› Keskustelut › Luonto › Metsäkasvatus ja päästökauppa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Metsäkasvatus ja päästökauppa

    Sent on: 24.4.2017, 09:38

    Merkitty: 

    CO2 päästöluvista maksetaan (ainakin osasta )päästömaksuja n. 7 € tonnilta. Tonnihinta on halpunut aiemmista ajoista ja kaiketi sitä pyritään korottamaan tulevaisuudessa, niin olen ymmärtänyt.

    Puun kasvatuksessa kuutiometrin puun kasvu sitoo hiiltä n. 900 kg ilmasta. Keskimääräinen kasvu voi olla esim. kuivahkon kankaan männikössä n. 5,5 m³ / ha /a  . Siinä päästön sitomisen arvo on 38,5 €/ vuosi.  Jos päästömaksut nousee kuten on odotettavissa, niin niiden myynti toisi ansaintimahdollisuuksia , kun metsänkasvattaja sitoutuisi kasvattamaan metsänsä esim. tukkipuukokoon rakennuspuuksi, joka korvamerkittäisiin ja rakennuskäytön jälkeen vuosikymmenten kuluttua upotettaisiin maahan pysyväksi hiilivarastoksi.

    Tekijä
    Puuki
    Theme Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.4.2017, 13:52

    Käsittääkseni tuet maksetaan energian tuottajille, eli lämpöä ja sähköä tuottavielle laitoksille. Haketuki on kohdistettu sähkön tuotantoon.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/venäläisen-hakkeen-tukemiseen-voi-tulla-stoppi-brysselistä-1.185609

    harrastelija harrastelija 11.5.2017, 21:44

    Tuo Maastullin artikkeli kuvailee sitä todellista byrokratiaa, mitä EU:n toiminta on. Yksinkertaisin ratkaisu olisi energiatuki kotimaiselle alkutuottajalle. Energialaitoksen raaka-aine olisi jo tuen avulla saatu niin halvaksi, että sitä voisi käyttää fossiilisen saastuttavan tuontiaineen asemesta.

    harrastelija harrastelija 11.5.2017, 21:58

    Otsikkoon mentäessä ja puukauppaa tehtäessä tulimieleen päästökauppa ja hiilinielu. Käytännössä sen on joku jo ratkaissut puoleksi:

    Hiilinieluhan on sellainen metsä, jonka vuosikasvu on + merkkinen. Päästölähde tulee metsästä kun sen kasvuloppuu ja lahoaminen alkaa. Lisäksi hakattu metsä menettää sitomansa hiilen.

    Jostain on jäänyt mieleen, että 1 m3/ha-v on arvioitu 10-15€:n arvoiseksi. Ja kun katsoo myyntihintoja, niin kas kummaa, ainakin sen verran onkin jo vähennetty puun hinnasta!

    Se toinen puolisko asiasta on metsänomistajan kasvattaman puuston korvaaminen hiilinieluna. Eli jos et myykään puuta, niin sinun tulisi saada hiilen sitomisesta 10-15 €/m3-v korvausta. Tämähän olisi mo:jien päästökauppaa! Yhteinen etu näistä järjestelyistä olisi valtava paperityövoiman tarve, joka työllistäisi tarkastajia.

    Puuki 22.5.2017, 13:00

    No niin, nyt näytti metsäkeskuksen väkikin jo ehdottaneen metsien hiilensidonta potentiaalin ottamista huimioon päästölaskennassa.

    Tarkastukset lisääntyisi varmaan aika paljon,  ellei tehtäisi asiasta vähän yksinkertaisempaa.  Ja  otannoilla tarkastustarvekin jäisi  vielä kohtuulliseksi.

    Puun hintaan tuo 10-15 € lisä toisi tosiaan  korjauksen, jota on saanut odottaakin jo muutaman vuosikymmenen ajan ( ja ehkä saa odottaa edelleenkin).

    Reima Ranta 24.5.2017, 23:30

    Pienpuuta tuottaa nimenomaan keinotekoinen metsänuudistaminen. Lukumäärää tulee niin paljon, että nuoria metsiä on välttämätön harventaa.  Luontaisessa uudistumisessa ongelma on huomattavasti vähäisempi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2017, 12:11

    Suomi ei voi yksipuolisesti päättää hiilinielun huomioimisesta päästölaskennassa; muiden maiden pitää suostua tähän. Jokunen muu iso metsämaa voisi myös olla kiinnostunut tästä: Ruotsilla, Itävallalla, Saksalla ja Ranskalla on myös paljon metsää. Muilla mailla on puolestaan paljon metsitysmahdollisuuksia. Eurooppaa voisi viherryttää, puhumattakaan muusta maailmasta. Viherpeitto paitsi sitoisi hiiltä, se myös hidastaisi ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuivuusongelmia.

    Tulevaisuuden varalle olisi tietenkin myös hyvä selvittää, olisiko Suomen metsänomistajille mahdollista hyvittää hiilen sidonnasta.

    Puuki 25.5.2017, 12:43

    Jos hiilensidonta otettaisiin huomioon todellisen tilanteen mukaan eikä laskennallisesti jonkin toisen tai kolmannan osapuolen etujen mukaan, niin puun kasvu ja sen käyttö korvatessaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä olisi ylivoimainen etu myös hiilen sidonnan kannalta.    Metsäiset maat ovat vähemmistössä EU:ssa , joten aika vaikea on varmasti vaikuttaa päätöksiin tosiasiapohjalta vaikka se olisikin  ainoa järkevä keino, kun kerran on tarkoitus vaikuttaa luonnossa tapahtuviin muutoksiin.

    Ilmaston lämpeneminen lisää ongelmia E-euroopan kasvienviljelyssä, mutta metsän kasvatuksen lisääminen ei varmaankaan niitä lisäisi.  Monissa maissa metsät on hakattu suurimmaksi osaksi aukeiksi jo aikoja sitten eikä niissä ole samanlaisia uudistamistapoja ja metsien luontaista kykyä uudistua kuin esim. Suomen ja Ruotsin metsissä.

    Jätkä 25.5.2017, 12:56

    Reima Ranta: ”-Pienpuuta tuottaa nimenomaan keinotekoinen metsänuudistaminen. Lukumäärää tulee niin paljon, että nuoria metsiä on välttämätön harventaa.  Luontaisessa uudistumisessa ongelma on huomattavasti vähäisempi.”

    Mihin perustuu tuollainen väite? Jotenkin tuntuu menneen aivan päälaelleen…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.5.2017, 13:05

    Puuki epäilee metsittämisen hyötyjä Euroopassa? Metsittäminen palauttaa maannoksen, pidättää valumavesiä ja lisää haihduntaa, ja näiden yhteisvaikutus vähentää kuivuutta. Myös maatalous hyötyy. Ääriesimerkki metsä- ja maatalouden yhteiskäytöstä on tietysti agroforestry, jossa samalla maapalstalla harjoitetaan molempia yhtä aikaa.

    Puuki 25.5.2017, 13:44

    En epäile metsittämisen hyötyjä, päinvastoin.

    Vähemmän metsäisten maiden käsitys metsien tärkeydestä vain on erilainen kuin  metsäpinta-alaltaan suurempien.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4