› Keskustelut › Metsänomistus › MERA-ohjelmat Suomessa

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)

  • MERA-ohjelmat Suomessa

    Sent on: 2.2.2013, 00:51

    MERA-ohjelmia laadittiin 1960-luvulla, syynä oli silloinen puupula. Maailmanpankin lainarahalla rahoitettiin mm.metsänviljelyä, taimikonhoitoa.

    Työllistävä vaikutus oli silloin merkittävä sekä sen jälkeenkin.Itse olen hoitanut ko aikakuden metsiä runsaasti, hakkuutulojakin on tullut.

    2030-2040 luvuilla MERA-ohjelmien lopputulokset ovat päätehakkuu iässä, eli oikea politiikka vaikuttaa pitkään metsätaloudessa.

    Lisää aiheesta googlella; helda helsinki MERA-ohjelmat Suomessa

    PS:Tämänkin takana oli Kekkonen. Metsätoimiston seinällä on edelleenkin vain Kekkosen kuva.

    Tekijä
    metsänvartija
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • metsänvartija 2.2.2013, 13:58

    Kyllä Suomi valutettiin Neuvostoliittoon, taloudellisesti ja poliittisesti.

    Suomalaisella metsäosaamisella, jota luotiin 1960-luvullakin, on kysyntää Venäjällä.

    Taloudellinen vakoilu on ylettynyt myös metsätalouteen, meidän onneksi Venäjä ei kykene (ainakaan vielä) luomaan samaa mallia metsäteineen, taimitarhoineen, metsänhoitoineen jne.

    Samoin metsäteollisuus on tehotonta. Vaarana on se että Venäläiset ottavat haltuunsa markkinat, jolloin Suomen ay-paperiliitot eivät enää lakkoile kun markkinat on menetetty.

    Suomi on vielä niin auttavainen että kouluttaa ulkomaalaisia kilpailemaan markkina-alueelle josta Suomi saa vientituloja.

    Aikoinaan Suomalaiset ”vakoilivat” metsänhoidon Euroopasta, ja sovelsivat sen Suomen ilmastoon ja puulajeihin.

    Ei tulojaan kannata menettää, se on kovaa peliä.

    Kuitupuunkasvattaja 2.2.2013, 15:05

    Metsänvartija viittaa tietotaidon vientiin.

    Otetaanpa yksi esimerkki:

    Otaniemessä puunjalostustekniikan osasto oli maailman huippua. Opetuksen taso huomattiin jo aikoja sitten maailmalla. Siellä on ollut ainakin 1970-luvulta alkaen iso liuta ulkomaisia opiskelijoita opiskelemassa mm. sellu- ja paperitekniikkaa, mekaanista puunjalostusta, graafista tekniikkaa sekä pakkaustekniikkaa.

    Kaikki tämä opetus oli ulkomaisille käsittääkseni ilmaista ja Suomi siis koulutti kilpailijamaiden osaajia pilvin pimein. Kaikki tämä suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Joku puolusteli ilmaisuutta sillä, että kohtahan nämä ulkomaiset työskentelevät suomalaisten laitoksissa ympäri maailmaan.

    Aika vain meni suomalaiselta omistukselta ohi. Laitoksia ja konttoreita saattaa olla vielä Suomessa, mutta omistus on maailmalla. Hyöty menee omistuksen mukana muualle.

    Metsätalouden vinkkelistä olisi ollut parempi, että suomalaiseen jatkojalostukseen ja etenkin markkinoinnin ja kaupankäynnin taitoon olisi panostettu enemmän kuin tietotaidon vientiin maailmalle.

    Tuo MERA on muuten ollut erinomainen panostus metsätalouteen. Kansantaloudellinen merkitys on erittäin positiivinen.

    Nyt olisi uusien MERA -ohjelmien aika, mutta päättäjissä ei ole valitettavasti enää henkilöitä, jotka ymmärtäisivät metsätalouden ja puuteollisuuden merkityksen kansantalouteen.

    Yksityismetsätalouden organisaatiot elävät vielä menneessä ajassa ja kuvittelevat kolmen suuren tuovan riittävästi kysyntää suomalaiselle puulle. Valitettavasti tämä konsensus ja vanhakantainen ajattelu tulee alue- ja kansantaloudelle kalliiksi.

    metsänvartija 2.2.2013, 15:24

    Nykyään teknologinen kehitys houkuttelee opiskelijoita Suomeen.

    Aasian maat ovat ottaneet markkinat käsiinsä. Hienoissa korkeakouluissa tieto annetaan ulos ja yhteiskunnan varoin.

    1960-luvulla metsän osuus viennistä oli 90 %, joten on ymmärrettävää että valistuneet ihmiset panostivat metsään.

Esillä 3 vastausta, 1 - 3 (kaikkiaan 3)