Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Ei kai se nyt niin hyvä taimikko ollut jos pitää 10 v aiemmin mennä että pelastuu. Tai sitten on eurot totaalisesti loppu. Näitä kutsuttiin silloin ”hevosmiesten metsiksi”. Lopputulos voi olla ihan kohtuullinen ja hyvä niin.
Kyllähän tuo e-puuhakkuu on vain kannattavaa silloin kun siihen saa kemeran. Muussa tapauksessa raivaussaha on hyvä vaihtoehto.
Eiköhän kuitenkin ole ihan hyvä asia, että niitä ensiharvennuksia yleensäkin tehdään. Valtakunnasta kun löytyy niitäkin voimia, jotka ajavat metsien täydellistä hoitamattomuuttakin. Liian tiheitä taimikoita tulee aina jonkin verran olemaan, eikä aivan kaikki konemiehetkään ole niitä huippuammattilaisia, mutta eteenpäin kuitenkin mennään, ja se on kaikkein tärkeintä.
Puuki:”kuutiolle jäi (kauppa & korjuu tehtiin ennen e-puun hinnan nousua) n. 16 € bruttona.”
Jos ymmärrän oikein sen, mitä tarkoittaa Brutto ja netto, niin kovinkaan korkeaksi ei kantohintaa pysty laskeskelemaan, jos vaikka pruttoon panisi mukaan metsurin vaatimattomimmat tuntipalkat ja sahan tuntikustannus. (Työmatka potkukelkalla tai suksilla)
Onkohan ne niin välttämättömiä nuo harvennukset kuten väitetään? Harmittaa kun yksikään venäjällä toiminut organisaatio ei le kertonut milaisia metsiä ne Karjalan metsät olivat kun niihin ei ollut koskettu neljäänkymmeneen …70 vuoteen hoidtotoimenpidein saatika hakkuin. Kait niitä jjoku mittasi ja havannoi. Ainakin taistelualue vierailuista olevat kuvat kertovat hyvistä metsistä ja sota kuvat puuttomista tantereista. Entä jos mukaan liitettäisiin eurot vaikkapa ilman korkoa ja maltisella korolla.
Ponssen uutuus eli mittaava avustin poistaa yleistyessään yhden virhelähteen, kun motokuski näkee koko ajan reaaliajassa onko jäävä tiheys ja pohjapinta-ala tavoitteessa.
Ehdin olla mukana hakkaamassa viimeisiä lähes aarnimetsiä -80 luvun alussa. Soiden takana tien puutteen takia olivat jääneet oman onnensa nojaan, saattoi olla, että jotain metristä sippirankaa oli joskus hevosaikana haettu. Mutta mitään varsinaista nykyajan harvennushakkuuta ei ollut tehty. Pystymitan mukaan puuta oli hehtaarilla lähes 500 mottia. Huippulaatuista mahtavaa 4-5 tukin männikköä ja kuusta alla niin paljon kuin maa veti. Mutta sitten keksittiin parikymmentä vuotta sitten tämä korkolaskenta. Ei ole enää aikaa odottaa puuston kasvaamista täysiikäiseksi. Teollisuus tarvitsee puuta tasaisesti, sieltähän tämä korkolasku opetettiin.
Tomperi: ”Onkohan ne niin välttämättömiä nuo harvennukset kuten väitetään?” Väitän että on, kunhan ne toteutetaan oikea-oppisesti.
Korkolaskennan kirouksesta on täälläkin höpötetty ihan tarpeeksi. Mehtäukon lähtökohta asiaan on se, että kun on tiedossa metsänkasvatuksen edistyneet menetelmät ja parhaat käytänteet, luonnolle on annettava aikaa suorittaa kasvu. Joku korkovaatimus tai tavoite on heitto hatusta ja kuvitelma joka pitäisi johonkin muuhun nähden ylittyä ollakseen kannattavaa. Kun kuitenkin tässä on niin paljon muita liikkuvia osia, on typeryyttä kahlita itseään johonkin pikku lukuun. Kun kokemus ja silmät näkevät tarpeesta tehdä jokin muutos, se on vain tehtävä jatkuakseen toiminta.
Korkolaskenta on hyvä systeemi, jos sitä käytettäisiin niin het otettaisiin käyttöön kuvio kohtainen metsikön kannattavuuden laskenta. Alkaisi kiinnostus herätä metsänomistajilla metsän udistamiskustannuksia kohtaan eikä tuijjotettaisi pelkästään propagandan luonteista vouhotusta metsän kasvatuksen erinomaisuutta ja kannattavuutta että puun määrän tuottaminen takaa kannattavuuden ja että yhteiskunnan tuella ei ole paljon merkitystä kun se on niin väämerkitystä mutta sitä ei missään nimessä voi poistaa….
Tiedän pilvin pimein kohteita joiden uudistuskustannukset ovat olleet yli 1500 euroo per hehtaari.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään