Keskustelut Metsänomistus Metsä sijoituksena

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)
  • Metsä sijoituksena

    Itse metsäalan suhteen täydellisenä ummikkona olen mietiskellyt, minkälainen sijoituskohde metsä mahtaakaan olla. Vai voiko sitä tänä päivänä pitää lainkaan sijoituksena?

    Taudit, hyönteistuhot, myrskyvahingot. Raakapuun laskeva kysyntä ja sitä mukaa väistämättä aleneva hintataso. Tässä muutamia esimerkkejä riskeistä, jotka realisoituessaan tekevät metsään sijoittamisen hyvinkin helposti taloudellisessa mielessä täysin kannattamattomaksi.

    Yksi merkittävä tekijä metsään sijoitettaessa on kohtuuttoman pitkä aikajänne, jonka jälkeen investoinneille mahdollisesti saatava tuotto on realisoitavissa. Onko sijoittamisessa juurikaan mieltä, jos sen hedelmistä pääsee toden teolla nauttimaan vasta kumaraisena vanhuksena?

    Voiko metsä siis olla tänä päivänä ylipäätään sijoitus, vai onko kyseessä enemmänkin harrastus tai elämäntapa?

    Raaka-Aarne

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Mutta rahojen säilytyspaikkana menettelee.
    Ei tule isoja voittoja, toisaalta pitemmllä aikavälillä ei metsäsijoitusta herkästi saa tappion puolelle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Metsä sijoituksena on tähän asti ollut ainakin itselleni kohtalaisen kannattavaa.Olen luonnut itselleni työpaikan,jossa kupustelen omana herranani.Kaikki metsäni olen ostanut vapailta markkinoilta omilla ja pankilta lainatuilla rahoilla.Ratkaisevaa on ostaessa,että hinta on kohdallaan ja pystytkö omatoimisella metsänhoidolla pitamään kustannukset kurissa.Metsätilojen markkinahinnat tällä hetkellä mielestäni kolmanneksen ylihinnoiteltuja,joten niiden metsätaloudellinen kannattavuus näyttää vaatimattomalta.Nykyhinnat ovat tiloista niin korkeat,että myydessä tilani ei töitä tarvitsi toimeentulon takia tehdä .Metsän riskit pienet moneen muuhun sijoitukseen verrattuna ,joten tuottokin korkopaperien luokkaa.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Lainarahan korko on jopa negatiivinen, joten ei sen vuoksi tarvinne K. Pekankaan tyynyä kastella.
    Onhan noita tarjouksia myytävänä olleista metsätiloista tullut tehtyä. Eivät ole mennet läpi.
    Agressiivisemmalla asenteella olisi toki saanut pinta-alaa kasvatettua, mutta onhan niitä parempiakin sijoitusmahdollisuuksia.

    Jonkunlaisesta kuntoilustakin metsähommat käy, varsinkin jos tekee itse hankintahakkuita. Parin-kolmen viikon raivaussahan kanssa kävely ei juuri vielä lihasmassaa kasvata…

    Itäsuomen Antti

    Niin miten sitä laskee ja miten sitä roikottaa.

    Metsäsijoittaminen ei ole sellainen yhden tavan sijoitus. Tuottoja voidaan hakea monella eri tapaa. Itse jätin eilen tarjouksen 2 vuotta vanhasta aukosta jossa uudistus näyttää menneen mönkään. Palstan arvo ei ole kovin kaksinen, mutta muutamaan vuoteen ja kuukauden omilla töillä odotan sen arvon kasvavan. Jos palstan myy ensimmäisen harvennuksen jälkeen niin hinta kaksinkertaistuu hyvinkin. Ja ensimmäisestä harvennuksesta voisi jo ottaa omia työpalkkoja pois.

    Jos taas jään odottamaan siitä hakkuu tuloja niin eihän se kannattava sijoitus ole missään mielessä. Harvempi osake sijoittajakaan odottaa että salkku jakaa osinkotuottoina sen pääoman verran.

    jees h-valta

    Reheväpohjaisen aukonkin voi ostaa kunhan laittaa puuta joka kasvaa eikä meinaa. Kahdenkymmenen vuoden tuotto-odotus ei nyt ihan huono ole jos pohjan saa puoli-ilmaiseksi.

    Gla Gla

    Leevi: ”Lainarahan korko on jopa negatiivinen, joten ei sen vuoksi tarvinne K. Pekankaan tyynyä kastella.”

    Olkoon korko mikä tahansa, tyyny saattaa kastua. Kysehän on reaalikorosta, ei lainan korosta.

    Hyväkasvuinenkin metsä antaa kassavirtaa keskiverto-omistajalle vain harvoin, mutta pankki kaipaa omiansa kuukausittain. Jostain siis pitää rahaa löytyä ja useimmilla ratkaisu on palkkatyö tai yritystoiminta. Kun rahaa tarvitaan usein muuallakin, esimerkiksi auto- tai asuntokaupoissa, yhtälö ei ole yksinkertainen. Ilmiö korostuu nuoremman polven kohdalla. Sitten vielä surkutellaan sitä, että metsänomistajaksi ryhdytään vasta iäkkäämpänä, kenties perinnön myötä.

    Ainahan tietysti on mahdollisuus myydä metsätila pois, jos vaikeuksia velan suhteen tulee. Ihan helposti en kuitenkaan itse tuon vaihtoehdon varaan laske.

    Savolainen Metsämies

    Gla kirjoittaa metsästä tulevan kassavirran epätasaisuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista lainarahalla metsään sijoittaville.

    Olen osittain samaa mieltä. Omassa metsäsijoittamisessani olen lähtenyt siitä perusajatuksesta että metsän pitää elättää itsensä. Tilaa ostaessani olen laskenut tarjoukseni niin, että metsästä tulevilla tuloilla pystyy maksamaan metsälainan korot ja lainan pääoman seuraavan 10 v aikana. Tästä johtuen tärkein taloudellinen tunnusluku mitä seuraan on kuluvan vuoden ja seuraavan viiden vuoden kassavirta. Metsäsijoittaminen velkarahalla vaatii myös sen lainalaisuuksien ymmärtävää pankinjohtajaa. Esim itselläni on lainassa sovittuna korot ja lyhennys kerran vuoteen, mutta pankinjohtajan kanssa on suullinen sopimus, että maksan korot aina joka vuosi ja lyhennyksiä voin tarvittaessa siirtää kunhan vain ilmoitan siitä ennen eräpäivää. Tämä mahdollistaa isompien puukauppojen keskittämisen hyviin puukauppavuosiin. Saattaa olla että kaupunkipankkien kanssa tälläinen järjestely ei onnistu, mutta maaseutupankit ovat hyvinkin joustavia pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa.
    Nykyisin korostetaan kilpailuttamisen merkitystä kaikessa. Toki lainan marginaalissa olisin saattanut säästää prosentin kymmenyksen tai jopa parikin kilpailuttamalla, mutta vuosikymmenien kumppanuussuhteesta on omat etunsa niin pankkiasioissa kuin puukaupoissakin. Se myös mahdollistaa nopeatkin päätökset tilakaupoissa, kun rahoitus järjestyy tarvitaessa yhdellä puhelinsoitolla.

    tervas tervas

    ”Tilaa ostaessani olen laskenut tarjoukseni niin, että metsästä tulevilla tuloilla pystyy maksamaan metsälainan korot ja lainan pääoman seuraavan 10 v aikana.”

    Tämä vaatii jo osaamista ja/tai hyvää tuuria. Tarkoittaa 12-15% tuottoa.

    Omissa laskelmissa parhailla kohteilla saattaa tuurilla päästä 6-7% tuottoon. Useimmat tarjoukset tälläkään tasolla ei johda kauppaan.

    Mistä ihmeestä te löydätte näitä alihinnoiteltuja palstoja? Kyllähän tuollaisia rahantekoneita kelpaisi ostella.

    Gla Gla

    Eiköhän tuossa syödä puustopääomaa, mikä on tavallaan ristiriitainen tilanne. Puustoiset palstat ovat kysyttyjä, koska siellä on hakattavaa. Toisaalta kun on ostettu ensin puut ja sitten hakattu ne, käsissä onkin taimikkovaltainen tila. Eräänlaista nollasummapeliä siis.

    jees h-valta

    Gla,unohdat jatkuvan kasvatuksen hienoudet.
    Kun eilenillan kuuntelin Sauli Valkosen tarinointia niin kaikki voi onnistua tai epäonnistua. Mutta lupa tulee vielä tänä vuonna.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 22)