Keskustelut Metsänhoito Metsäalan ja metsäteollisuuden koulutus.

Tämä aihe sisältää 9 vastausta, 8 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi harrastelija 2 vuotta, 9 kuukautta sitten.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • Metsäalan ja metsäteollisuuden koulutus.

    Merkitty: 

    Mielipiteitä yleensä metsäteollisuuden koulutustarpeista ja -halukkuudesta? Peruskoulutukseen ei tahdo löytyä hakijoita, olisi kuitenkin hyvin tärkeää hallita perusasiat metsästä ja metsäluonnosta jatkaako sitten vaikka pääjohtajaksi. Olisiko esim. lukioon syytä valita valinnaiskursseja sopivasti?

    Toisella asteella myös teollisuus itse kouluttaa osaavia työntekijöitä. Työaikana teimme yhteistyötä UPM:n Lotilan ammattikoulun kanssa. Kainuusta UPM lopetti tehtaat, lieneekö kumminkin heillä koulutusta edelleenkin? Entä muut toimijat SE ja MG? Kertokaapa kokemuksia.

  • Metsuri motokuski

    Kohta tuntuu että pelimaailma on se ala jolla ne rahat tehdään. Metsäala taitaa olla kohta aika vanhanaikaista.

    Jätkä

    Kyllä metsäala tarvitsee koulutusta nimenomaa suorittavan työn tekijöiden osalta. Käytäntö on näyttänyt, että kuljettajakoulutuksesta tulee aika paljon ”nahkamunia”, eli kavereita, joilla ei ole todellisia työhaluja ja niitä, joilla ei kertakaikkiaan motoriikka riitä urakoitsijan elättämiseen, sekä niitä, jotka eivät osaa tehdä kunnollista jälkeä – niin tavarassa kuin harvennuksen laadussa.

    Suorituksissa on niin valtavia eroja, että ei uskoisi samaksi metsäksi, kun vertaa eri kuskin jälkeä. Menee tukkia kuituun, ei tule sahakuitua / parrua, isoja latvoja väärän katkonnan takia, jätetty huonoja, vaikka on otettu hyviä, kolhittu jääviä, ajouraverkko suunniteltu ja toteutettu päin persettä. ynnä kaikkea mahdollista.

     

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuo jätkän kuvaus on varmaan paikkansa pitävä. Siihen vain pitää lisätä miinuspuolelle ne kunnolliset kuskit, jotka tuskastuvat ainaisiin lomautuksiin ja työnantajien piittaamattomuuteen työntekijöistään. He siirtyvät rakennuksille ja muuhun teollisuuteen nosturikuskeiksi, trukkikuskeiksi yms töihin. Heidän päiväansionsa saattavat laskea, mutta vuosiansiot nousevat kun saa tehdä normaalisti töitä.

    Metsäteollisuus kouluttaa omissa oppisopimus yms koulutusohjelmissaan. Metsä-Botnia otti ainakin vielä kymmmenen vuotta sitten koulutusohjelmaansa nuoria ammattikoulun käyneitä ja takasi heille 3 vuoden koulutuksen ja jonkinlaisen palkan siltä ajalta. Koulutukseen oli aivan mahdoton tunku. Ongelmana olikin vain että miten seuloa parhaat porukasta. Koulutettavilla oli kohtuu kova kuri, herkästi oli entinen koulutettava, jos kalja alkoi maistumaan liikaa. Tämä systeemi tuotti myös sitten ammattilaisia isolla A:lla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Se hyvien konemiesten häipyminen muihin hommiin on suuri ongelma, koska he ovat haluttuja lähes alalle kuin alalle. Hyvästä konekuskista kannattaa urakoitsijan pitää kiinni. Jotkut maksavat jopa palkan myös siltä ajalta, kun koneet seisovat.

    Puuki

    Kova koululaiskuri voi ilmeisesti tuottaa koululaiskurin.

    Ei metsätalous ole auringonlaskun ala, päinvastoin. Metsäteollisuus on noussut uudestaan entistä tärkeämmäksi teollisuudenalaksi eikä se toimi kunnolla ilman metsäpäänkään toimimista.

     

    puunhalaaja

    ”Kohta tuntuu että pelimaailma on se ala jolla ne rahat tehdään. Metsäala taitaa olla kohta aika vanhanaikaista.”

    Fiksuimmat onkin varmaan jo siirtyneet koodaamaan pelejä metsänhakkuusta. Ostin oheisen pelin kirjastoon, eipä ehdi kauaa hyllyssä odottamaan lainakertojen välillä, kun joku piltti sen taas kotiinsa kantaa ja harjoittelee puunkaatoa. Jos ei näin kasva hyviä metsätyömiehiä niin ihme on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä pelillistäminen on ’se juttu’, eli reaalimaailman toimintoja voi opetella simulaattoreilla. Esim. ajomatkan optimointia Ponsse Forwarder -pelillä.

    http://www.ponsse.com/fi/media-arkisto/ponsse-forwarder-peli

    Tuo yllä mainittukin peli, Forestry 2017,  näyttää hyvin tehdyltä.

    Planter Planter

    Eikö voitaisi tehdä niin, että pudotetaan hirvikanta 10 000:een ja pelillistetään loppu.

    Pelissä ammutaan hirviä, tehdään aika vaikeaksi. Kun saa osuman, siitä menee tieto suoraan nettiruokakauppaan ja jonkun ajan kuluttua tupsahtaa postilaatikosta muutama kiloa mureaa sisäfilettä.  Mitä parempi osuma, sitä suurempi filee.

    Metsästäjät väittävät, että harrastukseen kuluu ainakin 1000€ rahaa vuodessa. Sillä saa pelattua 50kg luomunaudan paahtopaistia.

    harrastelija harrastelija

    Planter: $ Metsästäjät väittävät, että harrastukseen kuluu ainakin 1000€ rahaa vuodessa. Sillä saa pelattua 50kg luomunaudan paahtopaistia. $

    Eihän tonni riitä alkuunkaan, sehän menee jo yhteen gps-pantaan, minullakin on 2 koiraa ja niille pannat. Seurantaan 2 Samsungia. Maasturilla ajellaan syksyn mittaan tuhansia kilometrejä …periaatteella: se on huono harrastus, jos siihen ei mene kaikki rahat 🙂

    Tässä oli kyllä tarkoitus paneutua metsäalan koulutukseen, koska olen ymmärtänyt, että tulevaisuus on ongelmallinen. Jos puun korjuu tulee kovin arvokkaaksi, niin mo:n puusta saama hinta laskee edelleen.

    Kysymys on ammatin valinnasta. Hannes Mäntyranta kehitteli projektia nuorten saamiseksi kiinnostumaan metsästä ja alalla työskentelemisestä. Suuret tehtaat ovat yleensä tajamien liepeillä tai jos on riittävän suuri tehdas, niin se kehittää ympärilleen pienen kaupungin. Näin monet Suomen metsäteolliset toimijat ovat aloittaneet. Alkupäässä ovat sitten ne monitaitoiset ja rohkeat korjuuyrittäjät ja sieltä hyvät työntekijät ovat kaikonneet yleisen maaltapaon mukana.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)