Keskustelut Metsänhoito Metsäkanalinnut torperoivat harvennusten ennakkoraivuun…..

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
  • Metsäkanalinnut torperoivat harvennusten ennakkoraivuun…..

    Mitenhän tämä nyt sitten menee kun suojellaan kanalintuja ja motomiehet huutaa raivausta. Jokohan se viesti alkaisi näkemäesteraivauslaitteista mennä konemiehille perille?
    (Poistettaisiin vain se mitä puun käsittelynäkemä vaatii.)

  • jees h-valta

    Suorittava porras voisi vaikka aloittaa…..

    Korpituvan Taneli

    Vähän turhan lennokasta on nyt Jees H-vallan sanankäyttö. En kyllä liioin ymmrtänyt tuota torperointia????

    Jos oli tarkoitus puhua linnunpesien suojelusta ennakkoraivauksen yhteydessä, niin ajankohdalla sen saa hoidettua.
    On tullut pari kertaa astuttua teeren pyrstölle, ennenkuin se ilmaisee pesintänsä. Silloin on yleensä myöhäista enää säästellä, kaikki peiterisut on jo poikki. Mutta se ajankohta voidaan valita.

    Ei ole vielä kesähakkuuta Tanelin metsässä ollut. Kerran 70-luvulla korjattiin tuulenkaatoja vasta kesällä.
    Kesähakkuitten tarpeellisuus on hiukan kyseenalainen. 70-luvullakin jo teollisuus käytti paljon puuta, mutta kesähakkuut olivat minimaalisia. Tässä asiassa kissa pitäisi ottaa uudelleen pöydälle ja laskea varpaat. Siis laskea kaikki hyödyt ja haitat, mimenomaan rahana. Nykyään vain hoetaan matraa: ”Tänäpäivänä homma ei muuten toimi”. Juuri yuo ”tänäpäivänä” on ilmaus, jolla väite aloitetaan silloin kun sitä ei ole tarkoituskaan perustella.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    No eipä niitä minullakaan noita kesähakkuita ylenmäärin muistu mutta en nyt sitä kieltämäänkään rupeaisi.
    Kaupankohteita tarjortaan aina ostajan ostohalujen ja sitä myöten kohdistuvan hinnan yhtälönä ja siinä kesähakkuu kyllä yleensä antaisi parhaan tuloksen. Sitä kauppaa kyllä olen tehnyt vaikka itse työ onkin suureksi osin mennyt lomien jälkeiseen aikaan.
    Mutta sitähän ei kauppaa tehdessä aina tiedä.
    Varmin ja luontoystävällisin on tapa (jota kyllä olen ennakkoraivauksessa toteuttanutkin) jossa vain näkemäesteet ja puun juuret siivotaan raivurilla. Sen tekisi sujuvimmin kaatopään lisälaite.

    Puun takaa

    Kesähakkuiden isyyttä ei ymmärrettävistä syistä tahdo oikein kukaan tunnustaa, sillä niihin jouduttiin aikoinaan ympäristösyistä. Kun selluteollisuuden jätevesimääräykset tiukkenivat, oli pakko siirtyä tuoreen kuusipuun käyttöön jätevesipäästöjen saattamiseksi sallitulle tasolle. Tämä on sitten johtanut muunkin puutavaran kesähakkuiden yleistymiseen.

    Anton Chigurh

    Riistahallintoon on päässyt pesiytymään sokeiden kanojen lauma. Metsää ei nähdä puilta.

    Vuosina 1974 ja 2010 ammuttiin metsoja sama määrä, mutta vuoden 1974 metsokanta oli 9-kertainen verattuna vuoden 2010 kantaan.
    Kanalintujen verotus on ollut jo 40 vuotta kantaan nähden täysin kestämätön.

    Sokeat kanat typerine peesareineen syyttävät myyriä pääravintonaan käyttäviä pienpetoja, jotka ylläpitävät vahvaa ja elinvoimaista kanalintukantaa.

    Metsokanta oli 1961 tämänhetkiseen kantaan verrattuna 25-kertainen. Ja pienpetoja tapettiin enintään kymmenesosa nykyisestä. Jos pienpedot olisi silloin jätetty rauhaan, metsokanta olisi ollut nykyiseen verrattuna ainakin 75-kertainen.

    Ja mikä pahinta: metsoille riittäisi talviravintoa rajattomasti, sillä ainakin toistaiseksi pääpuulajimme on hirvien vaurioittama mänty, joka yrittää sinnitellä hengissä eikä kykene tuottamaan haitta-aineita ja on näinollen ihanteellista metson talviravintoa.
    Metso on niin sopeutunut näihin olosuhteisiin, että se lisää painoaan talven aikana.

    Kurki

    ”Kyllähän se tosiasia on, että liian ”steriili” metsänhoito on vähentänyt kanalintuja eniten. Suojapaikkoja linnut tarvitsevat ja hyvin hoidetusta puupellosta niitä ei löydy. Tiheitä metsikköjä tarvittaisiin, minne kanahaukka ei pääse. Pienet kitukasvuiset kuuset tulisi jättää myös rauhaan. Suon ja kankaan väliin pitäisi jättää pieni kaistale koskematta luonnon tilaan.”

    Tuosta en ole kyllä yhtään samaa mieltä. Suomen metsät on yleensä niin pusikoituneet että jo kanalinnun lentoon lähtö maasta on riskipeliä.
    Itsellä on on ollut juuri hoidetussa taimikossa useana vuonna koppelo pesimässä. Tänä vuonna oli teeren ja koppelon pesä ( katso lukijoiden kuvat), jotka molemmat tuhoutuivat. Viime kesänä myös oli samalla taimikolla koppelo hautomassa ja silloin poikaset kuoriutuivat. Olipa kanalinnun pesä siellä taikka täällä niin oman kokemukseni mukaan niistä 75 % epäonnistuu, vaikka yhtään metsäkonetta ei työskentelisi Suomen metsissä pesintäaikana. Siinä syy lintukatoon. Pesinnän epäonnistumisen syyt ovat sitten pohdinnan aihe erikseen. Hoidettu taimikko tai metsäkone se tuskin on.

    suorittava porras

    Kesähakkuut on välttämätön paha. Teollisuus tarvitsee puuta ja metsien toimijat töitä. Yritysten ei ole varaa seisottaa koneitaan eikä motokuskien palkoilla vietetä pitkiä kesälomia.

    Metso pyöräytti tänä keväänä 9 munaa palstan rajalle ajamattoman kuitupuunipun viereen. Pesä merkittiin , ympäristö hajustettiin ja poistuttiin vähin äänin paikalta.

    Kanalinnut tekevät mielellään pesänsä havukasojen sekaan ja valmistetun puutavaran läheisyyteen. Pihkan ja mahlan voimakas tuoksu peittää tehokkaasti hautovan emon hajut. Pienpedot vetävät näinollen vesiperän vielä haudontavaiheessa. Koneita linnut eivät pelkää , istua jököttävät vain sitkeästi pesässään , vaikka kone tekee työtään hyvinkin lähellä.

    Konemiehillä on mukanaan pesien merkitsemis/suojausvälineet ja pesät merkitään aina , kun ne havaitaan. Lähes poikkeuksetta haudonta onnistuu näissä merkityissä pesissä . Merkitsemättömistä pesistä varsin suuri osa päätyy” metso- tai teerimunakkaana” pienpetojen suihin.

    Suurin uhka lintujen pesinnän onnistumiselle on kylmä ja sateinen sää kuoriutumisvaiheessa. Hakkuista saattaa olla joissakin tapauksissa jopa hyötyä , kun haudonta onnistuu suojatussa pesässä.

    Eri nimimerkit ovat edellä todenneet ansiokkaasti , että se pöheikkö ei välttämättä ole kanalintujen kannalta hyvä vaihtoehto. Raivauksia voi keventää eri kuvioiden ja metsätyyppien raja-alueilla. Kosteilla kasvupaikoilla ja louhikossa voi raivauksesta luopua kokonaan , samoin hakkuista. Muualla talousmetsissä voi ja pitää raivaussahaa soitella entiseen malliin tai vähän aktiivisemminkin. Miellyttävä poikkeus tähän on onnistunut taimikonhoito . Se vähentää ennakkoraivauksen tarvetta merkittävästi ja takkaa kanalinnuille vuosia kestävän pesimärauhan.

    jees h-valta

    Suorittava se ansiokkaasti yrittää lopettaa työmaitaan.
    Taitaa olla eläke kiikarissa kun jutut noin rouheita.
    Eiköhän suunta ole aivan päinvastoin ainakin suokohteilla senkun hakkuutahti kovenee. Louhikoissa nyt on jo kymmeniä vuosia puut kaadettu siinä kuin muuallakin. Motolla. Täällä hyvä esimerkki löytyy Noormarkun Rudanmaasta. Tieltä katsottuna se on pelkkää kivilohkare-helvettiä mutta kyllä kasvattaa niin komeita mäntyjä.
    Ja hyvin tuntuu kelpaavan. Aukot sen kun suurenoo.

    suorittava porras

    Työmaita en ole missään nimessä lopettamassa . Haluan ainoastaan , että työolosuhteet paranisivat nykyisestään .

    Työvoiman saatavuus , nimenomaan ammattitaitoisen työvoiman , on jo tälläkin hetkellä haastavaa . Tilanne muuttuu entistä haasteellisemmaksi , kun metsätyöntekijät on tulevaisuudessa hankittava asutuskeskuksista ja helpomman elämän parista maaseudun työvoimapotentiaalin ehtyessä.

    Tunnen kymmenittäin kavereita , jotka ovat vaihtaneet mukavampiin töihin kyllästyttyään kitkemään motolla välinpitämättömien metsänomistajien risukoita. Mikä pahinta , nämä kaverit on koulutettu kalliisti alalle metsäkonekouluissa. Onkohan yhtään koulutusmuotoa , missä yhtä vähän aloittaneista oppilaista pysyy koulutustaan vastaavissa töissä?

    ..ja aiheeseen…

    Tehokas metsienhoito parantaa myös kanalintujen elinolosuhteita.
    Hyvin hoidetut taimikot varttuvat nopeasti valoisiksi nuoriksi metsiksi . Linnuille tärkeä ravinto , mustikka ja puolukka , palautuvat varsin pian kasvupaikalleen valon lisääntyessä . Risukkoisille palstoille palautuminen on paljon hitaampaa.

    Luonnon ja kanalintujen kannalta on hyvin arveluttavaa jättää metsä hoteilleen kasvamaan ”energiapuuasentoon”. Tällöin ei voida välttyä työläältä ennakkoraivaukselta ja metsikön kiertoajalle tulee yksi luontoa kuormittava ja huonosti tuottava korjuutapahtuma lisää.

    Toimintatapana taimikon tehokas varhaishoito , ensiharvennus ja 2-harvennus , jonka jälkeen päätehakkuu , toimii luonnon kannalta parhaiten . Ennakkoraivausten tarvekin on näin menetellen vähäisempi , mikäli taimikkovaiheen toimenpiteissä on onnistuttu. Viivyttely puolestaan takaa raivausahatyötä koko kiertoajalle .

    Metsäkanalinnut eivät suinkaan torpedoi harvennusten ennakkoraivausta . Ainoastaan työn ajankohta ja kohdentaminen vaativat harkintaa.

    jees h-valta

    Heh, vai että kuusikkokin valoisaksi nuoreksi metsäksi nykyistutussuosituksilla?
    Luehan nyt suorittava sieltä makasiinin jutusta miten se kuusikko pitäisi virallisen mukaan perustaa. Anton-metsät ovat erikseen ja varmasti ovatkin luontoystävällisiä malleja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)