› Keskustelut › Metsänhoito › Mänty kuusta parempi vaihtoehto suurimmassa osassa Suomea?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Mänty kuusta parempi vaihtoehto suurimmassa osassa Suomea?

    Lähetetty: 8.3.2013, 13:50

    Surffailin netissä ja törmäsin metsäalan tutkimukseen, josta olisi hyvä kuulla muidenkin mielipiteitä.

    Vilkaisin pohjoisruotsalaista metsälehteä (Norra Skogsmagasinet nr 1/2013), josta sivulta kahdeksan luin SLU:n (Sveriges lantbruksuniverisitet) vuonna 2009 suorittamasta kuusen ja männyn tuottoisuusvertailututkimuksesta. Tutkimusalue muodostui Jämptlannin eteläosista aina Ruotsin Lapin pohjoisosiin asti. (Suomenpuolella vastaa suurinpiirtein aluetta Keski-Suomesta Lappiin). Tutkimuksen tuloksena oli saatu tulos, jonka mukaan mänty oli tutkimusalueilla (12 eri metsäkiinteistöä) selkeästi tuottoismpi puulaji kuin kuusi.

    Tutkimuksen tulos korostui erityisesti sisämaan koealuekohteissa, joista saatiinkin ainakin minulle käsittämätön tulos. Kuusen tuotto oli keskimäärin vain 30 % männyn tuotoksestä. Jopa viljavimmissa maaperissä männyn tuotto oli parempi.

    Kokeessa oli myös tutkimusotos rannikkoalueelta, jossa sielläkin mänty osoittautui n. 18 % tuottoisammaksi kuin kuusi.

    Onkohan Suomessa koskaan tehty tällaista tiettyyn alueeseen kohdistuvaa eri puulajien tuottoisuusvertailua?

    Jos unohdamme tuhotaudit, hirvivahingot, metsien monimuotoisuusvaatimukset ja ilmastonmuutoksen, voisiko mänty olla kuusta tuotoisampi puulaji suurimmassa osassa Suomea?

    Olisi antoisaa kuulla myös Anneli J:n mielipide tuosta SLU:n tutkimuksesta…

    Tekijä
    6tukki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • tamperelainen 8.3.2013, 13:59

    Siellä Jamtlannissa vaikuttanee korkeus MPY ?

    6tukki 8.3.2013, 14:58

    Nopeasti luettuna en huomannut kumpaakaan käytettävän – puhuttiin vain tuottoisuudesta…

    A.Jalkanen 8.3.2013, 17:12

    Vilkaisin juttua. Siitä puuttuivat numerot lähes kokonaan, joten pitäisi kaivaa esiin alkuperäinen tutkimus. Tuo tuottoisuus siinä tarkoittaa kasvua eli tuotosta. Tuotos on motteja ja tuotto euroja.

    Tämä olisi nyt Metlan tuotostutkimuksen alaa enemmänkin. Tuossa tutkimuksessa oli ollut paljon kulotettuja uudistusaloja, joten tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa nykyiseen metsänuudistamiseen. Kulotus ainoana maanmuokkauksena voi aiheuttaa istutuskuuselle juromista ja typen puutetta. Nykyään kuusikot yleensä istutetaan laajoille mättäille jolloin juromisvaihetta ei tule.

    En siis tekisi noita otsikon johtopäätöksiä yhden tutkimuksen perusteella. Kaavakuvat ovat hyvät.

    jees h-valta 8.3.2013, 17:24

    Vaikka nyt puhun puhtaasti mutu-tuntumalta olen jo pitkään tuuminut noin myös tuon männyn ja kuusen suhteen.
    Ja onhan nyt myös selkeästi kuusitukki jäämässä hinnaltaankin mäntytukille. Ja kyllä mänty antaa tukkia lyhyemmällä kasvatuksella enemmän ainakin näillä leveysasteilla. Myös ostossa selkeästi halutumpi täälläpäin.

    Itäsuomen Antti 8.3.2013, 20:01

    Kai siihen jokin syy oli että pellot aikanaan metsitettiin petäjälle… Jos ei oteta huomioon tauteja hirvivahinkoja eikä talvea niin Tammi vois olla vielä noitaki tuottavampi puulaji.

    Teoriassa kun suljetaan muuttujia toisensa perään ja kokeet tehtäis labraoloissa niin kuituna meillä olis eucaleptus.

    Metsäkupsa 8.3.2013, 20:24

    Karuilla kasvupohjilla ,joita Suomen pinta-alasta suuri osa männyn kasvumaata.Etelän rehevillä kasvupohjilla uskon kokemukseen luottaen kuusitukkiin.Männyt räkämäntyjä,ratapölkky tukkia laadultaan.

    6tukki 8.3.2013, 20:28

    Laitoinkin otsikkooni kysymysmerkin, niin huikeasti tutkimustulos näki männyn paremmaksi vaihtoehdoksi.

    Kuitenkin tutkimuksen toteuttaja on arvovaltainen taho Ruotsissa ja koska kasvuolosuhteet eivät poikkea hirvittävästi Suomen vastaavilla korkeuspiireillä, kannattaisi kenties meilläkin tutkia tätä kasvun eroa kahden valtapuulajin välillä.

    Huomionarvoista mielestäni oli myös se, ettei tutkimuksessa saatua selkeää tulosta kyetä vieläkään yksiselitteisesti perustelemaan.

    Korpituvan Taneli 8.3.2013, 20:50

    50….70-luvuilla ontiin juuri tätä mieltä männystä ja istutettiin sitä mihin vain. Olisi saattanut tulla kohtuu tuloksiakin, mutta kun liian viljavan paikan lisäksi oli muutama muukin virheeksi luettava tekijä.
    1. Paljasjuuritaimen istutusvirheen aiheuttama lenkous haittasi paljon enemmän nopeakasvuisilla paikoilla.
    2. ravinne tasapaino olisi pitänyt tarkistaa erityisesti boori, mutta mänty olisi tykännyt typpirikkailla mailla ilmeisesti myös fosforista kalista.
    3. Perinnöllinen laatukin oli mitä sattuu, väärältä vyöhykkeeltä yms.
    4. Taimikot pantiin liian varhain, liian harvoiksi.

    Nyt vain tuntuu ettei asiasta ole mitään opittu kun kuusta tungetaan joka paikkaan.

    Sitten kun aikansa taas tehdään noita männyn tuottavuus tutkimuksia, niin tehdään männyllä sama 50-luvun virhe uudestaan.

    Pitäisi ymmärtää että mäännynmaa on männyn maata ja kuusenmaa on kuusen maata, ei niitä saa sekoittaa. Mitkään hetkelliset menekkikysymykset tai muotivirtaukset eivät saisi tätä asiaa sotkea.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 8.3.2013, 21:06

    Tanelikin on oivaltanut taajakasvatuksen idean. Yleensä ottaen silti aika monet laadukkaat nykymänniköt ovat juuri niistä harvennettuja. Aika kummaa ettei tuo tänäpäivänä silti ole itsestäänselvyys.

    Leevi Sytky 8.3.2013, 21:20

    Sitähän mäntyä istutettiin ihan paniikissa kaikkialle silloin muutamia kymmeniä vuosia sitten. Oliko tarkoitus vain saada raaka-ainetta sellukattilaan keinolla millä hyvänsä?
    Silloin kun Kemijärvellä aloitettiin selluhommat, kerättiin jopa 10 vuotta sitten hakatulta tukkisavotalta jääneet latvukset sellukattilaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2