› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuksen rooli vuonna 2017

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 71)
1 2 3 … 6 7 8

  • Metsäkeskuksen rooli vuonna 2017

    Sent on: 14.11.2017, 13:11

    Merkitty: 

    Mikä on metsäkeskuksen rooli vuonna 2017 ?

    Pistää miettimään tämän jälkeen:
    http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201711132200530402_u0.shtml?fb_comment_id=1708676572476191_1708783932465455&comment_id=1708783932465455#f7c000629f35ce

    Onko tiedot haettu metsäkeskuksen Aarni-metsävaratietojärjestelmästä vain Iltalehden käyttöön ?

    Toista oli läänin metsälautakuntien aikaan, silloin sentään valvottiin ja pidettiin ”jöötä”. Nykyisin ylläpitää turhaa toimintaansa valtion verovaroin vetämällä olemattomia hankkeita ja keräämällä tietoa Metsään.fi-verkkopalveluun, joka on täysin pa*ka tietojen luotettavuutensa puolesta.

    Ei muuta kuin ovet säppiin! Metsätiedot voi tilata toimijoilta, jotka osaavat ne tehdä. Valtio voi myös hankkia metsänomistajien koulutusta vaikka metsäalan kouluilta.
    Rahoituksen ja tarkastuksen voi jyvittää omaksi osastokseen.

    Iltalehden artikkeli osoittaa, että metsäkeskus ei ole enää metsänomistajien asioiden puolella.

    Tekijä
    SeppäSeppo
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä 15.11.2017, 08:45

    ”-Hienoa , että listalta löytyy aivan tavallisia ihmisiä , jotka ovat tarttuneet tilaisuuteen omalla riskillä . Puutteena isot omistajat , jotka jakaneet omistukset perheeseen ja yhtiöihin .  Näkipähän samalla parin hyvän kaverin hehtaarit ! En kadehdi !”

    Näkyy listalla tuttujakin nimiä, sellaisiakin, jotka tulivat oppilaiksi alle kaksikymppisinä, mutta ovat nykyisin jo melkoisia tekijöitä puuntuottajina. Vankka ammattitaito lienee ollut auttamassa esim tila-arvioita tehdessä, monikaan ison pinta-alan omistaja ei kyllä ole metsätoimihenkilöna minun tietääkseni, eli he eivät ole ”syöneet kuormasta”, mikä onkin aika härski temppu.

    On myös muutama nimi, joka on saanut perintönä ison metsäpinta-alan ja sitä sitten kasvattaneet jopa erittäinkin isoilla ostoilla. Kuitenkin aika monta entistä ”opetuslasta” listalta löytyy.

    Timppa 15.11.2017, 10:08

    Ovat suomalaiset saunakansaa.  Ainakin siitä päätellen miten Harvian omistajat ovat menestyneet.  Yhteensä yli 10000 hehtaaria Harvioilla.  Yhtiön perustaja Tapani Harvia alkoi väsätä kiukaita autotallissa  Jyväskylässä.   Rakensi sitten tehtaan syntymäpitäjääni Muurameen, joka on tunnettu yritysystävällisyydestä ja jossa on runsaasti hyvää työvoimaa.

    Siis tässäkin esimerkki siitä, että omalla työllä ja fiksuudella voi menestyä.  Nythän Harvia on myyty jollekin pääomasijoittajalle.

    Ymmärrän oikein hyvin sen, että Harviat sijoittavat pääomia metsiin.  Ei tarvitse joka päivä stressata markkinoita ja kilpailijoiden temppuja.   Puun kasvatuksessa raaka-aineet vesi ja hiilidioksidi ovat ilmaisia, samoin aurinkoenergia.  Sienet siellä maassa tekevät töitään omissa ruoissa palkatta.  Voiko parempaa bisnestä olla.  Täällä kumminkin jotkut kitisevät yhtenään siitä kuinka kannattamatonta metsänkasvatus on.

     

    Puuki 15.11.2017, 10:18

    Kuten ”hevoseton mies on huoleton mies”, niin sama pätee metsänomistukseenkin . Eli mitä enemmän omaisuus karttuu, sitä enemmän siitä on yleensä huoltakin. Hyvä vain että on isoja veronmaksajia. Vaikka verohelpotusten turvin suurin osa onkin metsänsä hankkinut, niin kokonaisvaikutus on kuitenkin työllisyyden lisääntymisen vuoksi positiivinen . Ja aika harva mo taitaa käyttää veroparatiiseja ; ei kotimaisia eikä ulkomaisia.

    mehtäukko 15.11.2017, 11:14

    Timppa..” Voiko parempaa bisnestä olla.  Täällä kumminkin jotkut kitisevät yhtenään siitä kuinka kannattamatonta metsänkasvatus on…”

    Niinpä. Ihminen ei taida olla mihinkään tyytyväinen.On niin pessimistinen asenne. Olipa kuka mitä hyvänsä, metsä omistuksena,työ- ja vapaa-aikaympäristönä on on monessa suhteessa lyömätön.

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa 15.11.2017, 11:43

    Yleensä perintönä tai edullisella sukupolven vaihdoksella maanomistajiksi tulleet valittavat huonosta kannattavuudesta ja korkeista veroista,etenkin perintöveroista.Itse olen kaikki ostanut vapailta markkinoilta,jolloin on 100 % maksettava,en usko perintöverojen olevan tätä luokkaa.

    Samaa vikaa on yrityspuolella,yhteikunnalta etuja työllistämisen nimissa tinkaavat ja itse veroja välttelevät.Mutta  eräillä ei rahat näköjään Suomen rahalaitoksiin mahdu,kun on ulkomaillekin jemmattava.Mika Anttonen ST 1 omistaja on toista maata,itse hankkinut miljoonansa,eikä valita veroista ym.Sopisi oivallisesti suomailaisen yrittäjyyden mannekiiniksi.

    Visakallo Visakallo 15.11.2017, 18:22

    Suurimpien metsänomistajien julkituominen on tehokas keino saada yleistä mielipidettä metsien lisäverottamisen taakse. Kateushan on tunnetusti kantava voima. Kyseinen operaatio ei varmastikaan ollut Iltalehden oma, vaan tilaustyö. Metsäkeskus kyllä menettää tällä osan metsänomistajien luottamuksesta. Oma luottamukseni koki jo aikaisemmin vakavan kolauksen, kun tulevaa sukupolvenvaihdosta varten vuosikymmenet hoitamani kaikkein puustoisin ja suurin metsäalueeni oli pyytämättä ja yllättäen saanutkin metsaan.fi:ssä suojelumerkinnän! En osannut lainkaan varautua, että yhden puulajin tehohoidettu, harvennettu, ojitettu ja lannoitettu talousmetsä omaakin suojeluarvoja! Olisi todella mielenkiitoista kuulla, mitä ko. tapaukseessa on oikein ajettu takaa!

    mehtäukko 15.11.2017, 18:31

    Just tämä negatiivinen levittely ja sitten hyväksikäyttö suivauttaa eniten.

    6 m3 6 m3 15.11.2017, 19:18

    Sama listaus löytyy Metsälehden uutiset ja  blogit sivulta. Tosin ilman paikkakunta tietoja. Iltalehti julkaissut saman paikkakunta tiedoilla varustettuna..

    Puuki 15.11.2017, 19:35

    Verohelpotusten takia metsän hankkiminen ostamalla on tehty melko edulliseksi. Metsävähennyksen ansiosta on voinut myydä puuta verottomana 60% kauppahinnasta . Jos esim. on ostanut 50 ha tilan jonka keskimääräinen puusto on 113 m3 ( nykyinen keskim. puumäärä Suomessa) vaikkapa 25 € kuutiohinnalla, niin verovähennys vastaa sitä että voi ostaa vastaavan hintaista metsää lisää n.10 ha. Tosin tilaa myydessä käytetty verovähennys pitäisi sitten tulouttaa. Yhteiskunta tulee siis vastaan ,jotta tilakoko kasvaisi , mistä  on hyötyä laajemminkin.

    Perintövero vaihtelee mm. veroluokan ja tilan arvon mukaan .Olisi n.12 – 28 %:n välillä tuon ed. esimerkin tilalla. Perintöveroa ei voi vähentää puunmyyntituloista.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 16.11.2017, 08:10

    En tiedä paljonko edellisellä kommentoijalla on käytännönkokemusta maanostamisesta ja perintöverojen maksamisesta.Oma kokemukseni on,että metsävähennys on nostanut tällä vuosituhannella osaltaan metsämaan hintaa puolella.Puun kantohinta ei ole käytännössä nousut yhtään.

    Vapailta markkinoilta ei kyllä ainakaan Etelä-Savosta 25 euron kuutiohinnalla metsää saa,puolet enemmän keskimäärin n.39 euroa tämänkin vuoden keskiarvo.Mitä tulee todelliseen perintövero prosenttiin niin kovapuustoinen metsä on verottajan laskelmissa n.4500€/ Ha,vaikka käypähinta tuplaten.

    Itse ostin viime vuotena yhdistyksen välityspalvelun kautta metsätilan,jolle Mhy oli kaksivuotta aikaisemmin verotusarvoksi saanut 33 000€, nyt myydessä tila-arvion käypäarvo oli 70 000, samaisen mhy :n tila-arvio,maksoin tilasta 81 000€,enkä mielestäni vallan huonoa kauppaa tehnyt.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 71)
1 2 3 … 6 7 8