaavaan. Koivikko on siinä vaiheessa, että kesällä kaadetaan rasiksi ja polttopuurangalla on kova kysyntä! Kyllä siinä hyötyliikuntaa saa!
Olen istuttanut, kun varttuneemmat sekametsät näyttää monesti kivalta, sekametsiä pitäisi muutenkin suosia ja ehkä samalla jokunen juurikääpäpesäkekin onnistutaan välttämään. Omakohtainen kokemus tosin rajoittuu edelleen taimikkona olevaan kohteeseen. Alunperin istutus tehtiin tai yritettiin tehdä (kuka niitä niin tarkkaan laskee) jaolla 60/40…40/60 kuvion kohdasta riippuen (rehevyys vaihtelee mt:n laidasta toiseen). Pari kertaa kuvio on vaatinut täydennystä, kun peurat aloittivat taimien syönnin heti, eikä vasta muutaman kasvukauden jälkeen kuten olin odottanut ja siksi myöhästyin Trico-käsittelyn kanssa. Täydennysistutus männyllä tasasi pyrkimystä etukasvuisuuteen ja osa syödyistäkin taimista on elpynyt kasvuun. Eköhän taimikon harvennus (jos tarpeen) ja viimeistään ensiharvennus siivoa tuosta kohtuullisen kasvatusmetsän, jos vain männyt sinne saakka saisin kasvatettua ja sorkkaeläimet keksivät muualta syötävää.
Ei harrasteta sekametsän istutusta, mutta tyyliä, että männyt kylvtään ästyksen yhteydessä ja seuraavana vuonna istutetaan n. 1000 kuusta/ha.
Meillä on niin kiviset maastot, että aina jää väistämättä osa käsittelemättä. Männyntaimet ovat niin pieniä, että ne usein häviävät sinne kivien koloihin. Siksi niiden istutus on vähän epävarmaa. Tietysti pieni mäntyjen määrä on hirvituhojen kannalta riskialtista.
Jos mäntyä kylvää koneella niin siis jää väistämättä osa kylvämättä. Osalle aluetta saattaa kasvaa heinä, joka nitistää ne männyn sirkkataimet. Kuusen istutus painotetaan tällaisiin kohtiin. Joskus myös männyllä näyttää olevan itämisongelmia kaiketi kevään säätiloista johtuen.
Tämä kylvö-/istutussysteemi näyttää toimivan hyvin. Johonkin syntyy tasainen mänty-kuusisekametsä. Johonkin tulee kuusivoittoinen metsä. Kaikki paikat kasvavat kerralla.
Olen lukenut tutkimuksen, jossa tutkittiin tällaista mänty-kuusisekametsää. Tutkimuksen mukaan mäntyjen seassa kasvaneet kuuset kasvoivat paremmin kuin pelkän kuusikon kuuset. Sinänsä loogista. Tällainen metsä päästää enemmän valoa lävitseen yhteyttämiseen. Maapohja on lämpimämpi. Kuuset ovat harvemmassa, joten niiden on mahdollista saada pinnan tuntumassa olevilla juurillaan enemmän ravinteita ja vettä. Mäntyhän hakee ravinteet ja veden syvemmältä paalujuurellaan , joten eri puulajit eivät kilpaile keskenään. Kasvun lisäys on luokkaa 10-20 %, joten aika halvalla saa lisätuottoa, kun ottaa vielä huomioon sen, että kahden puulajin metsä ei ole riskialtis hyönteistuhoille.
Joskus meillekin on syntynyt kuusen istutusalueille hyvä mänytytaimikko sinne kuusien sekaan. Milloin syntyy ja milloin ei, on täysin mahdotonta ennustaa. Esimerkiksi samana päivänä istutettuihin lähekkäisiin aukkoihin toiseen syntyi runsaasti mätyjä toiseen ei.
Tuo Timpan kuvaama syteemi on hyvä,riippuen siitä onko sellaiset maapohjat,että kylvömänty onnistuu.Omat hiesumoreenimaat tuntuvat ole an rousteelle erittäin alttiita.Edellä jo kerroin,että istutan 1v männyntaimet laikkumonttuihin ja kuusi 2vuotiasta.Kasvavat melko samaan tahtiin
Mänty on hieno puu ja kasvaa laadukkaaksi rehevilläkin pohjilla,jos se on riittävän ahtaassa elintilassa
Mänty/ kuusi sekoitusta olen ollut jopa ensiharventamassa, mutta silloin oli syntysanat lausunut hieman uhkarohkea pellonraivaaja. Hänen kantojenpolttutyömaaltaan helteisenä heinäkuun päivänä oli tuli päässyt karkuun ja samassa rytäkässä meni useampi tuhat hehtaaria etupäässä karun puoleisia kankaita ja soita.
Kulon jälkiä korjailtiin jopa vuosia, mutta puutavara kelpasi kyllä teollisuudellekin, ilmeisesti kalkkeeripaperin tarve oli silloin kova.
Pappani, joka oli sillä alueella metsähallituksella metsänvartijana, kertoi, että männynsiemenistä oli kova puute, joten siemeniä jatkettiin kuusen siemenillä. Siis sekoituksilla.
Olin kesäpoikana noin kolmekymmentä vuotta kulon jälkeen ja hakkasimme ensiharvennusta taimikonhoidoin käsitellyihin kuvioihin.
Toisin paikoin näkyi vielä kylvötupas, jossa oli 20 – 30 senttisiä kuusentaimia ja 12 – 14 metrinen mänty. Luonto oli tehnyt valintansa.
Myös harvakseltaan oli paikoitellen kilpikaarnaisia mäntyjä, jotka olivat selviytyneet palosta. Ne taidettiin talvella kellistää tukkipölleiksi, vaikka niissä oli palokoroja tyvissä. Nykyisin ei kyllä kaadettaisi.
Olen kylvänyt muokatut kylvöalueet mänty kuusi sekasiemenellä. Sekoituksessa on kuusta vähemmän ja lisäksi rauduskoivua hajakylvönä. Siemenet ovat itse kerättyjä ja karistettuja. Niiden saanti on helppoa ja kustannustehokasta.
Ajatuksena on ollut hoidon kustannukset ja taimistoja uhkaavat tuhot. Myös viljelyn onnistuminen, sillä hirvet jotka uhkaavat, napsivat ensimmäisenä rauduskoivut, hieskoivut säästyvät ja toiseksi männyn taimet ja kuusen taimet säästyvät.
Sitä ei voi kieltää, että olo on kuin hirvilaidunta perustaisi, mutta minkäs teet. Jotain pitää tehdä, ellei avohakkuilta aio välttyä. Näyttää myös toimivan, sillä kuusen taimet osaltaan ovat varmistamassa hyvänkin sekataimiston syntymisen.
Paljon on näemmä turhaa työtä jäänyt tekemättä. En ole koskaan kylvänyt metsää enkä istuttanut rauduskoivua. Kone hoitaa kylvämisen ja raudasta en istuta koskaan, hirvet ne syö kuitenkin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.