Median metsäpolitiikka

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/5eb73aba-1f10-48a6-ba0a-963be45a5599

Totta että viime aikoina MT on julkaissut näitä vihertäviä kirjoituksia kuten tämäkin, jotka ovat Hesarin jk- ja hakkuiden vähentämiseen tähtääviä mielipiteitä.

Kun katsoo kommenttikenttää, niin kyllä sieltä se oikaisu aina tulee. Kuten Timpalta.

Nytkin ne oikeat kysymykset ovat tuossa mielipiteessä jääneet esittämättä. Eli haluaako nuori kasvattaa sekametsiä, silloin vastaus on aukkohakkuu, vai pelkkää kuusta.

Yksipuolista palvelua olisi jättää kertomatta, että tasaikäisen päätehakkuukypsän metsän jk-hakkuulla pitäisi olla taimia ja välipuita, että edes kannattasi aloittaa. Hyvä olisi näyttää kuva jk-metsästä, mutta kun Perkokin poisti omansa lukijoiden kuvista jostain syytä, niin mistä niitä löytyisi?

Kuivilla (jäkälä)kankailla tai vastaavila, joita Suomen metsät yleensä ovat, kuusi ja koivu ei edes kasva.

Sitten siellä missä kuusi kasvaa, niin minullakin on monellaista viritelmää. Tuossakin puron serpenttiinikaivuulla (300 m matkalla minun maalla, mutkat 50 m yhteensä 1,5 km ja 2ha), jota nyt olen tarkistanut talven jälkeen taimien osalta, niin huomaa että siellä missä kuusen taimi (2..6m) on pysynyt suorassa lumen painossa kaikki männyn taimet ovat kallellaan ja niitä olen lyönyt maahan. Puron varsi on siis poimintahakkuualuetta. On suuria kuusia 40..50 cm/ 20…25m ja koivua lyhyempää ja paksumpaa ja pitempää. Suurempaa kuusi välipuuta on vähän, mutta koivuvälipuuta riittää ja kaikki kuuset 50 cm nousussa. Poiminta hakkuussa suurimmat kuuset ja hieskoivut pois. Lähtee 100 m3/ha ja jää koivua ja nousevaa kuusta paljon, vaikka korjuussa isot puut tuhoaa kuusentaimikkoa. Tässä metsikössä voi pitää koivun mukana puustossa, mutta mäntyä ei.

Kuusta istutan mänty- koivu metsän pohjille lisää joka vuosi, jota voi käyttää 2-vaiheiseen kasvatukseen.

Kuusi on uskomaton puu. Kasvaa varjossa.

Jaksollisen avohakkuut keksi kuusi viisasta miestä!  Se riitti  tukkipuu omaisuuden siirtoon metsänomistajilta teollisuudelle ja seuraavaksi propsiin on  johtanut tukkipuiden lopulliseen katoon.

70-vuotinen perinne torpataan tuomalla nykyaikainen liiketaloudellinen realismi ohi pelkän metsänhoidollisen dogmin. Se vaatii metsänomistajalta rohkeutta vaatia laskelmia ja neuvojalta rohkeutta myöntää, ettei ”aina näin on tehty” ole riittävä peruste.  Muutos tarvitsee laskutaitoa, jossa voi vertailla tuloja vaikka verottajan laskemaan aikaisempaan tuloon. Neuvonnalla ei ole ollut  minkäänlaista  näyttöä  Euroina vertailtavasta tuottavuudesta.

”Mikä ei toimi ja mitä ennuste on heikko”. On erilaisia hyselytutkimuksia, jotka osoittavat, että tilausta jk metsänhoidon puolesta metsänomistajien keskuudessa on ja ilman mitään vihertäviä lisiä. Tuskin kuitenkaan hyökkäys vastapalloon tuo ratkaisua, ei ainakaan laskelmat menneestä, jk metsät ovat tuottavia.