Keskustelut Puukauppa Mehtää tuli lisättyä kun viereisen palstansai…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
  • Mehtää tuli lisättyä kun viereisen palstansai…

    Tuli otettua maailmalta (pörssistä) rahaa vähemmäksi ja ostettua lisää mehtää. Nyt olikin tukki / kuitu palstaa tarjolla ja vielä viereinen palsta entisten rinnalla. Tuntuu vaan nuo siirto kulut ja verot kohtuuttoman isoilta. Kun aattelee että vaikka hinta olisi 80 000€ käypä hinta niin sen ostat ja maksat verot kaupanvahvistukset jne… Hakkautat vaikka vuoden päästä maksat valtiolle taas 30 rosenttia myynnistä.

  • torppari

    ”Tämä toisi tolkkua lähinnä nuorta metsää ja taimikoita sisältävien palstojen hintoihin. Nythän niitä ostetaan metsävähennyspohjan haalimiseksi tolkuttomiin hintoihin.
    Lähetetty: 28.10.2015
    Lähettäjä: Pete”

    viisas on joka pyytää…hölömöhän se on joka maksaa…oma häppee jos maksaa ylihintaa…turha tiällä rutista ylihinnoitteluista..jos ei rahkeet kestä nii ne katkee..niinku ennen hevos savotallakkii män valjaesta rahkeet poekki ku ahnehti liian isolla kuormalla

    palstamato oikeassa metsävähennyksen suhteen

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Minä tässä olen jo pitempäänkin ihmetellyt tuota valitusta metsäpalstojen ylihintaisuudesta.
    Kukaan ei tietääkseni ole pakotettu ostamaan palstaa ylihintaan. Hintahan laskee heti kun tarjoukset tippuvat.
    Mikä sitten aiheuttaa nämä ns ” ylihintaiset” tarjoukset ja kaupat? Ovatko ne todella ylihintaisia?

    Olen kuullut ja lukenut täälläkin monesti, että kannattava metsätilan osto on sellainen jossa parin vuoden aikana pystyy hakkaamaan kauppahinnan edestä puuta pystyhinnoin. Tämä onkin joskus ollut todellisuutta tälläinen tietämättömien myyjien ryöstäminen.
    Nykyisin on, häveliäisyys syistä, ruvettu puhumaan siitä että palsta nettohakkuutulo kymmenen vuoden aikana pitää kattaa hankintahinnan ja sille lasketun koron.
    No, tuo tuntuu jo mukamas kohtuulliselta vaatimukselta, mutta täytyy muistaa että silloinkin on puhdasta voittoa kertynyt palstan sen hetkisen arvon verran. Eli kauppa se on joka kannattaa.

    Tästä tullaan siihen lopputulokseen että metsäpalstat eivät ole tällä hetkellä ylihintaisia eivätkä ole sitä olleet oikeastaan koskaan.
    Vaatimukset kaupan tuotolle vain ovat ylimitoitettuja.
    Tietenkin täytyy myöntää että suoralla velalla ostettaessa pitää olla varovainen ettei ota velkaa kerralla liikaa päälleen, metsä on joskus vähän pitkäveteinen takaisin maksaja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metät kunnossa!

    Naapuritilan houkutus on aina suuri. Lähtökohtaisesti saa maksaa paljon ja vielä vähän enemmän ja silti teen kaupat. Vuosien ja vuosikymmenien aikana ojitukset, tiehankkeet, hakkuut, taimikonhoidot yms. antavat synergiaa jolla kauppa kuitenkin sitten tulee (toivottavasti) kannattavaksi. Näin ainakin lasken.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kuten nm.Metät kunnossa! kommentoi,ei rajanaapuri palstoja pidä helpolla sivusuun laskea.Useimmiten kerran elämässä vaihtaa omistajaa,joten jos mielii omakseen,niin on lähes pakko maksaa ”yli” hintaa.Itsekkin erästä rajanaapuritilaa neljännesvuosisadan jouduin odottelemaan,kunnes onnistuin ostamaan.Jos olisi sivusuun mennyt,niin loppuiän olisi harmittanut.

    kepa

    Miksi metsäpalstasta pitäisi lähtökohtaisesti maksaa liikaa?
    Ainakin minä lähden siitä että kaupan täytyy olla kannattava.Muutaman kerran se on jopa ollut yli kokonaisarvon mutta silti kaupat ovat olleet suht hyviä.Arviot ovat ihmisen tekemiä ja niissä voi joskus olla suuriakin heittoja suuntaan jos toiseenkin.Kannatta aina tutustua palstaan huolellisesti.
    Tanelille sen verran että ei aina jos tekee hyvän metsäkaupan tarvitse puhua ryöstöstä.Voi olla että tila on vapaasti myynnissä ja joku näkee palstassa sellaista mitä toiset eivät. Sekä on luovuutta toteuttaa erilaisia ratkaisuja ja juuri arvioissa voi olla heittoa.

    Hyvä palsta on semmoinen josta saa heti hakattua pääomaa pois avohakkuilla sekä harvennuksilla.Metsikön rakenne täytyy olla sellainen että seuraavalle kymmenelle vuodelle on mahdollisuus suorittaa niin pääte kuin harvennushakkuita.Puun täytyy olla hyvälaatuista jotta tulee arvonnousua kuidusta tukkiin.Muuten ostot eivät ole kannattavia
    Vältä huonolaatuisia kuitumehtiä niistä maksat aina liikaa.

    Metsuri motokuski

    Ihmisillä on paljon irtorahaa joko perittyä tai muuten hankittua. Johonkin sitä voisi sijoittaa kun pankit tarjovat nolla korkoja. Metsässä on myyjän markkinat ja hyvin kaupaksi käyvät. Niin kauan kuin löysää rahaa on sijoittaa niin hinnat pysyvät korkealla.

    Tuskin se on sen kannattavampaa jos lainarahaa ostoihin joutuu käyttämään. Irtorahaa on helpompi sijoittaa eikä välttämättä niin tarkaan pohdi sen järkevyyttä.

    Jätkä pätkät

    Jos on paljon avohakattuja ja uudistamattomia hehtaareita, eipä juuri paljoa kannata maksaa.
    Jos on hyvinkin nuorta taimikkoa, mutta itsellä nuoria jälkeläisiä, voi olla hyväkin sijoitus, jos halvalla saa.
    Lainan korko syö kyllä nopeasti metsän lisäkasvua.
    Metsäsuunnitelma – jos se on ajantasalla, on hyvä apu hinnoittelussa.
    Vanha sääntö on, että tilan hinta pitäisi tulla tuplana, jos tila ”teurastetaan”. (Sitähän ei teurasteta)?
    Tila-arviossa kannattaa katsoa, paljonko mitatusta arvosta on vähennetty. Prosentti on joskus todella suuri.

    MJO

    Jos Moilanen ostaa metsää ja päättää myydä palstansa pois. Samalla tavalla saat vähentää hankintahinnan, ellei metsävähennystä ole käytetty.

    Puunmyyntiä voisi enemmänkin verrata osingon maksuun, eikä niistäkään voi vähentää osakkeiden hankintahintaa.

    Vääryys on pääomatuloverotuksen porrastus. Metsäpuolella ei osinkoja makseta ihan vuosittain ja joskus taas tulee oikein monen vuoden edestä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    MJO:
    ”Vääryys on pääomatuloverotuksen porrastus. Metsäpuolella ei osinkoja makseta ihan vuosittain ja joskus taas tulee oikein monen vuoden edestä.”

    Tuloa voi toki jaksottaa eri vuosille, sopimalla ostajann kanssa maksuista erissä. Yksi tapa olisi varausten teko, mutta siihen metsäverotus antaa aivan liian vähäiset mahdollisuudet.
    Jos saa menoja siirreltyä sopivasti myös samoille vuosille kuin tulot, niin sekin hiukan auttaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    MJO, on vuosittain maksaviakin eli osuuskunnalta saa vuosittain korot kuin manulle illallinen. Eipä ole vielä katkovuotta tullut.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)