Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Noh,kun tuosta ongelmasta aiemminkin mainitsin on mehtäukko kyllä oikeassa, en juurikaan taaskaan ymmärtänyt mitä Jovain putsailee. Mutta sanoisin että sen verta sentään että metsissä on tulevaisuus ja se pitää varmasti kutinsa mutta eikös niistä pusikoista kasva myös metsää?
Ristiriitaista tuntuu olevan metsänhoito ja siitä käytävä keskustelu, minkälaiset mielipiteet sallitaan ja mitä ei? Aikanaan metsäviisaat asettivat metsänhoidon kontrolliin, tällä hetkellä kontrollit puretaan ja ollaan valmiit toistamaan samat virheet. Jatkuvasta kasvatuksesta on olemassa kokemustieto ja siitä pyritään kertotaan, kuten Perko, mutta ei tunnu olevan valmiutta ottaa vastaan.
Ei kannata pyrkiä pusikoihin, sillä niiden hoito sitoo paljon aikaa ja vaivaa. Vähemmällä pääsee varttuneissa metsissä ja tulos on parempi. Niissä hoitovastike on pienempi.
Ristiriita syntyy päättömistä ja perustelemattomista väitöksistä. Kukas niitä on täällä esitellyt? Jk:n kokemustieto on julkisuudessa ollut myös hyvin negatiivista.Se on tutkimuksin osoitettu yleensäkin huonommaksi kannattavuudessa kuin nykyvouhotuksen hiilensidonnassa.
Taimikot ja pusikoiden hoito ovat välttämätön välivaihe harvennuksille ja varttuneisiin-, ja lopulta hakkuukypsiin metsiin.
Jovain, kyllä niihin varttuneisiinkin metsiin tulee pusikoita eli kuusen alikasvosta saattaa olla hiukan valoisammassa paikassa turkkina ja sen harvennus vasta työläs laji onkin.
”…MTK:n metsälinjan kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan metsänomistajien edunvalvonta toimii isoissa yhdistyksissä myös yhdistyksen oman korjuun valvonnassa. Hän huomauttaa, että muutkin toimijat valvovat oman korjuunsa laatua….”
Uutiset ja plokit-osastolta. Edellä olevassa tekstissä on aika tökerö Rintalan puolustus. Niinhän ne valvovatkin, mutta eivät sorru viisastelemaan myhistyksen korjuille…!
Nimetkää yksikin yhdistys jolla on tai joka ostaa ulkopuolisilta työnjäljen laadun arvioimisen? Sama juttu metsäyhtiöillä.?
Kuka se kaverin tai omaa epäonnistumistaan meniosi julki tuomaan.
Ainut selkeä kanta tähän asiaan on tullut esiin metsälehdessä, metsälehdessä oleva kirjoitus, yksittäise metsänomistajan ei kannata pullikoida hakkuun jäljestä, voi tulla kalliiksi. Hyvinhän se vesittyi korruptio jututkin aikanaan.
Luulis jos jollakin ko alueen yhdistyksistä ois niin saottua munaa, oisivat ajat sitten arvioineet mittaustuloksen tai tehneet otantaan perustuvan uudeleen mittauksen tai mittauttaneet sen metsäntutkimuslaitoksella. Ja jos metsäkeskus ois asiallinen organisaatio ois avannut tutkimuksensa tehnyt otanta mittauksen omista mittauksistaan. Luulen että todennäköisin virhe on metsäkeskuksen toiminnassa, tavalla tai toisella. Olen nähnyt kyllä leveitä ajouria yms järjettömyyttä pienillä korjuulohkoilla mutta noihin lukuihin en usko. Selvitystä edelleen uteliaana odotellen
Auttaisiko julkisuus: eri organisaatioiden omavalvonnan (samalla menetelmällä tehtynä) vuosittaisten alueellisten yhteenvetojen tulokset julkisiksi muun muassa metsänuudistamisen ja hakkuiden onnistumisten suhteen. Olisi metsänomistajan kuluttajansuojan kannalta hyvä tietää mitä rahalla saa. Rinnakkain aseteltuna niin että näkee keneltä alueella saa parhaan palvelun. Mikäli erot ovat pienet, kuten olisi toivottavaa, on ihan sama keneltä palvelun tilaa.
Hakkuiden luontolaadun seurannan tuloksia onkin ollut esillä vuosittain. Lisäksi pitäisi julkistaa PEFC:n valvonnan poikkeamat alueittain joka vuosi. Tiedän jo kirjoittaessani että tämä ei tule toteutumaan yhtiöiden osalta, mutta mhy:t voisivat tämän tehdä, eli julkaista asiakaspalautteestaan ja omavalvonnastaan tietoja ainakin metsäkeskusalueittain.
Ymmärrämme kyllä Tomperi, mutta pääsisi omavalvonnalla ja laajemmmalla julkisuudella ainakin alkuun? Luottamus hyvä, valvonta paras! Hyvä vaihtoehto olisi antaa esimerkiksi Metsäkeskukselle lisää henkilöstöresursseja hakkuiden, metsänuudistamisten ja taimikonhoitojen valvontaan eli laajentaa luontolaadun seurannasta yleisempään kestävän metsänhoidon valvontaan. Se voisi tehdä maastotyöt niin että mittaajat eivät tiedä kenen metsissä kulkevat ja kenen suorittamia töitä kulloinkin mittaavat. Samalla saataisiin metsäsertifiointia varten lisää maastoaineistoa ja sen auditoinnit olisivat luotettavampia. Tämä on kuitenkin päällekkäistä työtä jo nyt kentällä suoritetun omavalvonnan kanssa joten kustannustehokkaampaa olisi käyttää sitä tietoa ja vaikka järjestää omavalvonnan laadunvalvonta paremmin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään