Keskustelut Harrastukset Metsäalan AMK-Koulutus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Metsäalan AMK-Koulutus

    Kokemuksia, kommentteja, opiskelijoiden ja jo työllistyneiden mielipiteitä haen.

    Oma kokemuspohjani on kahden vuoden ajalta, siis olen opiskellut kaksi vuotta. En valitettavasti koe ko. koulutusta omakseni, vaikka metsäalan kokemusta omaankin jo huomattavan määrän (liki 20v).

    Toinen puoli ajasta käytetään yleisivistävään, siis kielet ja tilastotieteet, talousaineet ja yrittäjyys yms., mutta itse metsäalan perusosaaminen, siis taito liikkua maastossa ja luonnon lukeminen jäävät todellakin liian vähälle huomiolle. Varsinkin nuori ihminen, jolla ei ole vielä metsäalan työkokemusta, voi päätyä harhakäsitykseeen koko ammattialasta ja varsinkin omista ammatillisista taidoistaan.

    Harkitsen vakavasti lopettamista, vaikka jo kaksi vuotta olen Mti:ksi opiskellut. Miksikö? Sain työpaikan, hyvän sellaisen jo ensimmäisen vuoden harjoittelun jälkeen ja miksi ihmeessä lukea vielä pari vuotta kaikkea diipadaapaa, jota ei koe kokemuksensa valossa alalla tarvittavan.

    Itse olen aiemalla keskustelupalstalla todennut useasti, että ns. vanha opisto antoi laajemman käytännön osaamispohjan, sekä erityisesti ammatillisen osaamisen.

  • Toimistosta

    Onko tullut mieleen, että ehkä työnkuvasi saattaa muuttua tai työnantajasi odottaa sinulta tutkintoa. Esimiesasemaan ainakaan on vaikea päästä kansakoulupohjalta.

    Jalmari Kolu

    No ei odota. Ja työnkuvani tuskin muuttuu. Eli uran huipulla ollaan ja työpaikat tuskin lisääntyvät

    Gla

    Minä en metsäalan koulutusta ole saanut, joten sikäli olen väärä henkilö tätä aihetta kommentoimaan. Omalla alalla työkokemusta on kertynyt sen verran, että näkemystä asiaan yleisesti kuitenkin hiukan on.

    Itselläni ei ollut alkuunkaan kelvollista osaamista ammattiaineiden suhteen koulun päättymisen aikoihin. Kuitenkin tietty perusta on taannut sen, että sitä mukaa kun asioita on vastaan tullut, on ollut mahdollista selvittää niitä. Viime vuosina olen ollut tekemisissä vastavalmistuneiden kanssa ja heillä on ollut sama tilanne. Aivan yksinkertaisten asioidenkin suhteen on ollut suuria aukkoja osaamisessa.

    Talousaineita en rinnastaisi yleissivistäviksi, vaan ihan puhtaasti ammatilliseen osaamiseen. Tämähän on alue, josta metsäalan osaamista on kenties eniten kritisoitu. Käsitelläänhän alalla isoja omaisuuksia, joinka tarkoituksena on nimenomaan taloudellinen hyöty. Ja koska metsäalalla ratkaisuissa on erikoisuutena mukana ajallisesti pitkä tarkastelujakso, korostuu taloudellisen osaamisen merkitys. Siten on vain hyvä, jos tämän aihepiirin asioilla on iso painoarvo. Samoin yrittäjyydellä. Kielten opinnotkaan tuskin hukkaan menevät. Itse olen alalla, jossa vieraiden kielten rooli ei ole korostunut, mutta niin vain löysin itseni ulkomailta työskentelemästä. Olen myös muuten joutunut hoitamaan asioita ulkomaalaisten kanssa. Työelämän kehityksessä alasta riippumatta kansainvälistymisen merkitys tuntuu vain kasvavan ja koulutuksesenhan pitäisi antaa eväät pitkälle työuralle.

    On hyvä, jos tunnistat asioita, joihin kaipaat täydennystä. Se antaa sinulle mahdollisuuden oma-aloitteisesti syventää osaamistasi ja siten antaa sinulle työelämässä kilpailuedun muihin verrattuna. Käytä tätä mahdollisuutta hyväksesi, älä työnnä vastuuta itsestäsi muille ja siksi heitä pyyhettä kehään!

    Jousimies

    Taito liikkua maastossa ja ns. luonnon lukeminen ovat sellaisia taitoja, jotka on opittu jo lapsesta tai nuoresta lähtien. Taikka sitten opitaan työelämässä.
    Niitä taitoja ei niin vain opeteta eikä opita suhteellisen lyhyenä opiskeluaikana, kun on tuhat ja kaksi muutakin asiaa opittavana.
    Tietenkin noitten metsäalalla monelle käytännön työssä pakollisten taitojen perusteet pitää koulussa opettaa. Kuten kartanluku (vaikka nykyään on olemassa ”kepsit” sun muut vehkeet).
    Mutta kaipa se syvemmälle menevä ”maastokoulutus” on nykyisillä opintovaatimuksilla aika hankalaa järjestää.
    Entivanhaanhan esim. metsäteknikon koulutus perustui aika paljon käytännön työskentelyyn metsässä. Ja kaiken lisäksi lähes kaikilla metsäkouluun päässeillä oli jo pohjana vankka kokemus käytännön töistä ja metsissä liikkumisesta.
    Nykyään suurella osalla opiskelijoista tuollaista pohjaa ei ole. Päästäkseen samalle tasolle, kuin vanhan ajan metsäteknikko-opiskelija, kuluisi suuri osa opiskeluajasta tuohon maastossa liikkumisen ja luonnon lukemisen opiskeluun. Tämä lienee käytännössä mahdoton vaatimus.

    Jalmari Kolu

    Tuo että älä työnnä vastuuta itsestäsi muille, kuulosti 40-vuotiaan korvassa jo vähän pahalta. Valitettavasti. Vastuuta on aina otettu, niin omasta tekemisestä, kuin muistakin.

    Peruskoulupohjalla RUK ja muutamassa työtehtävässä esimiehenä.

    Joten uskallan kyseenalaistaa onko tämän päivän AMK-koulutus työn vaatimuksia vastaavaa, ja päätelmäni on että ei ole. Perustelelen tätä vähäisellä ammattiaineiden määrällä ja koulutuksen ns. yleispätevyydellä. Totuus kuitenkin on, että metsäalan koulutus antaa valmiuksia vain metsään. Tekninen AMK moneen muuhun.

    Monessa muussa maassa, esimerkkinä Japani, johtotason koulutukseen vaaditaan työkokemusta ruohonjuuritasolta, jopa valmistumisen jälkeen. Tämä vaatimus olisi oltava myös Suomessa, niin ehkä voisimme puhua Suomalaisesta laadusta vielä joskus tosissaankin. Nykyinen Suomalainen ajatusmalli ”olemme maailman parhaita asiantuntijoita” on mielestäni virheellinen ja ihan koulumaailmasta syntyisin. Asiantuntijuus syntyy vasta kokemuksesta, ei mistään muusta.

    No ilmankos metsäalan tulevaisuus on nykyisestä näkökulmasta tarkasteltuna surkea. Pelkästään se tosiasia, että luonto on muutettu Suomalaisessa tehometsätalodessa pelkästään taloudelliseksi tuotantokoneeksi on ollut suuri virhe ja tätä mantraa koulussa toistetaan, samalla kun vuositasolla valmistuu yli 70% toimihenkilöitä työttömäksi. Koulussa myös motivoidaan nuoria ihmisiä milloin energiapuun käytön kasvulla, milloin uusilla innovaatioilla. Energiapuun käytön kasvusta on puhuttu jo yli 25 vuotta, mutta vieläkin lapsenkengissä laahataan. Nanosellu on ollut olemassa jo vuosia, samaten älypaperi. Mutta missä ovat niiden ostajat?

    Gla

    Se, mitä Jarmari päätät tehdä, on sinusta kiinni. Kuitenkin epäselväksi jäi, mikä oli pointtisi. Jos olet huolissasi AMK-koulutuksen tasosta suomalaisen metsäosaamisen takia, keskeyttämällä opintosi tilanne ei miksikään muuttuisi. Sinulta vain jäisi loput koulutukseen kuuluvat asiat opiskelematta. Jos sen sijaan olet huolissasi siitä, ettet itse saa koulusta tarpeeksi irti, silloin on ainakin kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt työelämään ja toivot tehtäviä riittävän ilman tutkintoa. Toinen vaihtoehto on suorittaa tutkinto loppuun ja opiskella tavalla tai toisella vajaaksi jäävät asiat ja siten saavuttaa riittäväksi katsomasi taso.

    Olen samaa mieltä siitä, että opistotason työtehtäviin ei pitäisi päästä ilman ruohonjuuritason työkokemusta. Itse tein valmistumisen jälkeenkin koulutukseen verrattuna vaatimattomampia tehtäviä, josta sitten aloitin etenemisen urallani. Tätä menetelmää voin suositella muillekin, jos ennen koulua ei ole vahvaa työkokemusta taustalla. Sinä kuitenkin olet jo 20 vuotta ollut alalla, joten tilanne on sinulla ilmeisesti huomattavasti parempi kuin useimmilla muilla. Sitä en kuitenkaan ymmärtänyt, millä tavalla haluaisit oppia liikkumaan maastossa nykyistä paremmin, jos tuon mittaisen työuran jälkeenkin asia on ongelma.

    Gla

    Jatkoa edelliseen, koska järjestelmän mukaan viesti oli liian pitkä kerralla lähetettäväksi.

    Voihan toki olla, että tilanteen suurin ongelma on se, että 20 vuoden työkokemuksen omaava kaveri koulun penkillä asettuu aivan eri tasolle nuorempien kanssa. Uran alussa oleva ns. pystymetsästä tullut opiskelija käyttää paljon resurssejaan aivan yksinkertaisten perusasioiden omaksumiseen, eikä ajattelutapa ole kehittynyt samanlaiseksi kuin työkokemuksen myötä se kehittyy. Monille on tärkeätä vain saada kurssit läpi (joillekin jopa kohtuullisilla arvosanoilla) ilman, että todellinen osaaminen kiinnostaa. Koulusta saatava oppi on usein niin pinnallista, että omaa osaamista voi olla vaikea itse arvioida. Työelämää nähnyt on kiinnostunut siitä, mitä oikeasti oppii, koska taustalla on realistinen käsitys työelämän vaativuudesta.

    Omassa koulutuksessani muuten yleisaineiden osuus väheni loppua kohden. Ensimmäisenä vuonna ei aina huomannut, että oltiin ammatillisessa koulutuksessa. Viimeisenä vuonna tilanne oli jo aivan toinen. Oletko tarkistanut, millainen opintosuunnitelmanne loppuajaksi on?

    Jalmari Kolu

    -Perustaitoja ei monellakaan kouluun tullessa ole. Ei eroteta edes raivaussahaa moottorisahasta, koska kummastakaan välineestä ei ole kokemusta entuudestaan.

    -Luonnossa työskentely voi olla monelle mieleinen haave, mutta ei selviydytä yksinkertaisesta suunnistustehtävästä, edes parityönä. No so what, kurssi menee jotenkin läpi hengittäen.
    -Projektiosaaminen ja tutkimustyö kuulostavat hienoilta, mutta teema ei kovinkaan usein liipannut metsäalaa millään tavalla.

    -Suomi on ATK-osaamisen kärkimaita (kait?). No mikäs siinä. Puustotunnukset mitataan hutiloiden ja mittauksen tavoite saattaa jäädä joillekin epäselväksi
    -Markkinointi on yhdistetty nykyiseen koulutukseen, samaten yrittäjyyttä painotetaan ja opetetaan tasokkaasti yrityksen perustamista ja asiaan liittyvää talousosaamista. No mikäs siinä, mutta voisikos tämäkin olla valinnaista osa-aluetta, koska kaikki eivät ole yrittäjäorinetoituneita ollenkaan.

    -Mikäli perusluonnon tuntemus kouluun tullessaan on heikolla tasolla, siis variksen erottaminen harakasta tuottaa vaikeuksia, niin vielä enemmän vaikeuksia tuottaa metsällisen luonto-osaamisen oppiminen.
    -Puunhankinta. Metsäisen osaamisen tärkeimpiä osa-alueita. No jos toisen vuoden opiskelija ei vielä tiedä mikä on vanerin välivähennys tai paljonko on poistuma ajourat mukaan luettuna, niin voi voi..

    Käytäntöä ei voi metsäalalla opiskella nykykoulutuksessa. Pelkästään harjoittelupaikan saaminen muualle kuin istutus ja raivaustyöhön on ilmeisen haasteellista.

    Koulussa luvataan kyllä töitä kaikille, ja hyviä töitä. No tilastot kertonevat totuuden asioiden tilasta.

    Tiesittekö muuten, että AMK saa jokaista aloittajaa kohden, n. 30 tuhatta euroa rahaa ja sitten joskus kun opiskelija valmistuu, niin 10 tuhatta euroa lisää. Ilmanko kovinkaan erityisiä vaatimuksia alalle ei nykyään ole.

    jabe

    Pitkälti olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Koulutuksessa opetetaan kaikkea lyhyesti, niin että oikein mitään ei opi kunnolla. Ja jos sitten on joku vuosi väliä ennenkuin tarvitsee sitä tietoa oikeasti, ei siitä enää muista paljon mitään.
    Vaikka yleistietokin on tärkeää ja monet asiat, kielet, viestintä, tietotekniikka, talous, luonnontieto ovat myös osa työelämää, olisi ehkä kuitenkin parempi jos käytännön hommiin saataisiin parempi kosketus, muutenkin kuin mahdollisen työharjoittelun kautta.

    Mielestäni opiskelijat pitäisi laittaa käytännön maastotöihin huomattavasti useammin, ja toistaa samoja harjoituksia eri variaatioin moneen kertaan koko opiskelun ajan.

    Tämän lisäksi pitäisi kuitenkin pystyä opettamaan myös uutta ajattelua, tulevaisuuden haasteisiin reagointia. Esim. luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö -opetus on lopulta aika pinnallista, lähinnä lainsäädännön ja sertifikaattien minimivaatimukset käydään pikaisesti läpi, mutta ei mitenkään mietitä ovatko ne käytännöt hyviä tai miten niitä pitäisi kehittää.

    Hyppytunnit pois, tilalle käytännön työtä. Opetus laadukkaammaksi, huonot opettajat pihalle. Kurssien läpipääsyvaatimukset tiukemmiksi.

    Tanja H

    Metsätalousinsinööriksi opiskelu otti kolme ja puoli vuotta.
    Valmistuin keskiarvolla 4,1 ja olen ollut nyt kaksi vuotta koulun jälkeen työttömänä.

    Ei oikein metsäala osaa enää motivoida, varsinkin kun esim. metsälehti artikkelissaan kertoo, että isot firmat palkkaavat trainee-ohjelmiinsa aivan muilta aloilta tulevia ihmisiä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)