Keskustelut Metsänhoito Mänty kuusta parempi vaihtoehto suurimmassa osassa Suomea?

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
  • Mänty kuusta parempi vaihtoehto suurimmassa osassa Suomea?

    Surffailin netissä ja törmäsin metsäalan tutkimukseen, josta olisi hyvä kuulla muidenkin mielipiteitä.

    Vilkaisin pohjoisruotsalaista metsälehteä (Norra Skogsmagasinet nr 1/2013), josta sivulta kahdeksan luin SLU:n (Sveriges lantbruksuniverisitet) vuonna 2009 suorittamasta kuusen ja männyn tuottoisuusvertailututkimuksesta. Tutkimusalue muodostui Jämptlannin eteläosista aina Ruotsin Lapin pohjoisosiin asti. (Suomenpuolella vastaa suurinpiirtein aluetta Keski-Suomesta Lappiin). Tutkimuksen tuloksena oli saatu tulos, jonka mukaan mänty oli tutkimusalueilla (12 eri metsäkiinteistöä) selkeästi tuottoismpi puulaji kuin kuusi.

    Tutkimuksen tulos korostui erityisesti sisämaan koealuekohteissa, joista saatiinkin ainakin minulle käsittämätön tulos. Kuusen tuotto oli keskimäärin vain 30 % männyn tuotoksestä. Jopa viljavimmissa maaperissä männyn tuotto oli parempi.

    Kokeessa oli myös tutkimusotos rannikkoalueelta, jossa sielläkin mänty osoittautui n. 18 % tuottoisammaksi kuin kuusi.

    Onkohan Suomessa koskaan tehty tällaista tiettyyn alueeseen kohdistuvaa eri puulajien tuottoisuusvertailua?

    Jos unohdamme tuhotaudit, hirvivahingot, metsien monimuotoisuusvaatimukset ja ilmastonmuutoksen, voisiko mänty olla kuusta tuotoisampi puulaji suurimmassa osassa Suomea?

    Olisi antoisaa kuulla myös Anneli J:n mielipide tuosta SLU:n tutkimuksesta…

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei ihan pelkästään sellusta ollut kyse. Se männyn istutusboomi alkoi jo ennen, kuin mänty edes alkoi kelvata sellunkeittoon. Yksi syy titysti oli se että kuusitukin hinta sukelsi pohjamutiin. Se on juuri sellainen asia joka ei saa vaikuttaa, siis uudistushetken hinta ja menekkitiedot.

    Jaa’a kumpa siitä olisi edes opittu muutakin, kuin ettei mäntyä liian rehevälle pohjalle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla Gla

    Taneli: ”Pitäisi ymmärtää että mäännynmaa on männyn maata ja kuusenmaa on kuusen maata, ei niitä saa sekoittaa.”

    Ihan noin jyrkkää rajanvetoa en itse tee tai ainakin noiden välissä on olemassa selkeä rajavyöhyke. Samaa mieltä olen nykyhetken hintojen ja muiden muotivirtausten vaikutuksesta lajivalintaan.

    Ainakin luonnossa männyn ja kuusen kasvupaikat menevät ristiin ja samaa ne tekevät Tapion suosituksissakin. Joissain paikoissa tosin olosuhteet ovat sellaiset, että vain toinen laji menestyy, vaikka mitään päälle päin näkyvää syytä ei olekaan. Ja oma lukunsa on tietysti pyrkimys vaihtaa puulajia uudistamisvaiheessa.

    Jotenkin näissä keskusteluissa usein mänty nähdään soveltuvaksi vain karuimmille paikoille, mikä taitaa olla vastareaktiota vuosien takaisille epäonnistumisille. Siinä suhteessa listaasi tehtyjen virheiden syistä on hyvä pureskella ennen automaattista kuusen valintaa. Kunhan vain… no jääköön tässä ketjussa sanomatta.

    Rane

    Rane muistelee että on joskus ollut semmoinen käsitys ettei kuusta pitäisi kasvattaa kuusen perään.Eli pitäisi pyrkiä maanviljelyksestä tuttuun kasvinvuorotteluun.Varmaankin tutkimus on osoittanut että metsänkasvatuksessa vuorottelua ei tarvita koska sitä ei pidetä ammattilaisten toimesta esillä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin JK menetelmässä mänty/lehtisekoitusta käytetään hyväksi taimettumiskyvyn ylläpitäjänä. Säästöpuissa ja muutenkin kannattaa suosia monimuotoisuutta. Ei kaikkia munia samaan koriin.

    Mänty pitää kasvattaa alussa tiheänä laadun aikaansaamiseksi. Oksien paksuus riippuu aika suoraviivaisesti kasvunopeudesta. Hidas oksien kasvu aikaansaadaan kasvupaikan valinnalla (karumpi kangas tai turvekangas) ja riittävällä tiheydellä. Vaikka olisi karu kasvupaikka, eivät oksat karsiudu ellei ole riittävää sivuttaisvarjostusta. Tämä näkyy hyvin pellonreunoilla ja rannoilla kasvavista puista.

    Timppa

    Männyn kasvatus on paljon vaativampaa kuin kuusen. Siis nykyhinnoilla pitäisi suosia kuusta, jonka kasvu rehevimmillä mailla on parempaa. Meilläkin on n. 100-vuotiaita kuusikoita, joissa puuta 350-400 m3/ha. Eipä sellaisia senikäisiä männiköitä löydy Toki on kasvupaikoissakin eroa. Kuten Taneli totesi, on männyn maita ja kuusen maita. Mutta on sitten välimuotojakin.

    Omakin veikkaus on, että pitkässä juoksussa mäntytukin hinta nousee suhteessa kuuseen. Syytkin ovat selvät. Männyn tekniset ominaisuudet ja kuusen runsas viljely, joka lisää sen tarjontaa.

    Parhaanlaatuinen mäntytukki taitaa tulla kuusikon keskellä rehevähköllä paikalla kasvaneesta puusta. Itse olen tämän kuusi/mäntyparemmuuden pyrkinyt ratkaisemaan niin, että ne MT-maat ästetään ja samalla kylvetään männylle. Seuraavana vuonna sitten istutetaan n. 1000 kuusta. Joku muukin tänne kirjoittanut harjoittaa samaa konstia. Onnistuakseen systeemi vaatii huonosti heinettyvää ja vesakoituvaa maapohjaa. Meillä on viljalti sellaisia.

    Jännä tosiaan tuo mielipiteiden vaihtelu. Reilu 10 vuotta sitten tarjottiin karuihinkin kohteisiin kuusta. Kun silloin takavuosina sitten istutettiin lähes kaikkialle mäntyä.

    Puun takaa

    Kuusen suosio on ollut ymmärrettävää, sillä se on antanut jo yli neljänkymmenen vuoden ajan parhaimman taloudellisen lopputuloksen niin rahassa, kasvuajassa kuin viljelyvarmuudessa tarkastellen. Nämä seikat yhdessä ovat johtaneet kuusenviljelyn ylisuosioon. Nyt on tullutt käänne toiseen suuntaan, ja se on ihan hyvä asia. Tärkeintä on kasvattaa puulajeja niille parhaiten soveltuvilla maapohjilla.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kuusen kuitu on aina ollut ja on edelleenkin kalliinpaa kuin mäntykuitu. Toisaalta tukin hinnoissa on ollut suuriakin selittämättömiä eroja. Kuusen tukki oli joskus saman hintaista kuin männyn tukki. Sitten tuli vuosikymmeniä kestänyt kuusitukin matalasuhdanne, kunnes se taas ponkaisi männyn rinnalle. En ole kuullut mitään järjellistä selitystä noille vaihteluille.

    Tärkein asia onkin ettei nykyisen menekin ja hinnan anneta vaikuttaa uudistamisen yhteydessä. Samalla pitää unohtaa kaikki arvailut kysynnän ja hinnan tulevista muutoksista, koska ne ovat vain arvailuja, parhaassakin tapauksessa valistuneita arvailuja.

    Tärkein on maapohja. Sitten kun se ei ratkaise asiaa selkeästi, niin silti ei saa katsoa sitä hintalistaa, koska se valehtelee taatusti.
    Itselläni on tilanne ettei kuusta oikein voi ajatella, kuin entisille pelloille ja joissakin notkelmissa luontaisena sekapuuna. Onpa yksi entinen peltolohkokin paremminkin männyn maita, mutta kun se on niin yksinkertainen uudistaa kuuselle, huonolaatuisen männikön alta, niin menkööt kuuselle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Timppa kirjoitti

    Jännä tosiaan tuo mielipiteiden vaihtelu. Reilu 10 vuotta sitten tarjottiin karuihinkin kohteisiin kuusta. Kun silloin takavuosina sitten istutettiin lähes kaikkialle mäntyä.

    ####################

    tarinat kertovat täällä Kutsetin kauan sitten edesmenneestä metsäherrasta joka suorasukaisesti asian ilmaisi puolen vuosisataa sitten

    ”pois kuuset kuivilta kankailta ja kommunistit Kemppilästä”

    (jälkimmäinen viittasi hänen asuinpaikkaansa)

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä siteeraa vanhaa metsäpomoa: ”pois kuuset kuivilta kankailta….. ”

    Tuohan se tosiaan oli hokema. Kunhan olisikin tyydytty niihin kuiviin ja kuivahkoihin kankaisiin niin hyvä olisi tullut.
    Niin paljon kun tuota männyn istutus intoa on ivattu, niin oli siinä toki paljon hyvääkin.

    Paljon silloin saatiin aikaan laadukkaita männiköitäkin, sillä kuusi oli tosiaankin vallannut paljon sille soveltumattomia kasvupaikkoja.
    Täällä läntisessä Suomessa kun viljamammat maat oli jo ajat sitten raivattu pelloksi ja harsinta oli päästänyt kuusen pesiytymään ihan hiekkakankaille asti, oli iso parannus asiaan kun kuusi oli hetken täysin kirottu puu. Kaikessa pitäisi kuitenkin olla se järki ja kohtuuskin mukana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)