› Keskustelut › Metsänhoito › Mäntytaimikon täydennys

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

  • Mäntytaimikon täydennys

    Sent on: 11.3.2014, 18:36

    Minun pitäsi täydentää noin 8-10 vuotisasta kylvämällä ja luontaisesti syntynyttä mäntytaimikkoa (ala noin 1ha) Alueella on pihlajaa, muutama kuusi, hirvien koluamaa haapaa sekä jokunen hirviltä karkuun päässyt koivu.

    Maaperä sopii parhaiten männylle, kuusentaimien kasvu on ainakin puolet hitaampaa kuin rehevämmillä alueilla.

    Männyt jotka ovat saaneet kasvaa ilman lehtipuiden varjostusta ovat pääosin välttyneet hirvien vioitukselta, ainakin latvuksen osalta.

    Raivaan kaikki haavat, pihlajat, vialliset koivut sekä pilalla olevat männyt, jolloin alueelle syntyy pahoja aukkoja.

    Kuinka hanakasti hirvet käyvät jalostettujen istutettavien männyntaimien kimppuun? Mäntyjen pituus vaihtelee vuosikkaasta noin kolmi metriseen. Pitäisikö aukkokohtiin laittaa kuusentaimia mäntyjen sijaan?

    Olisin kiitollinen käytännön kokemuksista kyseisessä asiassa.

    Tekijä
    juujuu
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 11.3.2014, 18:52

    Jos alueella on vahva hirvikanta edelleen niin jättäisin männyt laittamatta ja kuusta tilalle. Ehdottomasti kannattaa pitää lehtipuu kurissa sillä ne toimivat oikein mangneettina alueelle. Varsinkin pihlaja / paju ovat hirven ykköskohde. Mänty tulee suosikkilistalla vasta siinä viidenne / kuudennen paikkeilla mutta nekin menevät jos parempaa ruokaa alueella löytyy ja hirvet asuttavat taimikon.

    Meidän metsästysalueella on kohtuullinen hirven talvikanta ja eri-ikäisiä mäntytaimikoita on paljon. Ne joissa lehtipuut ovat pidetty kurissa niin männytkin ovat saaneet olla rauhassa. Mutta niillä alueilla joissa lehtipuuta (raivaamaton) alue löytyy niin tuhoja on jonkin verran tai oikeastaan aika paljonkin.

    jees h-valta 11.3.2014, 19:16

    Näistä on tasan kaksi mielipidettä ja minulla taas käytännön oma kokemus on että kun raivasin mäntytaimikosta runsaan pihlajamäärän pois alkoi männyt raiskaantua ennennäkemättömällä vauhdilla seuraavana talvena. Pohja on vielä ehkä hiukan rehevä männylle ja siksi siihen otti myös kovan lehtipuuston väleihin. Männyt olivat istutettuja. Niistä alkuun tuhoutui jo kovan alikasvuston eli paksun heinäkonton vuoksi paljon joten lehtipuulle jäi aukkoja ja ne kyllä täyttyivät. Toinen yhtäsuuri harmi oli että kasvatusmetsästä tuli tylsän näköinen kun pihlajien kanssa viihtyivät hirvien lisäksi muukin eläimistö ja luonto oli paljon viihdyttävämpää. Olisin nyt ajatellen jättänyt pihlajat. Nehän eivät juuri haitanneet mäntyjen kasvuakaan koska hirvet pitivät ne enempi puskina kuin puina.

    raivaussahaaja 11.3.2014, 19:24

    Onko tosiaan näin, että lehtipuuvesakon kurissa pitäminen männyn taimikosta vähentää hirvituhoriskiä? Ehkä siinä on jotain perää, sillä itse olen koittanut pitää 1 ha taimikon puhtaana vesakosta, koska alueella on hirviä. Täytyy kyllä myöntää, että tuhoja ei ole merkittävästi tullu, mutta eivät kuitenkaan hirvet ole kokonaan poissa pysyneet.

    suorittava porras suorittava porras 11.3.2014, 19:40

    Hirvet tulevat mielellään seuraavana talvena kesällä tai syksyllä raivattuun taimikkoon . Kaadetun pihlajan tai haavan tuoksu vaikuttaa hirviin , kuin mesi mehiläisiin . Raivaus onkin tehtävä tämän takia
    heti ,kun ensimmäiset lehtipuun varvut nousevat taimikon sekaan. Hirvi ei ehdi tällöin oppia käyttämään taimikkoa ruokamaanaan.

    Kuusi on minunkin kokemuksieni perusteella varmin tapa täydentää aukkopaikat . Jos haluaa välttyä hirvien tuhotöiltä , kannattaa taimikon lähialueetkin raivailla vähemmän peitteisiksi.

    PS. Ollaan parasta aikaa ”tuhoamassa ” kahden moton voimalla perinteistä hirvien ”pesää” , joka on ollut talvehtimisaluetta. Kaksinumeroinen luku hehtaareita aukkoa ja sama mokoma totaaliraivattua kasvatushakkuuta tarjoaa hirville eioota monta vuotta tästä eteenpäin . Kun tulevat taimikotkin nykyisen käytännön mukaisesti hoidetaan huomattavasti paremmin , kuin ennen , on hirvien katseltava ruokamaat muualta.

    torppari 12.3.2014, 13:13

    lieneekö savossa eri rotua hirvet kun kelpaa paremmin kuusen vuosikasvut kun pihlajat. etsivät kyllä kuusien välistä luontaiset männyt joissa tuho 100%. en ole pelkkää mäntyä yrittänytkään,

    juujuu 12.3.2014, 21:34

    Kiitokset mielipiteistä. Taidan laittaa ihan koemielessä molempia taimia, tietää jatkossa mitä tapahtuu ja miten kannattaa toimia. Toivottavasti vastaavaan tilanteeseen ei kuitenkaan enää joutuisi 🙂

    Olisiko Torpparin taimikossa voinut käydä kauris. Niille maistuu myös kuusentaimet metästys on onneks vapaata.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)