› Keskustelut › Luonto › Median metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 1,923)
1 2 3 … 135 136 137 … 191 192 193

  • Median metsäpolitiikka

    Lähetetty: 9.11.2023, 16:20

    Merkitty: 

    Tiedossa on, että joillain kanavilla on erilainen käsitys vastuullisesta journalismista kuin toisilla.

    Kirjoitin Ylen tuoreimpaan susikeskusteluun useita kommentteja. Osaa en huomannut julkaistun ollenkaan, osa julkaisiin, mutta hävisi hetken kuluttua ja vai muutama jäi jäljelle.

    Kuuluuko moderaattorin ottaa kantaa keskusteltavaan aiheeseen vai klikkaileeko joku asiattoman viestin ilmoituksia ja viestit poistetaan kritiikittä. Ylen asenne on tiedossa, joten olen koittanut pysyä asiassa, etten sen takia anna aihetta viestien poistoon.

    Millaisia kokemuksia muilla tuosta on?

    Tekijä
    Gla Gla
    Teema Luonto Luonto
  • Kahlschlag Kahlschlag 29.1.2026, 13:38

    Lainaus: ”Metsäalalla pidetään sitä osin harhaanjohtavana – esimerkkinä jatkuvan kasvatuksen ylioptimistinen markkinointi.”

    AJ, naulan kantaan.👍🏻

    Ongelma on siinä, että Suomessa media ottaa vihervassariuskovaisturakaisten ympäristöjärjestöjen – tai niin kuin minä sanon, ympäristöterrorijärjestöjen, kuten Greenpiss – ”faktat” tosiasioina.

    Vuosien kuluessa olen huomannut, että ympäristöterrorijärjestöjen strategia on sisällyttää tiedotteisiinsa aina vähän tosiasioita ja loppu on Scheißea. Media – siellä on valitettavan paljon omaa agendaansa ajavia vihervassariuskovaistoimittelijaturakaisia – sitten nielee kritiikittömästi nämä ”faktat”

    Senhän näkee selvästi Hamasin Sanomien ja Gosteleradion toimittelijoiden jutuista, joissa asiantuntemus tänä päivänä oikein loistaa poissaolollaan, mutta toimittelijan omaa agendaa sen sijaan riittää enemmän kuin leguri määrää.🤮

    Tänä päivänä ainoa Gosteleradion toimittajista, joka ymmärtää metsäasioista, on taloustoimittaja Juha Virtanen (muut ovat toimittelijoita).👍🏻

    140ärrä 29.1.2026, 14:23

    Aalistunturin tyttöjen tavoitteena oli säilyttää jotain.

    Aalistunturin hakkuualue oli ojitettua ja aurattua talousmetsää. Mitä säilytettävää siellä oli?

    isaskar keturi 29.1.2026, 14:40

    Siinä se luonnonsuojelijoiksi itseään nimittävien tahojen sokea piste onkin – ovat ”säilyttämässä” asioita, jotka luonnostaan muuttuisivat. Mikä vaan nykytila tuntuu kelvolliseksi säilytettäväksi kuten Aalistunturin hakatut ja ojitetut nuoret metsät.

    isaskar keturi 1.2.2026, 09:25

    Ylellä oli juttu valkoselkätikasta. Siellä Birdlifen edustaja kertoo ”Laji on hyvä esimerkki siitä, miten suojelu on kannattanut”. Kommenteissa haukutaan esim. Metsähallitus. Laji on oikeasti hyvä esimerkki miten metsätalous on muuttunut rajusti 90-luvun alusta. Kuitenkin jutussa muistettiin maalata uhkakuva, että tilanne saattaa muuttua, jos metsätalous muuttuu rajusti. Valkoselkätikan elpyminen on kiistatta yksi metsätalouden ympäristönsuojeluoppien leviämisen esimerkki. Suojelemalla (rauhoittamalla) metsiä tähän ei olisi koskaan päästy.

    Gla Gla 3.2.2026, 13:25

    Metsälehteen on palkattu kolumnien kirjoittajaksi Luontoa Oy-nimisen konsulttifirman omistaja. Tausta metsäteollisuudessa, mutta arvoristiriidat ajoivat uudelle uralle. Ensimmäisestä kolumnista sen kyllä huomaa, kiinnostava seurata jatkoa.

    Otsikko: Puupohjainen ei ole aina kestävää

    Onko joku väittänyt, että se on aina kestävää?

    Kaikki puupohjaiset tuotteet eivät korvaa fosiiilisia.

    Kiitos tiedosta, en tosiaan ole kuullut fossiilista alkuperää olevasta vessapaperista.

    Osa niistä [puuperäisistä tuotteista] synnyttää uutta kulutusta, mikä on liiallisena ilmasto- ja luontokriisin pääasiallinen ajuri.

    Uuden kulutuksen synnyttäminen onkin kiinnostava kysymys. Suomen talous on kuulemma pulassa, kun kotimainen kulutus on heikkoa ihmisten varovaisuuden takia. Pitäisi siis lisätä kulutusta. Mikä on Metsäteollisuuden asema tässä kokonaisuudessa?

    Jos kokonaiskulutus on kestämättömällä tasolla, materiaalin vaihtaminen fossiilisesta puuhun ei tee tuotteesta kestävää.

    Olen samaa mieltä kokonaiskulutuksen tasosta, mutta ei nyt eletä binäärimaailmassa. Kyse on siitä, voidaanko kuormitusta vähentää suosimalla uusiutuvista materiaaleista tehtyjä tuotteita uusiutumattomien sijaan. Kulutuksen määrä on asia, jota ei yritystasolla voida ratkaista. Sen päättää kuluttajat.

    ”Nykymallista olisi kestävyyspaneelin tutkijoiden mukaan siirryttävä kohtuutalouteen…”

    Ihanko totta? Minulle tämä itsestäänselvyys opetettiin peruskoulun ala-asteella ja nyt vuosikymmeniä myöhemmin kestävyyspaneelin tutkijat ovat saaneet saman asian selville. Tuossa välissä Brundlandin komitea teki asialla kansainvälistä politiikkaa. Vuoden 1992 jälkeen maailmassa ei ole ollut ketään, jolle asiassa olisi jotain uutta. Poikkeuksena ehkä tiktok-sukupolvi. Nyt tuhannen taalan kysymys: Miten muutos toteutetaan?

     Suomen ilmastopaneelin mukaan … fossiilisia korvaavat hyödyt ovat rajallisia, eivätkä kykene kompensoimaan lisääntyvien hakkuiden aiheuttamaa metsien hiilinielujen heikkenemistä…

    Tottahan kaikki hyödyt ovat rajallisia. Kulutuksen määrä huomioiden vain uusiutuvat raaka-aineet sekä 100% kierrätettävät on kuitenkin kestävää tuotantoa. Nykytilanteessa ollaan niin kaukana tästä uusiutumattomien osalta, että niitä on pakko korvata uusiutuvilla muiden toimenpiteiden lisäksi. Miten se toteutetaan ja mitä se vaikuttaa luontoon sekä hiilinieluihin, siihen pitää etsiä ratkaisua sen sijaan, että suljetaan tämä mahdollisuus.

    Yhtiöiden strategioissa kysymystä vastuullisuudesta ja ylikulutuksesta näytetään tarkasteltavan harvoin. 

    Vastuullisuus on jokaisen vähänkin isomman yhtiön strategiassa keskeinen elementti.

    Ylikulutus ei kuulu yrityksen strategiaan, koska se ei ole yrityksen vaikutusvallassa oleva asia. Jos metsäteollisuusyritys A päättää rajoittaa vessapaperin tuotantoa ylikulutuksen välttämiseksi, ulkomainen yritys B valtaa vapautuvan markkinan välittömästi. Omassa lähikaupassani on jo tarjolla ulkomaista vessapaperia halvemmalla kuin kotimaista. Samalla rahalla voi siis kuluttaa tämän tuotteita enemmän kuin kotimaista joutsenlipulla merkittyä. Miten tämä pitäisi huomioida kestävyysnäkökulmasta katsottuna A:n strategiassa?

    Keskeistä on arvioida, täyttävätkö tuotteet perustarpeita vai kasvattavatko ne materiaalivirtoja maailmassa, jossa kulutus jo nyt ylittää luonnon kantokyvyn moninkertaisesti.

    Isoisoisäni aikaan perustarpeet täyttyi siinä missä meillä nykyäänkin. Ainoa ero tuohon aikaan on kulutuksen moninkertaistuminen. Ihminen lienee evoluution näkökulmasta sama kuin ennenkin. Katkaistaan sähköt, vaihdetaan autot hevosiin ja aletaan elää sen mukaisesti. Entä väestön määrä maailmassa. Mikä on kuluttajalle ok perustarpeena ja miten tämä käsitellään yrityksen strategiassa?

    Suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto painottuu suuriin tuotantomääriin ja vähän jalostettuihin tuotteisiin… Arvonlisän ohella tulisi tarkastella sitä, millaisin ympäristövaikutuksen tuotot syntyvät.

    Määrää tuli jo tarkasteltua. Onko Luontoa Oy:llä esittää vaihtoehtoa tai keinoa vähentää vessapaperin kulutusta? Ei ole, tuotannon määrää on vaan niin helppo arvostella, kun ei tarvitse huomioida sitä, että määrää vähentämällä joku muu alkaa tuottaa enemmän.

    Nyt tarvitaan konkretiaa, mitkä metsäteollisuuden tuotteet ovat turhia, joiden tuotanto pitää siirtää täältä Kaukoitään. Jos tuotannon arvoa kasvatetaan määrän kustannuksella, millä kompensoidaan nyt tehtävät alemman jalostusasteen tuotteet? Miten ihmisten kulutusta saadaan vähennettyä? Muuten aivan kaikki on turhaa juhlapuheen tasoista teoriaa, jolla saa ehkä lypsettyä konsulttipalkkioita Koneen Säätiöltä, mutta joka ei yhteiskuntaa mihinkään muuta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.2.2026, 13:40

    Hyvin eritelty Gla. Ei paljon uutta auringon alla. Kertauskin voi tosin olla hyväksi, kun tulee uusia nuoria sukupolvia, joille nämä asiat tulevat ensimmäistä kertaa vastaan.

    isaskar keturi 3.2.2026, 14:14

    Juu, kyllä itsestään selvyyksienkin kirjoittelu tuntuu joillekin olevan suurikin meriitti asiantuntijuudesta. Kiito Gla – en oli osannut paremmin kuitata noita väitteitä. Väitteet heijastavat luontoväen logiikkaa – Mikään ei ole tarpeeksi kunnes ei ole enää mitään saavutettavissa. Siispä kenenkään ei kannata tehdä mitään itse, kun se ”ei vaikuta”. Kaikki tai ei mitään.

    Nuo kolumnin teesit on vähän kuin ”Niin kauan kuin aurinko lämmittää, nämä meidän toimet eivät ole riittäviä” Johtopäätös ei voi kuitenkaan olla, että aurinko sammutetaan samoin kuin epätodennäköinen johtopäätös on, että maailmassa luovutaan talouskasvun politiikasta nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

    Petkeles Petkeles 3.2.2026, 20:41

    Ja vessapaperi mainittiin tuossa aikaisemmin kaksi kertaa! Hyvä hyvä!

    Muuten meni vähän vuoden 2007 tyylisesti.

    Gla Gla 3.2.2026, 20:55

    Luitpa sinä kommenttini huolimattomasti.

     

    Makarov 3.2.2026, 22:02

    Sarjassamme ilmanaikuisia kolumneja joka kyllä jäikin lukematta.

Esillä 10 vastausta, 1,351 - 1,360 (kaikkiaan 1,923)
1 2 3 … 135 136 137 … 191 192 193