Metka ja ensiharvennus

Taimikonhoidot tulisi tehdä silloin , kun työ on helppoa eikä projekti kestä liian kauan. Ryhtymiskynnys kasvaa ja työmäärä lisääntyy nopeasti, jos ei olla ajoissa liikkeellä. Vähintään 10% vuodessa.

Oma esitykseni on , että varhaisperkaus, jos tarvetta, tehdään nykykäytännöistä poiketen vuosi etuajassa ja seuraavan kerran vuoden tai parin kuluttua.  Mahdollinen kolmas kerta ennen, kun raivattava materiaali ylittää silmien tason. Tavoite ,että hehtaarilla kuluu aikaa korkeintaan yksi työpäivä/ kerta.

Nykyvaihtoeholla tukiin nojaten taimikossa on helposti 20% enemmän poistettavaa jo varhaisperkauksessa ja varsinaisessa th:ssa viisi vuotta varhaisperkauksessa  yli puolet. Kahteen käittelykertaan kuluukin aikaa jo viikko. Kolmella tiheämpään tahtiin toteutetulla raivauksella  urakasta selvitään kolmessa päivässä. Säästöä pari päivää ja mikä parasta, taimet lähtevät rivakasti kasvuun eikä sitä pysäytä mikään.

Edellä kerrotulla mallilla selätetään työvoimaongelmiakin. Työ onnistuu lähes jokaiselta ja kalenterista löytyy helpommin tilaa lyhemmille projekteille. Pitemmät jäävät helposti kesken tai kokonaan aloittamatta, varsinkin etämetsänomistajilta. Ammattilaisetkin saavat enemmän jälkeä aikaiseksi, jos edessä ei ole aina se talonkorkuinen vitelikko ,jonka käsittelystä saamme aika-ajoin likukea sankaritarinoita Metsälehdenkin palstallta. Kannattaa tavoitella toimontatapoja, joissa raivattava puuaines ei missään vaiheessa ole raivaajaa pidempää.

Ohjausta ei pitäisi tarvita metsänomistajan taloudellisten etujen turvaamiseen vaan yhteiskunnan tavoitteiden turvaamiseen: raaka-aineen riittävyys, luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta. Siksi Metkassa kokeillaan näitä lehtipuusekoituksestakin palkitsevia malleja – ei raivauksen helppoutta. Kuten joku täällä aiemmin taisi mainita, uutenahan voisi olla työllistäminen, eli tukea maksettaisiin vain teetetystä työstä. Tämä tosin varmaan vähentäisi hoitoalaa, kun tulo muuttuukin menoksi.

Meidän metsätalouden yksi ongelma on hankala logistiikka, joka näkyy tehdashinnassa. Jos hoidettaisiin edes puolet taimikoista niin, että siellä on vaikka vain kaksi, mieluumin yksi puulaji, taloudellisuus näkyisi vähempänä energian kulutuksena, vähempinä päästöinä ja kansantulona. Euca plantaasit ovat fsc-sertifioituja ja siellä tuskin monimuotoisuutta tuetaan, siihen on eri kuviot.

Niin tällaisen tukipolitiikan tarkoitus ei ole tukea yksityistä liiketoimintaa, vaan varmistaa yhteiskunnan hyöty. Teollisuustuissakin pyritään ylläpitämään työllisyyttä ja varmistamaan toiminnan säilyminen Suomessa…vaikka nyt näyttääkin menevän ohi maalin kun, ei näytä teollisuudella olevan hätäpäivää tulosten perusteella.

Alkutuotannossa yleensä on kyse siitä, että korvataan taloudellista optimaalia syövien tavoitteiden aiheuttamaa haittaa alkutuotannolle. Jos on kannattavampaa hoitaa metsää niin, ettei tukiehdot täyty, niin mitä valittamista siinä, ettei saa tukea?

Tuolla perusteella tuntuukin hieman oudolta että tukea maksetaan omasta työstä eikä vaan ulkopuolisen tekemästä työstä. Ei taida monikaan pienkoneistamo saada tukea jos se rakentaa vaikka esim pottiputkia tai mitä tahansa. Kyllähän nuo metkatuet on puuteollisuuden lobbaamia tukia jolla se pystyy varmistamaan omaa raaka-aineen tuotantoa. Ovat siinä hyvin onnistuneetkin. Mielenkiintoista nähdä tuleeko metka tukiin muutoksia kun valtion talouttaa aletaan laittamaan kuntoon seuraavan hallituksen toimesta.