Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Korkolaskun voi ottaa hyvin apuvälineeksi esim. juuri päätehakkuun aikaan. Kun lasketaan jatkoa, niin silloin se on hyvä olla mukana kunhan lähtöarvot on oikeat.
”Tiedän pilvin pimein kohteita…”voi kysyä heti perään, onko ” tiedossa metsänkasvatuksen edistyneet menetelmät ja parhaat käytänteet”??
”kun metsän kasvu hiipuu”, on aikaa enempi pelata kantohintaa ja korjuu-olosuhteita. Kun lumi tai myrsky on nujertanut kiinnon runkoja puolenkymmentäkin nurin, ei auta haukotella laskuilla…
Silloin kun on hyvät tiedot maan kasvukyvystä jää vielä muutama pointti jotka muuttaa optimi kasvun/ tuottavuuden . Havaitaan tietyllä paksuudella esim sädek. 4mm 230 kpl , 3mm 300 kpl ja 2mm 460 kpl antavat saman vuosituottavuuden. Ootko Puuki pohtinut moista, niin että kuin siinä pääomaa on sidottuna?
Enpä juuri ole. Puiden koosta riippuu arvokasvu, sidotun pääoman lisäksi niiden tuotto.
Jos päätehakkuun sijaan jätetään pystyyn esim. 80 mottia/ha kuitu-/pikkutukkikokoista puuta sen arvo on n. 30 € x 80 = 2400 €. Lisäksi ero kantohinnassa esim. 5 € x 300 = 1500 €. Sen 80 motin lisäarvokasvun pitäisi pystyä kattamaan n. 2400€;n tulo korkoineen esim. 15 vuoden kuluessa kannattavuusvertailussa. Uusi taimikko on siinä ajassa usein jo lähellä ensiharvennusta (e-puuharvennus). Peitteisen metsän olis tullut kasvaa n. 125 mottia/ha lisää puuta 40:n keskihinnalla laskettuna. keskivuosikasvu n.8,3 m3/v.
Harppasit Puuki hieman toiseen juttuun. Yritin selittää noita 1mm – sädekasvuisia isoja puita kehuvia metsiä. 1mm sädek luokan paksuuskasvuun menee 10 v ja runkoluku 700 kpl /ha. samaan 4mm sädek luokan paksuuskasvuun menee 2,5 v ja runkoluku 175 kpl/ha. Arvelen tuon mukaa, että harvennuksissa pitäisi ottaa huomioon optimitiheys kasvuvaikutukseen eikä pelkästään kappaleita sellukattilaan. Sama millä tyylillä metsäänsä käsittelee.
Mutta kun tässä ajassa on hintaherkkyyttä ja ne aiemmin kirotut jo aisakoivuna voivat olla tosi tuottavia. Olin äsken koivuhiilinielun kuumentamassa saunassa nauttien haapalauteilta luomu löylyjä. Saunaa ei ole keksitty missään puolueen älyriihessä. MOT
Jos haluatte parhaat arvokasvut, niin hoidettu ja ensiharvennettu parikymppinen, puulajille sopivalla maapohjalla kasvava jaksollinen metsä sitä teille antaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään